Kulttuurivihkojen numeron 1/2026 teemana on kansanmurha ja runous. ”Ei koskaan enää” on muuttunut irvokkaasti muotoon ”miksei aina silloin tällöin”. Israel on oikeudessa syytettynä kansanmurhasta samalla kun Auschwitz-kirjat takovat kustantajille miljoonia.
Kulttuurivihkojen ennätyssuuressa teemapaketissa käsitellään kansanmurhan ja runouden välistä suhdetta monesta näkökulmasta. Teemaosion avaavassa jutussa haastatellaan emeritusprofessori Martti Koskenniemeä kansanmurhan juridiikasta. Sitten matkataan kirjailija Asta Piiroisen kanssa Ruandaan katsomaan, miten runous alkoi kukkia kansanmurhan hävityksen raunioista. Suvi Baloch tarkastelee esseessään kansanmurhan estetiikkaa filosofisena ongelmana, ja Timo Suutarinen esittelee kolme ghettojen runoilijaa. Karri Miettinen tarkastelee, millä tavalla Gazan tilanne näkyy nykyajan raplyriikoissa. Laululyriikkaa tarjoaa myös Aulikki Oksasen ja Eero Ojasen yhteistyö.
Teemapaketin lopuksi tarkastellaan suomalaisia Isonvihan aikaisia runoja sekä Indonesian veristä vallankaappausta 1960-luvulla. Ja tietysti tarjolla on myös itse runoutta: armenialaista käännösrunoutta sadan vuoden takaa sekä ajankohtaista laululyriikkaa suomalaisilta tekijöiltä.
Lehdessä aloittaa myös uusi sarjakuvapalsta, jota ylläpitää Jessi Jokelainen. Lehden muissa jutuissa Hannu Niklander tutustuttaa operettiin, ja Jyrki Käkönen pohtii esseessään, mitä tulee vanhan maailmanjärjestyksen tilalle.
Lehti on ostettavissa Kulttuurivihkojen verkkokaupasta edullisesti (hinta 11,00 euroa sisältää postikulut) sekä kaikille lukulaitteille ja tietokoneelle ladattavana digilehtenä (hinta 4,90 euroa). Lehti on myynnissä myös mm. Akateemisen kirjakaupan Helsingin keskustan myymälässä, Rosebudin Sivullisessa (Kaisa-talossa) Helsingissä, Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, Tekstin talon Pp.-kirjakaupassa (Helsinki) sekä parhaissa Lehtipisteissä (mm. useissa Prismoissa) kautta maan.
Teema: Kansanmurha ja runous
Symbolisesta sopimuksesta oikeussaleihin
Kulttuurivihkot haastatteli emeritusprofessori Martti Koskenniemeä kansanmurhan juridiikasta.
Ihmisyys ja ikirunous tuhon partaalla
Runoilija ja esseisti Asta Piiroinen tarkastelee Ruandan kansanmurhan vaikutusta maan runouteen.
Barbaari katsoo peilistä
Kansanmurha on inhimillinen tragedia, mutta myös kova pala filosofialle.
Ghetoista käsiimme – holokaustin runoja
Esittelyssä kolme juutalaista runoilijaa, jotka kirjoittivat kansanmurhan aikana.
”Tää ei oo sota, tää on siviilien telotus” – kansanmurhan laulut
Karri Miettisen jutussa katsastetaan, miten kansanmurhat näkyvät laululyriikassa.
Armenialaista runoutta
Vahan Terianin ja Jeghishe Tsharentsin runoutta armeniasta suomennettuna.
Pieni, kirkas kevätsade
Aulikki Oksasen runo ja Eero Ojasen sävellys.
Tuhotun maan ääni
Gabriel Calamniuksen Suru-runot suomalaiset (1734) kertoo Isonvihan ajasta ja kokemuksista.
Indonesian veriset vuodet
Vallankaappaus vuonna 1965 johti joukkosurmiin, joissa kuoli jopa miljoona ihmistä.
Muuta
Aikaa luonnolle
Oulu2026 -kulttuuripääkaupungin Climate clock on taidereitti, joka muodostuu paikkasidonnaisista teoksista.
Jaana Kahra – oman itsensä rooli näyttelijänä
Kulttuurivihkot haastatteli Oulun kaupunginteatterista vastikään eläköitynyttä näyttelijää.
Raoul Palmgren ja taiteen kaksi vapautta
Alpo Väkevä tarkastelee tuoreessa väitöksessään vasemmistolaisen kulttuurivaikuttajan vapauskäsityksiä.
Arvio: Intellektuelli aikansa pyörteissä
Kritiikki Kari Sallamaan teoksesta Kosmoksen leikkaaja: Raoul Palmgrenin teot ja tekstit.
Santeri Ivalo ja tekijän kuolema
Kirjailijan inspiraationhakuinen pyöräretki Jyväskylään muutti hänen elämänsä.
Kultaa ja hopeaa, kahvia ja paprikaa
Missä menee raja oopperan ja operetin välillä?
Maailmanjärjestyksen murros
Parhaillaan menossa oleva hegemoniasyklin vaihdos vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen.
Näkökulma: Kun kirjaroviot kytevät loppuun
Aamos Waher esittää, että kysymys taiteen sensuroimisesta on paradoksaalisesti olennainen sen elinvoimaisuuden kannalta.
Taide
Ihmisenkuvia
Laura Salaman kuvataide ottaa kantaa maailmanpolitiikkaan.
Runoutta
Eero Suvilehdon runoteksti Rakkauskirjeitä rakennusmestarilta.
200 sanaa -osastolla:
Sarjakuvaa sukupuolista, politiikasta ja niiden yhteentörmäyksistä – Jessi Jokelaisen haastattelu
Kulttuurille uusi rahoitusväylä
Uudet tilat, uusi alku! – KOM-teatterin muutto
Joukkovoimalla sosialismiin
Lisäksi:
Runsaasti kolumneja, arvioita, Juhan herkut jne.
Irtonumerot noin viikon toimitusajalla Kulttuurivihkojen verkkokaupasta edullisesti (hinta 11,00 euroa sisältäen postikulut). Lehti on myynnissä myös mm. Akateemisen kirjakaupan Helsingin keskustan myymälässä, Rosebudin kirjakaupoissa, Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, sekä parhaissa Lehtipisteissä (mm. useissa Prismoissa) kautta maan.
Verkkokaupassa saatavana edullinen digilehti (hinta 4,90 euroa).
Kestotilaukset (tilaajalahjaksi voit valita tämän uusimman numeron)
