• Tilaus
  • Irtonumerot
  • Mediakortti
  • Yhteystiedot
  • Avustajille
  • Arvostelupalvelu
  • Yhdistys
  • Info
  • RSS
No Result
View All Result
Kulttuurivihkot
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
No Result
View All Result
Kulttuurivihkot
No Result
View All Result
Etusivu Mielipide Lukijan sana

Terroria on monenlaista – suomalaistakin

Pentti Stranius kirjoittanut Pentti Stranius
31.8.2017
kategoriassa Lukijan sana
Lukuaika: 2 min
Terroria on monenlaista – suomalaistakin

Kynttilöitä Kauhajoen koulusurmien tapahtumapaikan vieressä syyskuussa 2008.

Olisi korkea aika miettiä, mitä terrorismi, terrori ja terroriteko oikeasti tarkoittavat. Onko meillä ollut terroritekoja ennen Turun tapahtumia?

Suomessa ideologista ja väkivaltaista terroria harrasti viimeksi näkyvästi äärioikeisto, Vihtori Kosola ja Lapuan liikkeen miehet 1930-luvun alussa muiluttamalla, pahoinpitelemällä ja murhaamalla sosiaalidemokraattisia ja kommunistisia kansalaisaktivisteja.

Terrorista puhuttiin erheellisesti vuosina 1996-97, kun niin sanotut kettutytöt vapauttivat luontoon kettutarhojen häkkieläimiä. 

Turussa 2017 oli vuorossa julma veitsi-isku, joka kohdistui pääosin naisiin. Poliisi on tiedottanut siitä niukasti, mutta media ja somen huhumylly sitäkin aktiivisemmin. Kokonaisia uutislähetyksiä siirrettin Turun torille ja koko kansaa alettiin terapoida ja pelotella ilta illan jälkeen. Myös presidentti ja hallitus on saatu mukaan kampanjaan ja esittämään kiristyvien tiedustelulakien kiirehtimistä.

Kysynpä vain, mihin tässä huhumyllyssä on unohtunut lähihistoria, esimerkiksi Petri Gerdtin, Pekka Auvisen ja Matti Saaren teot.

Terrorista ei niiden yhteydessä puhuttu, vaikka yhteensä kuolleita oli 27.

Muistellaanpa. Vantaan Myyrmannissa 2002 räjähti Petri Gerdtin pommi, joka surmasi 7 ihmistä ja haavoitti 164:ää. 

Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa 2007 Pekka-Eric Auvinen ampui pienoispistoolilla kuoliaaksi 9 henkilöä.

Kauhajoella Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tiloissa 2008 Matti Saari ampui 11 ihmistä.

Turun torin liepeillä kuoli puukoniskuihin 2 ja haavoittui 8 ihmistä. Erona aiempiin surmiin oli uhrien määrä ja tekijän, Abderrahman Mechkah -nimeä käyttäneen puukottajan kansallisuus.

Kaikkien näiden Suomessa tapahtuneiden veritekojen takana oli esimerkiksi suuren julkisuuden tavoittelu, pehmeät kohteet ja myös erilaiset verkostot.

Myyrmannin pommimies ja kouluampujat hakivat samoinajattelevia ja ohjeita netistä – saaden sieltä myös sympatiaa ja tukea!

Kouluampuminen oli paljolti myös osa kansainvälistä terrorismia, ”kiusattujen ideologiaa”, joka levisi netissä ja aiheutti ympäri maailmaa mallioppimista.

Mielestäni terrorin määritelmä, joka on toki häilyvä, täyttyi kaikkien koulusurmien kohdalla. Suomalainen terrorismi ei alkanut Turusta.

Turun tapahtumien jälkeen vihapuheet kyllä levisivät, hallitus heräsi  ja mielipiteenmuokkaus käynnistyi. Vasta nyt alettiin vaatia tiukempaa tiedustelulainsäädäntöä ja joidenkin perustuslaillisten kansalsaisoikeuksien kumoamista – ja tietenkin pakolaisten kovaa kontrollia ja paperittomien välitöntä karkottamista ja pidättämistä.

