Työväenkirjallisuuden päivän tapahtumassa Tampereella 1.9.2012 oli teemana Sukupolvien kynänjälki. Kulttuurivihkojen järjestämässä paneelikeskustelussa puitiin 1970-luvun työväenkirjallisuutta. Aihe liittyy läheisesti pian 40 vuotta täyttävän Kulttuurivihkojen historiaan. Paneelisteina olivat kirjailija kirjallisuudentutkija Milla Peltonen, toimittaja Matti Rinne ja kirjailija Kaiho Nieminen.
Kaikki keskustelijat korostivat 1970-luvun kirjallisuuden monipuolisuutta.
”Kuva on hyvin rikas ja monipuolinen, ei ollenkaan ahdistava, kuten on tullut muodiksi kokea”, totesi Matti Rinne.
”Monet asiat, joita on ajateltu 1980-luvulla kehitetyiksi, ovat tosiasiassa olleet jo 1970-luvulla, jopa vähän postmodernin oireilua. Kysymys, mitä työväenkirjallisuus on, on ollut pitkään mukana työväenkirjallisuudessa itsessään”, jatkoi Milla Peltonen.
Kaiho Nieminen puolestaan nimesi 1980-luvun lopun pysähtyneisyyden ajaksi suomalaisessa kirjallisuudessa. Silloin keskityttiin elitistisesti pohtimaan ihmisen pahuuden ongelmaa samalla, kun yhteiskunnassa tapahtuneet suuret muutokset, kuten rahamarkkinoiden vapauttaminen, sivuutettiin. 1970-luvun Nieminen näki positiivisempana aikana huolimatta ”lapsellisesta” vasemmiston sisäisestä ristiriidasta, koska silloin pyrittiin tuomaan epäkohtia esille.
