Tänään 27.10. olisi pitkän linjan jazz-musiikin, elokuvan ja runouden ystävän Kalevi Saxellin 85-vuotissyntymäpäivät. Hän kuitenkin menehtyi elokuun alussa. Siksi joukko hänen ystäviään päätti perustaa Kalen muistoa kunnioittavan runouspalkinnon. Se myönnetään vuoden 2023 parhaalle kotimaiselle kokoelmalle.
Esiraati valitsi kuluvan vuoden runosadosta seuraavat kahdeksan teosta:
Aija Andersson (1983–2023): Pii (Kulttuurivihkot)
Ville Hytönen (s. 1982): Vaivanaika (Enostone)
Jouni Inkala (s. 1966): Geenihymni (Siltala)
Riina Katajavuori (s. 1968): Vasemman käden runot (Tammi)
Elli Leppä (s. 1980): Hylänkö (Nysalor)
Katja Meriluoto (s. 1975): Mehiläisen paino (Aviador)
Esa Mäkijärvi (s. 1984): Mantra (Enostone)
Uni Ojuva (s. 1984): Onhan sentään linnut (Aviador)
Meilahden ja Kallion kundi, Harjukadun hippivaari ”Kale” oli legenda jo eläessään: pidetty hahmo ja aktiivinen kulttuurin ja politiikan seuraaja. Hän ei tunnustanut kuplia ja leirejä, vaan oli kiinnostunut elämästä ja ihmisistä kaikessa monimuotoisuudessaan.
Kale ei ollut myöskään jumittunut oman nuoruutensa vuosikymmenten kulttuuriin, vaan seurasi ja kannusti loppuun asti nuorempiensa tekemisiä. Siksi hänen nimeään kantavalla muistopalkinnollakin halutaan nostaa myös uusia tekijöitä ja kustantajia.
Esiraadin valintakriteereissä korostuivat niin ikään teosten historiallis-yhteiskunnallinen ulottuvuus. Samoin melodinen puoli eli ”runon soiva osa” ja yltiöromanttisuutta kaihtava kauneudentaju.
Muistopalkinnon loppuraatiin kuuluvat FT, historioitsija Aleksi Ahtola, aforistikko Lassi Kämäri ja FM, kirjailija Jani Saxell. Voittaja ja mahdolliset muut palkintosijoille nousseet julkistetaan Kalevalan päivän tienoilla, helmikuun lopussa 2024.
