”Lapset ja nuoret kantelevat huonosta kohtelustaan ennätysmäärissä”, kertoi Helsingin Sanomat 19.9.2024. Lehden mukaan lapset kantelivat vuonna 2023 eduskunnan oikeusasiamiehelle (EOA) edellistä vuotta useammin. Uutisessa ei kerrota, kuinka moni kanteluista johti EOA:n toimenpiteisiin. Uusina kantelun vireillepanokeinoina lehdessä mainitaan video- ja puhelinkantelu. Niitä kiitetään toimiviksi, jos kantelijalla on puutteita kirjallisessa ilmaisussa.1 Keinojen soisi yleistyvän ja kantelijoiden piirin laajenevan lapsista niihin aikuisiinkin, joille kirjoittaminen voi olla vaikeaa. Esimerkiksi lukivaikeutta on kaikenikäisillä.
Saavatko kantelijat ohjausta toimenpiteisiin johtavan kantelun tekemiseksi monipuolisin uusin keinoin, kuten lehtijutussa mainitut lapset ehkä saivat?
Lehtikirjoituksesta voisi päätellä, että kantelusta seuraa jotakin sen kohteelle. Tosiasiassa kantelu on kuitenkin tilastojen valossa melko vaikutuksetonta. Tämä käy selville EOA:n kertomuksesta vuodelta 2023. Kertomus luovutettiin 27.6.2024 eduskunnan puhemiehelle, ja siinä on tilastoitu vuonna 2023 tehtyjen kantelujen ja ratkaisujen määrä. Saapuneita laillisuusvalvonta-asioita oli 7 311, ja niistä ratkaistiin 7 035. Kanteluja oli vuonna 2023 tuhansia ja ”reilu 500” enemmän kuin edellisenä vuonna.2
Kertomuksessa sanotaan EOA:lle tehdyistä kanteluista 13,4 prosentin johtaneen eduskunnan oikeusasiamiehen toimenpiteisiin, joita ovat virkasyyte, huomautus, käsitys, esitys, esitutkinnan määrääminen, aikaisemman kannanoton saattaminen viranomaisen tietoon. Ratkaisuja oli silti tuhansittain. Tämä selittynee sillä, että myös vain esittelijän allekirjoittama vastaus on EOA:n ratkaisu.
Tapausesimerkki
Esittelijän allekirjoittamalla vastauksella ratkaistiin kantelu, joka oli ollut vireillä EOA:n kansliassa yli kymmenen kuukautta eli vuoden 2023 heinäkuusta vuoden 2024 toukokuuhun. Kantelu koski digi- ja väestötietovirastossa (DVV) vireillä olleen asian käsittelyaikaa, joka ei kantelijasta ollut kohtuullinen. Koska kantelun kohde DVV ja sieltä erityisasiantuntija nimitti vastausta ratkaisuksi, EOA:lle tehtiin tietopyyntö EOA:n ratkaisusta. Tähän EOA:n kansliasta esittelijä vastasi:
“Tietopyynnössänne 18.6.2024 pyydätte ratkaisuasiakirjaa, johon erityisasiantuntija viittaa teille lähetetyssä sähköpostissa 17.6.2024. Ratkaisu, johon hän viittaa on teille lähetetty vastaus Dnro…. Vastaus on lähetetty DVV:lle tiedoksi. Eduskunnan oikeusasiamies ei ole antanut muita ratkaisuja. Eli teille on jo lähetetty kyseinen vastaus eikä muuta ratkaisuasiakirjaa ole. Tästä syystä sitä ei voida teille toimittaa.”
Vastauksen jälkeen EOA:n kanslian hallintoasessori vastasi kysymykseen tilastoinnista:
”Vastaus vuonna 2023 vireille tulleeseen ja vuonna 2024 ratkaistuun kanteluun tilastoidaan vuonna 2024 ratkaisuksi.”
Kantelija kysyi EOA:n kanslian esittelijältä vielä, mikä on nopeutettu menettely ja oliko vastaus käsitelty nopeutetussa menettelyssä. Notaari EOA:n kansliasta vastasi:
“Nopeutettu menettely tarkoittaa menettelyä, jossa asia ratkaistaan ilman täysimittaista tutkintaa, joka tarkoittaa selvitys- ja lausuntopyynnön hankkimista kantelun kohteelta.
