Vasemmistoliiton puoluekokous hyväksyi 11.6. puolueelle uuden periaateohjelman. Edellinen periaateohjelma oli vuodelta 2007. Uuden periaateohjelman otsikkona on ”Vasemmistoliitto rakentaa reilua ja kestävää yhteiskuntaa”. Keskeisiä teemoja ovat demokratian laajentaminen työhön ja talouteen, työn ja toimeentulon takaaminen kaikille sekä ympäristökriisiin vastaaminen reilulla tavalla.
Periaateohjelmaa valmistellutta työryhmää vetänyt Kansan Sivistystyön Liiton koulutustuottajana työskentelevä Jukka Peltokoski luonnehtii uutta ohjelmaa aiempaa työväenhenkisemmäksi.
”Läpi ohjelman korostuu ihmisen aseman muuttaminen taloudessa ja tuotannossa. Aiemmassa ohjelmassa enemmän liikutaan demokratiakeskustelun ja moraalin maailmassa. Tässä on enemmän talouden ja tuotannon järjestämiseen liittyvää näkökulmaa.”
Ohjelman mukaan työpaikkademokratian sekä työntekijöiden omistamien yritysten ja rahastojen kasvattaminen on vasemmistolle keskeistä. ”Haluamme lisätä yleishyödyllistä ja yhteisöllistä tuotantoa sekä parantaa pien- ja yksinyrittäjien asemaa. Toimimme sen eteen, että työtä tekevillä on valtaa päättää siitä mitä tuotetaan sekä miksi, miten ja milloin niin tehdään, ja miten ylijäämät hyödynnetään”, ohjelmassa linjataan.
Keskeistä on myös vihreän talouden ja tuotannon kehittäminen. ”Taloudelle on määriteltävä yhteiskunnallisia tavoitteita, jotka palvelevat ekologista siirtymää ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista, ja taloutta on kehitettävä pitkäjänteisesti ja koko talouden kuvaa silmällä pitäen.”
Aiemmassa ohjelmassa puhuttiin kestävästä kehityksestä, uudessa taas reilusta ekologisesta siirtymästä.
”Kestävä kehitys on aika optimistinen näköala. Ekologinen siirtymä on vahva vaatimus, se liittyy myös kriisinäköaloihin”, Peltokoski pohtii.
Ei vasemmistoa ilman sosialismia
Aina perustamisestaan vuodesta 1990 alkaen vasemmistoliitto on ollut varovainen suhtautumisessaan sosialismiin. Vuoden 2007 periaateohjelmassa todetaan vasemmistoliiton samaistuvan sosialistiseen aatesuuntaukseen. Heti sosialismi-maininnan perässä on maininta, että puolue sanoutuu irti totalitarismista ja sitoutuu vapaudenhenkiseen sosialismiin.
”Uudessa ohjelmassa tällaista erontekoa ei katsottu tarpeelliseksi toistaa. Toistaminen olisi myös sen uusintamista. Voitiin lähteä suoraan ja vapautuneesti siitä, että keskustellaan sosialismista – ilman historiallisen painolastin perkaamista”, Peltokoski sanoo.
”Vasemmisto ilman sosialismia olisi mahdottomuus.”
Tavoitteeksi määritellään demokraattinen ja ekologinen talous.
”Ohjelman aatepuoli haastaa keskustelemaan siitä, mikä ekologinen ja demokraattinen sosialismi on. Tarvitsemme vielä lisää välineitä, tapahtumia, kirjallisuutta, kirjoittelua ja erilaista keskustelua siitä, mitä me sillä tarkoitamme.”
Vastaavaa määritelmää ovat Peltokosken mukaan käyttäneet muun muassa Espanjan Podemos- ja Kreikan Syriza-puolue sekä Yhdysvalloissa Bernie Sandersin kannattajat.
(Uutinen jatkuu kuvan jälkeen.)
Teknologinen murros demokraattiseen hallintaan
Uutta ohjelmassa on myös pyrkimys teknologisen murroksen haltuunottamiseen sekä paikallistalouksien ja yhteisötalouden vahvistamiseen.
”Molemmat olivat myös edellisten periaateohjelmien hengessä mukana, mutta eivät vielä näkyneet yhtä vahvasti”, Peltokoski vertaa.
Vasemmistoliitto toteaa teknologisen murroksen suunnan olevan globaalien teknologiajättien ohjannassa ja tavoittelee sellaista ”murrosta, joka rajoittaa vallan keskittymistä, perustuu ihmisten perusoikeuksille ja vahvistaa yhteiskunnan avoimuutta”.
Paikallistalouksia vahvistamalla vasemmisto haluaa siirtää valtaa ja omistusta globaaleilta pääomilta ja huipputuloisten eliitiltä enemmän ihmisten ja yhteisöjen käsiin, periaateohjelmassa todetaan. Tuotantovälineiden tulee olla nykyistä laajemmin julkisessa ja yhteisöllisessä omistuksessa ja paikallisten yrittäjien ja kansalaisyhteiskunnan verkostojen toimintamahdollisuuksista tulee huolehtia.
Periaateohjelma viitoittaa suuntaa
Periaateohjelman lisäksi puoluekokous hyväksyi poliittisen tavoiteohjelman, joka sisältää konkreettisempia tavoitteita. Mikä merkitys periaateohjelmalla sitten lopulta on käytännön politiikan ja toiminnan kannalta?
”Ainakaan periaateohjelmaa vastaan ei voi toimia. Herättää vakavia kysymyksiä, jos tehdään politiikkaa, joka on ihan toista kuin periaateohjelmassa sanotaan”, Peltokoski vastaa.
Tavoiteohjelma määrittelee suoremmin päivänpolitiikkaa, kun taas periaateohjelma kuvaa ajatusmaailmaa.
”Asiat mitä periaateohjelmassa otetaan esille vaikkapa otsikkotasolla ovat sellaisia, mihin liikkeen toivoisi keskittyvän ja niiden parissa toimivan, kuten teknologinen murros. Ne määrittävät politiikan tekemisen kenttää ja linjaavat, minkä suuntaisesti niistä olisi hyvä ajatella ja minkälaisia toimenpiteitä tehdä.”
Ohjelma ei sisällä aivan uusia avauksia, jotka eivät jo olisi olleet keskusteluissa mukana. Peltokoski luonnehtiikin periaateohjelmaa ”pieneksi utopiaksi”, joka suuntaa ensi vuosikymmenelle, 2030-luvulle.
