Tanssiva karhu- ja Kääntäjäkarhu-runopalkinnot jaettiin Helsingissä Tekstin talossa torstaina 4.12. Tanssiva karhu myönnettiin Vesa Haapalalle kirjasta Maallisten ilojen puutarha (Otava) ja Kääntäjäkarhu Kristiina Drewsille Anne Carsonin teoksen Punaisen omaelämäkerta (Poesia) suomennoksesta.
Maallisten ilojen puutarha on saanut innoituksensa hollantilaisen taidemaalarin Hieronymus Boschin samannimisestä triptyykistä.
”Ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun maalaustaiteen klassikko on inspiroinut runoilijaa kirjoittamaan kokemastaan. Haapalan ekfrasis on yhtä lailla värikylläinen runoelma kuin mitä Boschin alkuperäinen maalauskin”, raati vertaa.
”Kun runoelma ammentaa itseensä vielä neljästä muustakin maalarin taideteoksesta, voi vain todeta, että tätä on lyriikka parhaimmillaan. Tanssivan karhun raati haltioitui mykistävästä tekstistä, joka kuljettaa lukijansa menneeseen sitoen sen samanaikaisesti tähän päivään ja yhteiskunnassa vallitseviin ongelmiin, sotiin ja teknologian hämmästyttävään, mutta ei välttämättä aina niin riemastuttavaan voittokulkuun.”
”Haapala herättää Boschin hahmot eloon tuoden ne näkyviksi ikään kuin kolmiulotteiseksi maailmaksi. Runoelma laajenee kokonaisuutta suuremmaksi koko elämänkirjoa käsitteleväksi spektaakkeliksi ollen runsaudensarvi, joka ei tyhjene kertalukemalla. Siinä missä helvetti pääsee irti, paratiisi hehkuu pehmeää rakkautta. Runoilijan kieli on monivivahteisuudessaan ja rikkaudessaan armotonta ja samalla lohduttavaa.”
”Tarkkanäköinen ja herkullinen” Carson-suomennos
Kääntäjäkarhulla palkitussa Anne Carsonin runoelmassa, myös säeromaaniksi luonnehditussa Punaisen omaelämäkerrassa (Autobiography of Red, 1998) palkintoraatiin teki vaikutuksen runsassisältöinen, antiikin tarustoa ja nykyaikaa taitavasti sekoitteleva, unohtumattomalle aikamatkalle vievä teksti.
”Tähän merkityksiä hehkuvaan maailmaan haluaa palata yhä uudelleen.”
”Raati haluaa juhlistaa vankkaa suomentajan ammattitaitoa palkitsemalla Kristiina Drewsin taitavissa käsissä muovautuneen klassikon tarkkanäköisen ja herkullisen suomennoksen. Carson hyödyntää teoksessaan jälkipolville melko vähäisesti säilyneen antiikin runoilijan Stesikhoroksen runoelmaa Geryonin laulu, ja Punaisen omaelämäkerta onkin uudelleenkirjoitus tästä teoksesta ja Herakleen kymmenestä uroteosta. Carson onnistuu yhdistämään antiikin ja nykypäivän tuoreella, inhimillisellä ja ajatuksia herättävällä tavalla, ja Kristiina Drews puolestaan kykenee välittämään lukijalle tämän kaiken hienovaraiset sävyt viimeistä piirtoa myöten. Tarjolla on mieltä avartava matka antiikin Kreikasta tämän päivän todellisuuteen.”
Tämän vuoden Tanssiva karhu- ja Kääntäjäkarhu-palkintoraadissa olivat runoilija Veera Antsalo, kustannustoimittaja ja tietokirjailija Timo Ernamo, filosofian tohtori ja runoilija Vesa Lahti ja puheenjohtajana ruotsinkielisen kirjallisuuden suomentaja Jaana Nikula.
Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaiden joukossa oli myös Kulttuurivihkojen kustantama Riikka Ulannon runoteos Pakko saada joku tänne.
Molemmat palkinnot, Tanssiva karhu ja Kääntäjäkarhu, ovat suuruudeltaan 4000 euroa. Palkintosumman lahjoittavat tänä vuonna WSOY, Otavan kirjasäätiö, Teos/Siltala ja Gummerus sekä Tanssivan karhun pääyhteistyökumppani Rosebud Books Oy. Osana yhteistyötä Rosebud perustaa myymäläänsä Suomen suurimman kirjakaupparunohyllyn.
Ensi vuonna jaetaan myös Pikkukarhu
Ensi vuonna Tanssiva karhu -palkintojen perheeseen liittyy uusi lasten- ja nuortenrunouteen keskittyvä Pikkukarhu-palkinto. Se myönnetään ensimmäistä kertaa syksyllä 2026. Palkinto vuorottelee Kääntäjäkarhun kanssa, joten seuraavan kerran Kääntäjäkarhu jaetaan syksyllä 2027.
Vaikka Suomessa on useampia runopalkintoja, yhtään lapsille ja nuorille omistettua ei aiemmin ole ollut olemassa.
”Lasten ja nuorten runous on helposti väliinputoaja runouden kentällä. Sillä on kuitenkin lukuisia tärkeitä tehtäviä sekä lukutaidon opinpolulla, kirjojen maailmaan sisäänheittäjänä että elämysten tuottajana. Toivommekin uuden Pikkukarhu-palkinnon kohentavan lasten ja nuorten kirjallisuuden asemaa ja arvostusta. Monet rakastetuimmista suomalaisista klassikoista ovat juuri lastenrunoutta”, kertoo Runousyhdistys Karhun puheenjohtaja Markus Leikola.
Aiheesta muualla Kulttuurivihkoissa:
Tanssiva Karhu -palkintoehdokkaat julkistettiin
Runo esiin! -teemanumero 3–4/2020, sisältää muun muassa Vesa Haapalan haastattelun.
