Taiteella on yhteiskunnassa monenlaisia rooleja: se voi tuottaa elämyksiä ja nautintoa, mutta myös auttaa ymmärtämään maailmaa tai innostaa tarttumaan ajankohtaisiin asioihin. Ilmastokanava-hankkeen tarkoituksena on taiteen keinoin lisätä keskustelua ja tekoja ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi.
Sonja Salomäki on Ilmastokanavan alkuperäinen ideoija ja yksi kolmesta työryhmän jäsenestä. Ennen hanketta hän toimi aktiivisesti Ilmastovanhemmissa, ja järjestötyön aikana hän pohti erityisesti ilmastonmuutoksen monitasoisuutta – asia koskettaa jokaista elämän osa-aluetta. Ongelma vaatii paljon eri alojen asiantuntijuutta, ja itse taiteilijana Salomäki alkoi tutkia myös taiteen roolia.
”Koska en itse ole tieteentekijä, rupesin miettimään, mitä taiteilija voi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdä. Taiteen ja taiteilijan potentiaalia ei yleensä nähdä tai osata hyödyntää ympäristöjärjestöissä”, Salomäki kertoo.
Taide nähdään usein keinona paeta todellisuutta, mutta Salomäen mielestä se voi olla myös osa arkea ja ilmastokeskustelua.
Salomäki ideoi Ilmastokanava-hankkeen aluksi väitöstutkimustansa varten.
”Kehittelin tutkimussuunnitelmaa muutaman vuoden, kunnes pääsin Lapin yliopistoon. Väitöstutkimukseen on alusta alkaen kuulunut vahvasti myös toiminnallinen osio, sillä mielestäni on tärkeää olla aktiivisesti mukana aiheessa, jota tutkin”, Salomäki kertoo.
Tutkimuksen teemana on aktivismitaiteen vaikuttavuus, ja tutkimustietoa kerätään Ilmastokanava-hankkeen eri vaiheiden aikana.
Salomäen lisäksi hankkeen kehittäjinä toimivat kollegat Kukka-Maaria Vuorikoski sekä Suvi Parrilla, ja yhdessä he muodostavat Ilmastokanavan tuotantoryhmän. Tuotantoryhmä perusti vuonna 2017 Jatkumo ry:n, jonka tavoitteena on edistää kestävää hyvinvointia taiteen, tieteen ja liikunnan keinoin.
Ilmastonmuutos puhuttaa taiteilijoita
Ilmastokanava on yksi yhdistyksen projekteista, ja yleisölle hanke avattiin tammikuussa 2018. Työryhmän pienuudesta huolimatta Ilmastokanava on ollut vahvasti läsnä sosiaalisessa mediassa sekä järjestänyt viime vuonna aktiivisesti monia mielenkiintoisia tapahtumia, pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla.
Ilmastokanavan yhtenä tavoitteena on myös tehdä taiteesta kaikille avointa ja houkuttelevaa sekä rikkoa käsityksiä elitistisestä tai muusta maailmasta irrallisesta toiminnasta.
Hankkeessa on alusta alkaen ollut mukana useita eri alojen taiteilijoita ja järjestöjä. Viime vuoden toukokuussa muusikko M.A. Numminen esitti kantaaottavan kappaleen Hiilivapaa Suomi – kampanjan kanssa, ja marraskuussa esitettiin dokumentaristi Carmen Baltzarin dokumenttielokuva nuorten ilmastoahdistuksesta.
”Pyrimme myös eri taiteilijoiden ja taiteenalojen avulla saamaan kaikenlaisia ihmisiä kiinnostumaan ilmastonmuutoksesta. Tunnetut taiteilijat toimivat myös hyvinä esikuvina, ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ajatukset leviävät nopeasti ja teot kannustavat ihmisiä toimimaan”, Salomäki kuvailee.
