Työläiskirjallisuus on Suomessa suunnilleen saman ikäinen kuin työväenliikekin, sen juuret juontavat 1800-luvun lopulle saakka. Traditio on ollut pitkä ja komea – Algot Untolasta Toivo Pekkasen ja Väinö Linnan kautta Hannu Salamaan ja Marja-Leena Mikkolaan. 2000-luvun mittaan julkisuudessa on useasti pohdittu, missä työväenkirjallisuus nykyään luuraa. Kyllä sitä on, osoitetaan tässäkin Kulttuurivihkojen teemanumerossa, jossa valotetaan sekä lajin historiaa että nykyisiä nuoremman polven tekijöitä.
Lisäksi lehdessä muun muassa haastatellaan Happoradio-yhtyeestä tuttua muusikko Aki Tykkiä sekä kantaaottavaa piirtäjää Sira Moksia. Tutkija Kimmo Granqvist valottaa romanikielen vaiheita ja nykytilaa. Esseissä käsitellään Paavo Haavikon alkoholistikuvauksia, Mihail Bulgakovin elämää ja ajatusmaailmaa sekä vieraillaan kauriin kääntöpiirin takana, Argentiinassa.
Lehti on ostettavissa Kulttuurivihkojen verkkokaupasta edullisesti (hinta 12,90 euroa sisältää postikulut) sekä kaikille lukulaitteille ja tietokoneelle ladattavana digilehtenä (hinta 4,90 euroa). Lehti on myynnissä myös mm. Rosebudin Sivullisessa (Kaisa-talossa) Helsingissä.
Teema: Työväenkirjallisuus
Työläiskirjailija ennen ja nyt
Tutkija Jussi Lahtinen selvittää työläiskirjailijuuden historiaa Suomessa ja käsitteelle eri aikoina annettuja merkityksiä.
Proletaarikirjailija – kynän työt
Työväenkirjallisuuden tutkiminen oli kirjallisuustieteilijä, tietokirjailija Raoul Palmgrenin elämäntehtävä.
Vahvoja kertojia kaanonin ulkopuolelta
1970-luvun työväenkirjallisuuteen kuuluu kiinnostavia kirjailijanaisia, joiden tuotanto on jäänyt marginaaliin.
Suuri märkä salaisuus – köyhyyden DNA
Niko Hallikaisen romaani Suuri märkä salaisuus on selviytymistarina köyhyydestä ja sosiaalisen syrjäytymisen uhasta. Emma Kuittisen kirjaessee.
Naturalistinen romaani huumemaailmasta
Hanna-Riikka Kuisman tuoreessa romaanissa Korvaushoito ei glorifioida eikä peitetä krumeluurein huumausaineiden käyttöä.
Lasse Hauerwaas ei pelkää Sörnäisten rosoisuutta
Lasse Hauerwaas kuvaa runoissaan Sörkän lähiöelämää ja sen ihmisiä. Esikuvinaan hän pitää Hal Sirowitzia ja Charles Bukowskia.
Ruotsin kirjallisuuden proletaaritarinat
Länsinaapurimme työläiskirjallisuuden perinne on runsas ja vaikuttava.
Luokaton lukutaito
Yhteiskuntaluokka näkyy yhä enemmän peruslukutaidon tasoeroina.
Muuta
Kulttuuriboikoteilla Israelin taidepesua vastaan
Vetoomuksilla ja boikoteilla ei onnistuttu estämään Israelin osallistumista euroviisuihin, mutta niillä saatiin paljon huomiota palestiinalaisten kansanmurhalle. Euroviisukemuista tuli historiallisen ankeat.
Yhteisöllinen omaelämäkerrallisuus
Happoradio-yhtyeessä pitkään vaikuttanut Aki Tykki julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa. Muusikko pitää Junantuoma-albumiaan aurinkoisena, vaikka siinä onkin ”kuolemaa joka paikassa”.
Siran häiritsevät kuvat
Poliittisen satiirin ja kantaaottavuuden voima on laskettava irti, piirtäjä Sira Moksi linjaa.
Elämä ja alkoholi
Miksi Paavo Haavikko julkaisi 1960-luvulla kaksi romaania, joiden päähenkilö on alkoholisti? Johannes Pihlajaniemen essee.
Mihail Bulgakov – neuvostovenäläinen kirjailija, syntyisin Kiovasta
Venäläisen kirjallisuuden tutkija Eeva-Liisa Haapaniemi valottaa klassikkokirjailijan ajatusmaailmaa.
Tärkeä suomalainen vähemmistökieli
Romanikieli yhdistää Suomen romaneja muun Euroopan ja maailman romaniyhteisöihin. Tutkija Kimmo Granqvist kertoo kielen taustoista ja nykytilasta.
Kauriin kääntöpiirin takana
Buenos Airesissa on eurooppalaisempaa kuin Euroopassa. Hannu Niklanderin matkaessee Argentiinasta.
Kosketuksia Pentti Saaritsan säkeisiin
Toimittaja Jyrki Saarikoski pohtii äskettäin edesmenneen kirjailijan ja kääntäjän tuotantoa.
Kaunokirjallisuus
Lakkopäivinä
Hilja Liinamaa-Pärssisen runo yleislakon ajalta vuodelta 1905.
Tosiasioita
Katkelma Tina Almut Schmidtin teatteriprojektista kertoo rekrytointitilanteesta.
Loue
Viime syksynä edesmenneen kirjailija Aija Anderssonin runo, jonka pohjalta syntyi Aki Tykin tuoreen soololevyn Lähtijän laulu.
200 sanaa -osastolla:
Kirja-alalla yrityskauppojen kevät
Rauhantyötä rikkomassa
Lastenlinna on yhä uhattuna
Kaj Chydenius ja Kaisa Korhonen in memoriam
Utsjoen Lumo -kulttuuriviikko – areena saamelaistaiteilijoille
Juhan herkut
Helppoa apetta aavalle. Eväitä kesäiselle veneretkelle.
Lisäksi:
Levy- ja kirja-arvioita, kolumneja jne.
Irtonumerot noin viikon toimitusajalla Kulttuurivihkojen verkkokaupasta edullisesti (hinta 12,90 euroa sisältää postikulut). Lehti on myynnissä myös mm. Rosebudin Sivullisessa (Kaisa-talossa) Helsingissä.
Verkkokaupassa saatavana edullinen digilehti (vain 4,90 euroa).
Kestotilaukset (tilaajalahjaksi voit valita tämän uusimman numeron)