Filosofia voi olla muutakin kun ”keskustelevaa tiedettä” (kts. Vuosisatamme filosofia, 1987, Ilkka Niiniluoto ja Esa Saarinen). Tieteellinen tekstikin laaditaan sitä varten luotujen periaatteiden pohjalta mutta filosofiassa ei.
Tiede ja filosofia ovat mielestäni täysin erilaisia asioita. Myös esimerkiksi lain laatimiseen liittyy oma ajattelutapa. Sitä vastoin runon sekä novellin ja romaanin kirjoittaminen tapahtuu vapaasti kirjoittajan mukaisesti.
Erilaisia ajattelutapoja on äärettömästi. On virhe muokata niitä jonkin erillisen ennakkoehtoisen ajattelutavan mukaisesti.
*
Tiedemies harjoittaa tiedettä tieteellisen asenteen ja mallin pohjalta koska hän uskoo ihmisen tietämiskykyyn. Eksistentialistisesti suuntautunut vapaa yksilö pitää tieteeseen suuuntautumista pakenemisena ja ”huonona uskona”.
Kun tiedemies selvittää jotakin tapahtumaa, hän saattaa pohtia esimerkiksi sitä, merkitseekö tapahtumassa oleva muutos sitä, että siihenastinen idealistinen ajattelutapa on vaihtumassa materialismipainotteiseksi tai esimerkiksi länsimaiseen uskoon sisältyvää kahtiajakoon ”hyvä/paha”. Tällä hän pyrkii ”tietämään varmasti esimerkiksi mitä termit ”idealismi” ja ”materialismi” merkitsevät.
Kun ihminen ei tiedä mitään eikä tunne varmaa ja todellista, ihminen pakenee suojaan tyhjyyden alle.
Filosofi saattaa kysyä samassa tilanteessa kuitenkin jotain aivan muuta. Häntä saattaa kiinnostaa esimerkiksi se, onko nyt EHKÄ käynnissä jonkun (ihmiselle tuntemattoman) aikakauden loppu ja jonkun uuden (tuntemattoman) aikakauden alku. Lainsäätämistyöhön osallistuva henkilö saattaa käyttää kyseisiä seikkoja omassa työssään mikä liittyy yhteiskunnalliseen valtapelikäytäntöön.
Kun tiedemiestä kiinnostaa jossakin seikassa ”yleispätevä ja varma”, eksistentialistisesti suuntautunutta filosofia kiinnostaa samassa tilanteessa vapaus ”yksilölliseen näkökulmaan”. EHKÄ sisältyy eksistentialismiin äärettömästi.
Uusi Italia kasvaa EHKÄ äärioikeistoperinteestä (fasismi), Uuteen Venäjään sisältyy EHKÄ myös osia Vanhasta Venäjästä. Näin pohdiskelee filosofi.
Tähän kaikkeen sisältyy luonnostaan suuri EHKÄ, koska ihminen ei tiedä eikä tunne mitään varmaa ja todellista. Asiantuntijatkin osaavat vain kuvitella.
