Kulttuurivihkot

Rita Dahlin käsittelyssä kaksi Kansallisoopperan esitystä: Georg Friedrich Händelin Julius Caesar ja Giacomo Puccinin Lännen tyttö.

Händelin tunnetuimpiin oopperoihin kuuluva Julius Caesar on tähditetty huippulaulajilla. Kannattaa mennä katsomaan hitin toisensa perään sisältävän oopperan uusi versio heidän, ei näyttämöllepanon takia. Loistavasta solistikaartista nousi ylitse muiden ilmiömäinen, kontratenoriksi reinkarnoitunut miespuolinen Bartoli (Franco Fagioli), mutta sydämeni veivät myös Kleopatran (Christina Raphaëlle Haldane) Piangeró ja monet muut keskeiset aariat, nykyhetken ja tulevaisuuden Wagner-sopraano, ala- ja ylärekisterissä upean tummasointinen Sextus (Niina Keitel) sekä hänen äitinsä, Pompeiuksen leski, kypsä, täyteläinen mezzosopraano Cornelia (Katariina Heikkilä).

The Greatest Love Songs on tanssi- ja esitystaiteilija Maija Mustosen ideoima teos, joka koostuu kymmenestä soolotanssista. Mustonen on koonnut kymmenen hengen työryhmän avoimen taiteilijahaun pohjalta. Suurin osa esiintyjistä on tanssialan ammattilaisia, mutta mukana on myös muutama muusikko ja performanssitaiteilija. Tyylillisesti teos liikkuu tanssin ja performanssin rajamaastossa. 

Performanssitaide ja tanssiteatteri mielletään usein vaikeasti ymmärrettäviksi taidemuodoiksi. The Greatest Love Songs -esityksessä tämä marginaalisuus kohtaa kiinnostavalla tavalla populaarikulttuurin. Jokainen esiintyjä on tehnyt oman koreografiansa itselleen tärkeään rakkauslauluun. Useimmat ovat valinneet musiikikseen populaarimusiikiksi määriteltävän kappaleen.

La rondinea on usein kutsuttu Giacomo Puccinin välityöksi; teokseksi, joka ei ole oikein ooppera, mutta ei operettikaan, vaan jotakin niiden väliltä. Tätä käsitystä tukee se, että La rondinesta löytyy fox-trot,- tango- ja one-step-rytmejä. Tuttu Giuseppe Adami oli libretisti tilausteoksessa, jonka merkityksestä on kiistelty.

Näytelmäkirjailija Neil Simonin komedia The Odd Couple sai kantaesityksensä Broadwaylla vuonna 1965. Simon voitti näytelmällä Tony-palkinnon. Nyt se nähdään Lilla Teaternissa nimellä Omaka par. Näytelmässä ystävykset Felix ja Oscar päätyvät avio-ongelmiensa myötä asumaan yhdessä. Ystävyys joutuu koetukselle, kun neuroottinen Felix järjestää Oscarin poikamiesboksin ja sitä myöten koko elämän uuteen uskoon.

Pitkän linjan vasemmistopoliitikko Ele Aleniukselle on myönnetty Tulevaisuuden tutkimuksen seuran vuoden 2011 Tulevaisuuspalkinto. Alenius, 86, palkittiin ihmiskunnan kehitystä luotaavista kirjoistaan ja toimistaan inhimillisen tulevaisuuden hyväksi.

Yhteiskunnallisen elokuvan ja taiteen festivaali Lens Politica järjestetään 16.–20. marraskuuta Helsingissä. Tuttuun tapaan festivaali sisältää elokuvanäytösten ohella muun muassa taidenäyttelyitä, klubi-iltoja ja keskustelutilaisuuksia.

Festivaalin avajaiselokuvana nähdään Tuli Marmaran yllä, David Segarran jännittävä dokumentti Gaza Freedom Flotillan kohtalonhetkistä. Aamuyöllä 31.5.2010 Israelin merivoimat hyökkäsivät kansainväliseen avustuslaivueeseen, ja ohjaaja David Segarra tallensi kameralleen kaiken. Avajaisnäytös on Kiasma-teatterissa keskiviikkona 16.11. kello 18.00. Ohjaaja David Segarra on paikalla.

Viime päivinä mediassa on käsitelty paljon Kansallisen vastarinta -järjestön Patriootti.com-sivuston tietomurtoa, jossa järjestön jäsenhakemukset vuosivat julkisuuteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerolan eduskunta-avustaja Ulla Pyysalo ja Limingan perussuomalaisten johtaja Tuomas Okkonen olivat hakeneet uusnatsijärjestön jäsenyyttä.

Moottorituulettimen katkeileva hyrinä puhaltaa valtavan kankaan alle ilmaa ja luo samanaikaisesti äänitaustan Espoon kulttuuritalon Louhisaliin. Matkaajat haaksirikkoutuvat ulapalla ja jäävät keinahtelemaan aalloille. Kari on elottomien maailmanmatkustajien lähtökohta ja sysäys tuntemattomaan vielä paljastumattomaan maahan. Kohtauksien alussa maisemasta kuoritaan kerroksia tai sinne esitellään uusia yksityiskohtia, mutta koko esityksen ajan horisontti ja taivas pysyvät tyhjänä.

Kirjoituksessa "Kiasmassa kysyttiin, pitääkö vihapuhetta pelätä" (julkaistu 2.9.) oli useiden Jussi Förbomin repliikkien sanojaksi mainittu Jussi Jalonen ja vastaavasti Jalosen repliikkien esittäjäksi Förbom. Uutinen on nyt näiltä osin korjattu:

http://kulttuurivihkot.fi/lehti/jutut/uutiset/203-kiasmassa-kysyttiin-pitaeaekoe-vihapuhetta-pelaetae

Kulttuurivihkot pahoittelee virheitä.

Kulttuurivihkot 4-5/2011

Samuel Beckett (1906–1989) osasi käsitellä ihmiselämän kärsimyksiä. Hänen Godota odottaessa -näytelmässään ihmisen työ nähdään Sisyfoksen työnä ja ihmisen elämä puolestaan kuoleman odotuksena. Tämä näytelmä, jota on esitetty suomeksi useilla eri nimillä, nousee traagiseksi kuvaukseksi ihmisen jokapäiväisistä ja aina hyödyttömiksi osoittautuvista ponnisteluista.