Onneksi kansalaisaktivistit, osa opposition vaikuttajista ja kansanedustajista ovat pitäneet pään kylmänä ja suhtautuvat tiedustelulain (joka myös vakoilulakina tunnetaan) kiirehtimiseen varauksellisesti.

Kysymys on isoista asioista ja mielestäni kannattaisi pistää jäitä hattuun, katsoa peiliin ja miettiä, mitä Suomessa on oikeasti tapahtunut ja miksi?

Pentti Stranius, Öisinajattelija

Uusimmat

Cornelis Vreeswijk oli kosmopoliittinen ruotsalaisen ilmaisun ymmärtäjä

Cornelis Vreeswijk oli kosmopoliittinen ruotsalaisen ilmaisun ymmärtäjä

29.6.2025
Kulttuurivihkoilta luvassa monipuolinen kirjasyksy

Kulttuurivihkoilta luvassa monipuolinen kirjasyksy

23.6.2025
Iranilaistaustainen yrittäjä: ”Kukaan ei ole kysynyt, miten perheeni voi”

Iranilaistaustainen yrittäjä: ”Kukaan ei ole kysynyt, miten perheeni voi”

22.6.2025
Yleistuki ei takaa oikeudenmukaisuutta

Yleistuki ei takaa oikeudenmukaisuutta

18.6.2025

Palkka-armeija Wagnerin nousu ja tuho

17.6.2025
”Tein synkän ja psykedeelisen elokuvan” – Herra Ylpön Kronos Kairos kertoo erosta

”Tein synkän ja psykedeelisen elokuvan” – Herra Ylpön Kronos Kairos kertoo erosta

17.6.2025
Kulttuurivihkot 3/2025: Unkari

Kulttuuriko poliittista? Ei kai sentään!

12.6.2025
Kulttuurivihkot 3/2025: Unkari

Kulttuurivihkot 3/2025: Unkari

12.6.2025

Jakarta-metodi, dekolonisaatio ja uuskolonialismi – rikokset ihmisyyttä vastaan

5.6.2025

Turvallisuuspolitiikan kadonneet osat – ilmastokriisi ja ydinaseet

22.5.2025
Flow kylässä: Taiteilijavieraana Laura Timantti

Flow kylässä: Taiteilijavieraana Laura Timantti

17.5.2025

Sivistävät ideat, kirjat ja kirjastot

12.5.2025

Militarismi ja kamppailu strategisista raaka-aineista

12.5.2025

Trump pudottelee viikunanlehtiä

12.5.2025
Virpi Alanen: Kaupunkilintu

Tervetuloa keväiseen runo- ja kirjailtaan 20.5.!

9.5.2025

Vasemmistolainen kulttuurilehti

Päätoimittaja (painettu lehti) Marissa Mehr
Päätoimittaja (verkkolehti) Elias Krohn
Julkaisija Domirola Oy

Kaasutehtaankatu 1 / 12
00540 Helsinki
+358941145369
ISSN 2242-6736 (verkkojulkaisu)

Mikä Vihkot?

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

 

No Result
View All Result
  • Etusivu
  • Jutut
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Mielipide
      • Pääkirjoitus
      • Lukijan sana
    • Videot
      • Vaalistudio
      • Videoreportaasit
      • Studio e
  • Blogit
    • Holokaustin taiteesta
    • Kaspar Hauser
    • Kinosilmä
    • Nettiteos
    • Penkkiaktivisti
    • Susirajan virallinen Öisinajattelija
    • Vaikuttajaviestijä Älijas Gröön
    • Yksilön ja taiteen vapaus
    • Blogiarkisto
      • Diletantti klassisen…
      • Jontti avautuu
      • Lasikenkä piparkakkutalossa
      • Saman taivaan alla
      • Sivuikkuna
      • Työnimi blogille
  • Lehtiarkisto
  • Kirjat
  • Tilaus
    • Irtonumerot
  • Yhteystiedot
  • Avustajille
  • Arvostelupalvelu
  • Yhdistys
  • Mediakortti
  • Info