Taide ehkäisee toivottomuutta
Ilmastokanava teki vuonna 2018 paljon yhteistyötä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa, esimerkkinä Ilmastovanhemmat ja WWF, sillä näin suuren mittakaavan ongelmien parissa yhteistyö on ehdottoman tärkeää. Ilmastokanavan taideteosten teemojen tieteelliset faktat ilmastonmuutoksesta pohjautuvatkin alan eri järjestöjen asiantuntijuuteen.
Nämä faktat ovat karuja: IPCC:n viimeisimmän ilmastoraportin mukaan maailmanlaajuiset nettopäästöt tulisi kääntää jyrkkään laskuun jo vuonna 2020, jotta 1,5 asteen lämpenemistavoite olisi mahdollinen. Totaaliseen päästöttömyyteen pitäisi päästä vuoteen 2050 mennessä.
Salomäen mukaan uhkakuvien keskellä on vaikeaa olla vaipumatta toivottomuuteen. Yksi Ilmastokanavan tavoitteista onkin inhimillistää ilmastokeskustelun sävyä.
”Ilmastoviestintä ja aiheeseen liittyvät faktat ovat hyvin raakoja, mutta taide voi tehdä tiedosta hieman helpommin omaksuttavaa”, Salomäki toteaa.
Salomäki painottaa rakenteellisen muutoksen tärkeyttä. Fossiilikapitalismin pyörittämässä jatkuvaa kasvua ja kulutusta ihannoivassa maailmassa ympäristöystävällisen elämäntavan ylläpitäminen on haastavaa. Hänen mukaansa rakenteiden muuttaminen vaatii luovuutta.
”Taide ja kulttuuri eivät tähtää voiton tai tehokkuuden maksimointiin, joten niiden avulla voidaan aloittaa muutos kestävämpään elämäntapaan”, hän toteaa.
Tärkeää olisi myös päästä eroon yksilöiden syyllistämisestä, sillä tarpeeksi tehokkaiden ja nopeiden toimien on tultava päättäjiltä. Vaikka Ilmastokanava kannustaa kansalaisia toimimaan aktiivisesti asian eteen, Salomäen mukaan suurin vastuu on kuitenkin ihmisillä, joilla on valtaa. Tämä koskee esimerkiksi kansanedustajia.
Toiminnan aika on nyt
Eduskuntavaaleja edeltävä aika onkin täynnä lupauksia ja puhetta, mutta ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi tekoja on tehtävä nyt. Salomäki toteaa, että Ilmastokanavan toiveet tulevien vaalien suhteen noudattavat yleisen ilmastoliikkeen tavoitteita.
”Ilmastonmuutoksen tulisi olla pääasia näissä vaaleissa, niin poliitikoille kuin äänestäjillekin. Usein ennen vaaleja puhutaan paljon, mutta nähtäväksi jää, pidetäänkö lupaukset myös vaalien jälkeen.”
Salomäen mukaan aktiivisen kansalaisuuden tulisi jatkua myös vaalien jälkeen – äänestäminen ei ole ainoa tapa vaikuttaa asioihin.
Vuoden 2018 syksyllä tuolloin 15-vuotiaan ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittama Fridays for Future -lakkoliike on käynnissä myös Suomessa, ja joka perjantai ihmiset kokoontuvat eduskuntatalon portaille vaatimaan nopeaa ja tehokasta ilmastopolitiikkaa.
”Aktivistit ovat sitkeitä ja päättäväisiä, ja osa ihmisistä saapuu paikalle joka viikko. Ilmastokanava on pyrkinyt lisäämään taiteen avulla oman panoksensa mielenosoituksiin. Runoilija Jenni Nikinmaa kävi lausumassa runojaan eduskuntatalon portailla, ja suunnitteilla on muitakin taiteellisia kannanottoja”, Salomäki toteaa.
Ihmisten rohkaiseminen aktiiviseen kansalaisuuteen on yksi hankkeen päätavoitteista. Taiteen avulla vaikuttamismahdollisuuksia ja keskustelua saadaan näkyvämmäksi, ja mitä useampi vaatii toimintaa, sitä enemmän on toivoa.