Oikeusasiamiehellä on harkintavaltaa sen suhteen, mihin toimenpiteisiin kantelu antaa aihetta. Kanteluanne ei ole käsitelty edellä mainitussa nopeutetussa menettelyssä, vaan asianne on otettu tutkittavaksi.”
Mikä on nopeutettu menettely ja missä siitä säädetään?
Nopeutetusta menettelystä kirjoitetaan vuoden 2023 EOA:n kertomuksen sivulla 42. Nopeutetusti käsitellään 57 prosenttia kanteluista. Tämä tarkoittanee, että yli puolet kanteluista on ilmeisen perusteettomia tai ne eivät kuulu EOA:lle. EOA:n työjärjestyksen 15 §:n mukaan esittelijät voivat oikeusasiamiehen määräyksestä itse vastata kirjoituksiin, jotka ovat ilmeisen perusteettomia tai ilmeisesti puutteellisia taikka eivät kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan. Niin sanotut muut kirjoitukset kuuluvat nopeutettuun menettelyyn. Näitä ovat tiedusteluluonteiset kansalaiskirjeet, selvästi perusteettomat kirjoitukset sekä toimivaltaan kuulumattomat ja sisällöltään epäselvät kirjoitukset, ja ne jaetaan notaareille valmisteltaviksi.
EOA ja apulaisoikeusasiamiehet (AOA) ratkaisivat kanteluista toimenpiteisiin johtavasti 13,4 prosenttia vuonna 2023. Enemmistö kanteluista päättyi siten joko vastaukseen, joka esiteltiin oikeusasiamiehelle, tai nopeutettuun menettelyyn. Näitä ei välttämättä perustella, kuten myös tässä kirjoituksessa esimerkkinä olevalle kanteluvastaukselle kävi. Esittelijä totesi 13.5.2024 allekirjoittamassaan vastauksessa lähinnä pääperusteluina, että asia on esitelty oikeusasiamiehelle ja ettei asia johda tämän enempään. Kantelija kuitenkin ehkä olettaa lain sanamuodon perusteella kannellessaan oikeusasiamiehelle saavansa tämän allekirjoittaman ratkaisun tai ainakin perustelut tutkimatta jättämiselle. Vastausmenettelyssä näin ei ole.
Yllä kuvatusta tapausesimerkistä saa käsityksen, että tutkimatta jättämisen perusteluja ei tarvittane, vaan ne täytyy kantelijan kenties osata etsiä oikeusasiamiehen kertomuksesta. “Koska DVV:n käsittelyajat olivat jo AOA:n omana aloitteena tutkittavana, DVV:n käsittelyaikaa koskeneita yksittäisiä kanteluasioita ei pääsääntöisesti ryhdytty tutkimaan”, EOA kirjoittaa vuoden 2023 kertomuksessa.3 Esittelijä ei 13.5.2024 allekirjoittamassaan vastaukseksi otsikoidussa asiakirjassa viittaa AOA:n omaan aloitteeseen vaan vastauksella kantelu jäi perusteluja kantelijalle kertomatta tutkimatta. Tosin EOA:n notaarin viestin mukaan ”asia on otettu tutkittavaksi”. Kun asia ”otettiin tutkittavaksi” kymmeneksi kuukaudeksi, tuona aikana ei kuitenkaan pyydetty lausuntoa kaikilta kantelun kohteilta, vaikka kyse ei notaarin mukaan ollut nopeutetusta menettelystä.
Tilanne vaikuttaa sekavalta. Kanteluja toivotaan ja niitä tehdään, mutta valtaosa niistä ratkaistaan nopeutetusti tai vastauksella, jolloin ne eivät johda toimenpiteisiin, eikä kantelijalle perustella käytännössä lainkaan menettelytapaa. On epäselvää, perustellaanko joillekin kantelijoille, esimerkiksi viitatussa lehtikirjoituksessa kuvailluille kantelijoille, käsittelyn päättymisen syyt, kuten että menettely on ollut nopeutettua ja että kantelu on ollut ilmeisen perusteeton tai että se ei ole kuulunut EOA:lle.
