Näyttämöllä on heijastettuna Frida Kahlon omakuva – yksi monista. Sitä seuraa videoprojisointi raitiovaunusta. Kuuluu törmäyksen ääni. Muotokuva hajoaa palasiksi ja putoaa alas.
Meksikolaistaiteilija Frida Kahlo tunnetaan värikkäistä ja symbolistisista omakuvistaan, joissa hän kuvaa fyysisiä ja henkisiä kärsimyksiään. Kahlo vammautui vaikeasti liikenneonnettomuudessa, jossa raitiovaunu ja bussi törmäsivät. Onnettomuudessa rautatanko lävisti Kahlon lantion ja aiheutti useita murtumia. Kahlo ei koskaan toipunut täysin onnettomuudesta ja kuvasi useissa teoksissaan siitä aiheutuneita kärsimyksiä ja muita elämänsä vastoinkäymisiä, kuten keskenmenoaan.
Anne Rautiaisen käsikirjoittama ja ohjaama Frida käsittelee aihettaan Kahlon elämän käännekohtien kautta, joita ovat liikenneonnettomuuden lisäksi keskenmeno, ulkomaanmatkat, rakkaussuhteet ja ensimmäinen oma taidenäyttely. Toisaalta kiintopisteinä toimivat myös Kahlon tunnetuimmat maalaukset, kuten Kaksi Fridaa tai Katkennut pylväs. Alussa Kahlo nähdään onnellisena perheensä kanssa. Kun Kahlo vammautuu liikenneonnettomuudessa, hänen isänsä kannustaa häntä maalaamaan. Taide onkin Kahlolle vapauteen avautuva ovi, josta hän pääsee pakoon kärsimyksiään.
Oma lukunsa on myös Kahlon suhde toiseen Meksikon tunnetuimpaan taiteilijaan Diego Riveraan. Kahlo toteaa elämässään olleen kaksi onnettomuutta: raitiovaunuonnettomuus ja Diego Rivera. Viimeksi mainittu oli näistä kahdesta pahempi: Rivera oli parantumaton naistenmies, jolla oli suhde myös Kahlon sisaren kanssa. Myös Kahlolla oli muista suhteita sekä miesten että naisten kanssa. Koko näytelmän ajan kulkee Kahlon rinnalla kuoleman hahmo nukettajan liikuttelemana luurankona.
Kahlon osaa tulkitsee oivallisesti Elsa Saisio. Myös Riveraa näyttelevä Pentti Helin on uskottava osassaan. Silti katsojaa puhuttelee vielä enemmän Fridan kuvakieli, joka on samanaikaisesti runsas ja pelkistetty. Videoprojisoinnit, pysäytyskuvat, valojen ja peilien käyttö on oivaltavaa ja eleganttia. Myös musiikki ja tanssi sulautuvat luontevasti näytelmän tarinaan ja vievät sitä eteenpäin. Petra Karjalaisen laulu ja Tuomas Luukkosen kitaransoitto riittävät täyttämään Tampereen Työväen Teatterin päänäyttämön. Katsoja, joka odottaa bergmannilaista syvää luotaavaa ihmissuhdedraamaa, saattaa pettyä. Sen sijaan Frida vangitsee katsojan symbolisella kuvakielellä ja vahvasti latautuneella tunnelmalla.
Katja Mäki-Kuutti
Tampereen Työväen Teatteri: Frida. Käsikirjoitus ja ohjaus Anne Rautiainen. Rooleissa Elsa Saisio ja Pentti Helin. Laulu Petra Karjalainen. Kitara Tuomas Luukkonen. Koreografia Liisa Ruuskanen. Valosuunnittelu Janne Teivainen. Äänisuunnittelu Antti Puumalainen. Ensi-ilta suurella näyttämöllä 18.1.2024.
