Erityisesti 1960–80-luvuilla suomalaisten yksi keskeinen elokuvatuntemuksen lähde olivat ympäri maata kukoistaneet elokuvakerhot. Kulttuurisuuntautunut nuoriso oppi niissä tuntemaan elokuvataiteen merkittävimpiä teoksia, sekä klassikkoja että oman aikansa helmiä. Myös elokuvan kielen, kerronnan ja katsomisen perusteet tulivat tutuiksi. Viime vuosikymmeninä tämä merkittävä kulttuuriliike on hiipunut, mutta jonkinlaisia elpymisen merkkejä on nyt näköpiirissä. Pohdimme teemapaketissa elokuvakulttuurin ja kerhotoiminnan nykytilaa ja mahdollisuuksia digiaikanamme. Tutustumme muutamiin aktiivisiin elokuvakerhoihin – yhteen niistä vauvatkin ovat tervetulleita.
Lisäksi lehdessä muun muassa haastatellaan toimittaja Tero Heinästä Venäjän ja Neuvostoliiton populäärimusiikin historiasta, taistellaan skorpioneja vastaan Fernando Sorrentinon absurdissa novelissa ja tutustutaan Kimmo Sarjen kuvataideprojektiin Abstraction on Nykänen ja Suksimies-pienoisoopperaan.
Lehti on ostettavissa Kulttuurivihkojen verkkokaupasta edullisesti (hinta 10,90 euroa sisältää postikulut) sekä kaikille lukulaitteille ja tietokoneelle ladattavana digilehtenä (hinta 4,90 euroa). Lehti on myynnissä myös mm. Akateemisen kirjakaupan Helsingin keskustan myymälässä, Rosebudin Sivullisessa (Kaisa-talossa) Helsingissä, Helsingin yliopiston Tiedekulmassa sekä parhaissa Lehtipisteissä (mm. useissa Prismoissa ja K-Citymarketeissa) kautta maan.
Teema: Elokuvakerhojen taikapiirissä
Projektiosta se alkoi
Elokuvakerhoissa laaja joukko suomalaisia on kasvanut elokuvasivistyksen pariin 1930-luvulta alkaen.
Elokuvan uudet mahdollisuudet
Risto Jarva -seuran puheenjohtaja, elokuvantekijä Ville Suhonen arvioi elokuvakerhojen nykytilannetta optimisesti: ”Haluaisin nähdä jotain positiivista siinä, että kulttuuri- ja elokuvamaailma on niin pirstaloitunut, että tarjolla on hyvin monenlaisia tapoja elokuvien katsomiseen.”
Santeri Seessalo katsoi elokuvia jo nuorena kriittisesti
Sergion Leonen Hyvät, pahat ja rumat sytytti muusikossa elokuvakipinän.
Opastusta tarjolla kerhotoimintaan
Turkulainen elokuvakerhopalvelu auttaa alan harrastajia kädestä pitäen kerhojen perustamisessa. Myös Juri Nummelinin laatima Elokuvakerhojen opas rohkaisee kerhojen perustajia.
"Hulluutta tarvitaan"
Timo Malmi on vetänyt Järvenpään opiston elokuvakerhoa 1960-luvun lopulta saakka – ja jatkaa yhä. Ohjelmistosuunnittelussa kannattaa ottaa riskejäkin, sillä yleisö saattaa ottaa jonkin elokuvan omakseen vastoin odotuksia, pitkän linjan elokuvavaikuttaja pohtii.
Monroe on yhä voimissaan
Tamperelainen elokuvakerho Monroe toimii muutaman aktiivisen jäsenen voimin ja tarjoaa elokuvista kiinnostuneille valtavirrasta poikkeavia elokuvakokemuksia ja mahdollisuuden jakaa ajatuksia muiden elokuvaharrastajien kanssa.
Elokuvakerho sosiaalisen median aikakaudella
Nuoremmille cinefiileille internet ja sosiaalinen media ovat itsestään selvä tapa lähestyä elokuvakulttuuria. Elokuvakerhot voivat niiden avulla monipuolistaa tarjontaansa. Valtteri Lepistön essee.
Valkokankaan vauvakuplassa
Vauva- ja naperokinot tarjoavat elokuvaviihdettä pikkulapsille, mutta toimivat samalla kohtaamispaikkoina heidän vanhemmilleen.
Elokuva-ala innostaa alakoululaisia
Harrastamisen Suomen malli on tuonut elokuvakerhot alakouluihin. Kulttuurivihkot haastatteli viidesluokkalaista Tyttiä, joka osallistuu elokuvan ja animaation harrasteryhmään Kalasataman peruskoulussa.
Muuta
Itäisten laulujen lumoa
Toimittaja Tero Heinänen soitti taannoin neuvostoliittolaista musiikkia radio-ohjelmissaan. Hänen löytöjään olivat muun muassa suomalaisina versioina hiteiksi nousseet Miljoona ruusua ja Laivat. Nyt Heinäseltä on ilmestynyt kirja unohtumattomista venäläis- ja neuvostolauluista.
Kaunokirjallisuus: Taistelu skorpioneja vastaan
Argentiinalaisen kirjailijan Fernando Sorrentinon novellissa skorpionit ovat vallanneet asunnon.
Kuvataide: Abstraction on Nykänen ja Suksimies
Kimmo Sarjen kuvataideprojektissa ja montaasilibretossa muoto ja elämä ottavat mittaa.
200 sanaa -osastolla:
Loimaa maahanmuuttajan silmin
Marssille vappuna!
Juhan herkut
Skål keväälle. Keväisiä syntymäpäivätarjoiluja.
Lisäksi:
Levy- ja kirja-arvioita, kolumneja jne.
Irtonumerot noin viikon toimitusajalla Kulttuurivihkojen verkkokaupasta edullisesti (hinta 10,90 euroa sisältää postikulut). Lehti on myynnissä myös mm. Akateemisen kirjakaupan Helsingin keskustan myymälässä, Rosebudin Sivullisessa (Kaisa-talossa) Helsingissä, Helsingin yliopiston Tiedekulmassa sekä parhaissa Lehtipisteissä (mm. useissa Prismoissa ja K-Citymarketeissa) kautta maan.
Verkkokaupassa saatavana edullinen digilehti (vain 4,90 euroa).