EOA ei perusteluja esittelijältä vaatine nopeutetussa eikä ainakaan vastausmenettelyssä, koska niitä ei esimerkkitapauksen vastauksessa ollut. Tämä on epäkohta etenkin, kun vastaus on oikeusasiamiehen ratkaisu ja se sellaiseksi tilastoidaan. Eduskunnan oikeusasiamiehestä säädetyssä laissa toistuu sanamuoto ”oikeusasiamies”.
Ehdotuksia
– nopeutetusta menettelystä
– vastauksesta ja ratkaisusta
– työjärjestyksestä
Tilannetta pitäisi kansalaisten ja kantelijoiden kannalta selkeyttää niin, että nopeutetusta menettelystä säädettäisiin lailla ja että nopeutetussa menettelyssä vastauksen antaessaan esittelijä perustelisi syyt menettelyn käyttöön: millä perustein kantelu on ollut selvästi perusteeton, EOA:n toimivaltaan kuulumaton tai sisällöltään epäselvä (kertomus 2023, s. 42). Kantelijan kuuluisi tietää kantelijana kehittyäkseen, mistä edellä luetellusta syystä hänelle ilmoitetaan käsittelyn päättymisestä nopeutetusti tai vastauksella eikä ratkaisulla.
Käsitteet vastaus ja ratkaisu vaikuttavat epäselviltä, ellei niitä laissa tarkasti määritellä. Sama koskee sekä EOA:n että oikeusasiamiehen valitseman esittelijän tehtäviä ja ratkaisuvaltaa. Viimeksi mainituista on säännökset EOA:n kanslian työjärjestyksessä.
Vastausmenettely viitannee runsastuneeseen kantelujen huonolaatuisuuteen, mikä puolestaan voisi kohentua ohjauksella tai uusilla kantelukeinoilla, kuten puhelut, videot tai erilaiset nettialustat. Ohjausta EOA antaa nettisivujensa mukaan kantelijoille, mutta toimenpiteisiin johtaneiden kanteluratkaisujen vähäisen määrän vuoksi saattaa olla, että ohjausta ei joko pyydetä tai sitä ei tosiasiallisesti anneta kaikille kantelijoille.
Myös eduskunnan oikeusasiamiehen työjärjestyksen tulisi olla julkisena netissä. Nyt sitä pitää erikseen tietopyynnöllä pyytää, jolloin sen saa. Kertomuksen liitteenäkään ei työjärjestystä ole.
Jatkokeskustelua eduskunnassa tai muussa paikassa kaivattaneen asian yleisen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Kanteluja on viljalti, ja kantelijoilla voi olla erilaisia iästä riippumattomia oppimisen esteitä, jotka vievät ohjauksen puuttuessa kantelukirjelmän sen huonouden tai muiden heikkouksien takia nopeutettuun tai vastausmenettelyyn ikään kuin esittelijän luo.
Jokaisen kantelua harkitsevan kuuluisi jo ennakolta tietää:
1. Mitä tarkoittavat laillisuusvalvonnan keinoina vaikutuksiltaan EOA:n ratkaisu ja tätä yleisempi esittelijän vastaus?
2. Mistä saa tietoa nopeutetusta menettelystä? Siitä ei lailla säädetä.
3. Perustellaanko nopeutettu menettely – käytännössä huonosti kirjoitettu kantelu – ja vastaus kansalaiselle riittävän informatiivisesti ja ohjataanko kantelun tekemisessä?
4. Oikeusasiamiehen kanslian työjärjestys ei ole julkisena verkossa. Pyydettäessä sen saa, mutta eikö sen lakiin perustuvana julkisena asiakirjana kuuluisi olla pyytämättä saatavilla?
Pirkko Pilvi
varatuomari
1 https://www.hs.fi/suomi/art-2000010702619.html?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR0huhn6S6j2RSTeIbGFZmVbS4RcbbnPLSaKRpPihio8m9uvSNuRjOAE0Xg_aem_ifw9FVmQV71beI7hTBWKPQ