Kulttuurivihkot

Toimittaja Johanna Vehkoo kirjoitti Journalisti-lehdessä (17.11.) internetin kansalaismedioista ja salaliittoteorioista. Hän kertoo Britanniasta, että “tutkijoiden mukaan netissä kirjoitetaan historiaa uusiksi, silä monet eivät osaa erottaa propagandaa uutisesta”.

Presidentinvaalit ovat suurta kansanhuvia. Äänestysprosentti on niissä ollut huomattavasti eduskuntavaaleja ja kaikkia muita vaaleja korkeampi. Henkilövaali kiinnostaa, koska henkilöt kiinnostavat – myös niitä, joilta puuttuu selvä poliittinen vakaumus ja pintajulkisuutta perusteellisempi perehtyneisyys politiikkaan. Kun valitaan presidenttiä, huomio kuuluisi kuitenkin keskittää niihin asioihin, jotka kuuluvat presidentin toimivaltaan.

Petri Tamminen kirjoittaa esseekokoelmassaan Muita hyviä ominaisuuksia (Otava 2010) hauskasti suomalaisten miesten ja naisten puhetapojen eroista. Miesten puhetapa ilmentää ehdottomampaa ja itsevarmempaa asennetta.

Alan kirjallisuutta luettuani tavakseni on tullut suhtautua kaikkiin terrori-iskuja käsitteleviin uutisiin äärimmäisen skeptisesti. Vaikka suuria tunteita ja hedelmätöntä inttämistä herättävät 9/11-iskut jätettäisiin huomiotta, todisteita niin sanotun synteettisen terrorismin olemassaolosta on runsaasti eri puolilta maailmaa. Ehkä lähimmäksi meitä on tullut Naton Operaatio Gladio, jota valaisee erinomaisesti sveitsiläistutkija Daniele Ganser teoksessaan Naton salaiset armeijat (Like ja Rauhanpuolustajat, 2009).

Norjan Nobel-komitea teki historiaa uhmatessaan suurvallan kunniaa, kun se myönsi rauhanpalkinnon vankilassa viruvalle kiinalaiselle toisinajattelijalle Liu Xiaobolle (kuvassa).