Vaikka Tove Jansson (1914–2001) tunnetaan nykyään ennen kaikkea kirjailijana ja muumihahmojen luojana, hän itse piti itseään ensisijaisesti taidemaalarina. Taidekeskus Retretin tämänkesäisissä näyttelyissä on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua Janssonin kuvataiteeseen. Toisena taiteilijana Muodon vapaus -katselmuksessa on hänen elämänkumppaninsa, taidegraafikko Tuulikki Pietilä (1917–2009).
Jansson osoittautuu näyttelyn perusteella monipuoliseksi taidemaalariksi, jonka teoksista välittyy vahvoja tunnelmia. Värikylläisten öljyvärimaalausten aiheet vaihtelevat asetelmista metsäpaloon ja ilmaisun laji esittävästä abstraktimpaan. Pääpaino on juuri maalauksissa, mutta mukana on myös muumiaiheisia piirroksia, muita satukuvituksia sekä Garm-lehdessä julkaistuja pilapiirroksia.
Garm oli suomenruotsalainen liberaalisti suuntautunut poliittinen pilalehti, jonne Jansson teki pilapiirroksia vuosina 1929–1953. 1940-luvun alussa hän alkoi käyttää piirrosten alakulmassa signeerauksena pientä otusta, josta saivat alkunsa muumit.
Myös Tuulikki Pietilän laaja tuotanto on näyttelyssä edustavasti esillä. Pietilä oli oman aikansa keskeisimpiä suomalaisia taidegraafikoita, joka hallitsi miltei kaikki grafiikan menetelmät. Hänet tunnetaan huolellisuudestaan ja perfektionismistaan, ja hän teki kaikki työvaiheet vedostukseen saakka itse. Tyylisuunnat vaihtuivat vuosikymmenten mittaan realismista konstruktivismiin, informalismiin ja uudelleen esittävään ilmaisuun.
Retrettiin valituista töistä mieleenpainuvia olivat muun muassa useat sirkustaiteilijoita esittävät kuvat sekä mustaa kissaa esittävä sarja. Janssonin ja Pietilän teosten äärellä voi myös miettiä, millaisia vaikutteita he ovat saaneet toisiltaan.
Puolisot usein unohdettuja taiteilijoita
Retretin päänäyttelyssä juuri pariskuntien välinen taiteellinen vuorovaikutus on keskeisessä roolissa: näyttelyn otsikkona on Taiteilijapareja, ja se esittelee Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa toimineiden taiteilijapariskuntien työtä. Teosten yhteydessä taiteilijoista kerrotaan myös hyvää perustietoa kirjallisessa muodossa.
Mukana on 16 taiteilijapariskuntaa, joista useista vain toinen osapuoli (useimmiten mies) on entuudestaan laajalti tunnettu, vaikka myös toisen osapuolen teokset ovat tasokkaita ja useimmiten kestäneet aikaakin hyvin. Vähän tunnettuja ovat muun muassa tunnustetun maisemamaalarin Werner Holmbergin norjalainen vaimo Anna Glad, kansankuvauksestaan tunnetun Juho Rissasen lyhytaikainen puoliso Hilda Flodin tai kuvanveistäjä Ville Vallgrenin kuvanveistäjäpuoliso Antoinette Råström. Kuuluisien naistaiteilijoiden vähän tunnettuihin puolisoihin kuuluu muun muassa Elin Danielson-Gambogin huomattavasti häntä nuorempi italialainen aviomies, taidemaalari Raffaello Gambogi. Puolisoiden myötä näyttelyssä korostuukin myös suomalaisen taiteen kansainvälinen konteksti.
Yhtenä taiteilijaparina ovat myös Venny Soldan-Brofeldt ja Juhani Aho, vaikka Aho ei olekaan ollut kuvataiteilija vaan kirjailija eikä näyttelyssä ole häneltä minkäänlaisia teoksia. Ratkaisu tuntuu perustellulta, koska tämän pariskunnan merkitys suomalaisessa kulttuurihistoriassa on varsin suuri.
Taiteilijapareja-näyttely linkittyy myöhempiä aikoja käsittelevän Muodon vapaus -näyttelyn kanssa erityisesti siten, että mukana ovat Tove Janssonin vanhemmat, kuvanveistäjä Viktor Jansson ja piirtäjä Signe Hammarsten-Jansson. Etenkin Hammarsten-Janssonin piirroksissa on helppo nähdä yhtymäkohtia hänen tyttärensä piirrostyyliin. Molemmat tekivät esimerkiksi pilapiirroksia.
Vaikuttava ympäristö tilateoksille
Klassikkojen lisäksi Retretti esittelee tänäkin vuonna myös nykytaidetta: Luolastossa on esillä Matti Kalkamon (s. 1968) ja Heli Ryhäsen (s. 1971) näyttely Suruparvi ja Suursyömäri sekä Marja Pirilän (s. 1957) ja Petri Nuutisen (s. 1955) näyttely Ajan, valon ja tilan kerrostumia.
Kalkamon ja Ryhäsen veistokset ja tilateokset hyödyntävät jylhää kallioluolastoa vaikuttavalla tavalla. Monet niistä tuskin muunlaisessa ympäristössä toimisivatkaan. Pronssista, alumiinista sekä muovi- ja kangasmateriaaleista valmistetut teokset käsittelevät ihmisen tietoisuuden erilaisia kerrostumia, toiveita ja pelkoja. Pirilä ja Nuutinen ovat puolestaan valokuvataiteilijoita, joiden teoksissa korostuu kerroksellisuus. Pirilältä on esillä muun muassa teoskokonaisuus Minä olen, johon sisältyvä valokuvainstallaatio kertoo 30 lapsen kehityksestä kahdeksan vuoden aikana. Nuutinenkin yhdistelee Pirilän tavoin valokuviaan. Hänen teoksissaan pääpaino on tiloissa ja paikoissa. Huomiota herättää myös niiden perinteisestä poikkeava muotoilu.
Lasia, ankkoja, Afrikkaa, grafiikkaa…
Luolastossa on esillä myös lasitaidetta liikemies Kyösti Kakkosen kokoelmasta. Lasten Retretti -osastoon kuuluu tällä kertaa arvostetuimman ankkapiirtäjän Carl Barksin Ankkalinna-näyttely, jossa on Barksin öljymaalauksista tehtyjä litografioita, kaksi alkuperäismaalausta sekä piirroksia. Lähes 100-vuotiaaksi elänyt Barks (1901–2000) teki ankka-aiheisia kuvia eläkkeelle jäämisestään lähes kuolemaansa saakka. Kuvat ovat taidokkaita ja elämäniloisia, mutta sarjakuvat lienevät silti hänen kiinnostavinta antiaan. Näyttely sopii mainiosti myös aikuisille.
Lapsille suunnatun työpajan teemana yhdessä luolaston kalliosalissa on Afrikka. Lapset voivat valmistaa siellä naamioita, ja luolateatteri Jalokivessä on mahdollisuus nähdä ja kokea teatterielämyksiä.
Retretin monipuoliseen kesään kuuluu vielä grafiikanpaja Himmelblaun näyttelykokonaisuus, jossa on esillä laajasti suomalaista nykygrafiikkaa. Keskeisessä osassa on tänä vuonna 70 vuotta täyttänyt taidegraafikko Elina Luukanen.
Retretin kesä Taidekeskus Retretissä Punkaharjulla 28.8. saakka. Avoinna päivittäin klo 10–18.
