Euroopan historian professori Laura Kolbe uusi kuntavaaleissa paikkansa Helsingin kaupunginvaltuustossa keskustan edustajana. Kulttuurivihkojen vaali-illan haastattelussa hän pohti keskustan kannatushaasteita suurissa kaupungeissa sekä Helsingin kehittämistä, muun muassa Malmin lentokentän tulevaisuutta (katso video).
”Meidän pitäisi miettiä, mitä tapahtuu keskustalaisilta paikkakunnilta kaupunkiin muuttaville. Miksi emoalueen puolue ei enää kelpaa Helsingissä? Rohkenen sanoa, että keskustalainen politiikka Helsingissä on kuitenkin ollut aika liberaalia ja järkevää. Olemme pieni ryhmä, mutta meitä on arvostettu sen takia, että tuomme oman asiantuntemuksemme yhteisen kehittämisen agendaan”, Kolbe totesi.
”Äänestyskäyttäytyminen näyttää kaupungeissa ja ehkä maallakin menevän äidiltä tyttärelle ja isältä pojalla -linjaa pitkin. Se on osa identiteettiä, jonka varaan paikkasuhdetta rakennetaan.”
Kolbe muistutti, että Helsingin poliittisessa historiassa suuria murroksia ovat olleet vain SKDL:n rynnistys vuonna 1945, vihreiden esiinmarssi 1984 ja perussuomalaisten nousu 2011.
Helsingin tiivistäminen ja rakennushankkeet jakavat Kolben mukaan Helsingin poliittista kenttää voimakkaasti.
”Malmin lentokenttä -kysymys on malliesimerkki. Se ei ole joko–tai vaan se voisi olla sekä–että.”
Keskustan linjana on Kolben mukaan ollut, että alueelle voidaan sekä rakentaa asuntoja että jatkaa lentotoimintaa.
”Se on myös erittäin elinvoimainen lentotoimintaan liittyvän elinkeinoelämän keskusta, jolla on vuosikymmenten perinne, hieno kulttuuriympäristö. Tiedämme kansainvälisistä suurkaupunkiesikuvista, että lentotoimintakin tulee kehittymään entistä enemmän.”
”Kaupunkia pitää kehittää ja rakentaa, mutta ei lähdetä vain vetovoima edellä vaan myös pitovoima: mitkä ovat vahvuudet, minkä takia ihmiset ovat tänne muuttaneet ja minkä takia Helsinki on meille rakas kotiseutu?”
”En näe itseäni konservatiivina, joka sanoo stop kaikelle, mutta haluan hakea asukaslähtöistä, asukkaiden ääntä kuulevaa rakentamista, kaavoittamista, kehittämistä. Miten kehitämme Helsinkiä orgaanisesti niin, että se huomioi myös kulttuurihistorialliset tai ihmisille tärkeät luonto- ja ympäristöarvot?” Kolbe pohti.
