Kreikassa äänestettiin viime sunnuntaina siitä, hyväksyykö sen kansa velkojien Kreikalta vaatimia toimia ja lainaehtoja. Tulos oli hyvin selvä: 61,3 prosenttia vastusti näitä Kreikalta vaadittuja ehtoja, kuten talouden kiristyksiä, jotka olisivat muun muassa purkaneet sääntelyä työmarkkinoilla, leikanneet eläkkeitä ja nostaneet elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Mitä nyt muutama päivä äänestyksen jälkeen maansa tilanteesta miettii sen päähallituspuolueen Syrizan nuorten keskuskomitean jäsen, valtiotieteen maisteri Lina Theodorou?
”Viimeisen viikon ennen kansanäänestystä tunnelma oli hyvin jännittynyt. Ihmisillä oli voimakkaita väittelyitä televisiossa, sosiaalisessa mediassa.” Theodorou myös muistuttaa laajoista mielenosoituksista, joita järjestivät molemmat puolet, niin lainaehtoja kannattavat kuin sitä vastustavat. ”Vaikka pääosa kontrollista oli kohdistettu Kreikan säästäjiin, kaiken kaikkiaan kukaan ei menettänyt malttiaan ja kaikki tulivat toimeen tilanteen kanssa aika hyvin.”
”Kansanäänestyksen ja ei-äänien hienon voiton jälkeen on muodostunut toivoa ja halua keskustella reilu sopimus troikan eli kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission kanssa.”
Theodoroun mielestä on selvää, että kreikkalaiset eivät halua tällaista katastrofimaista sopimusta, ja propaganda ei pelännyt ilmaista sitä. ”Joten Euroopan johtajien on hyväksyttävä totuus Kreikan kansan päättäväisyydestä elää toisella tavalla, tavalla mihin kukaan ei ole heitä valmistellut. On mahdollista yrittää saada meitä suostuteltua käyttämällä rahoituksellisia keinoja ja niin edelleen, joten nyt on selvää, että meitä on helppo terrorisoida.”
Kansa hallituksen takana
”Molemminpuolinen kompromissi on ainoa vastuullinen päätös, ja Kreikan hallitus on osoittanut, että se on valmis tekemään sen”, Lina Theodorou painottaa. Mutta hän miettii, että toisaalta saksalaiset johtajat ovat valinneet erilaisen tien ja nyt on ilmeistä, että heidän päämääränsä ei ole vain säätää ankaraa uusliberaalia politiikkaa, vaan kukistaa Syriza pois hallituksesta. ”Viime sunnuntain tapahtumat osoittivat, että kreikkalaiset seisovat hallituksensa takana. Joten Saksan johtajien pitäisi olla realistisempia ja tehdä kompromisseja, jos he haluavat pitää EU:n yhtenäisenä. ”
Minkälaisena Theodorou sitten näkee maansa tulevaisuuden? ”Tuo on vaikea kysymys. Oikeastaan minulla ei ole minkäänlaista ideaa siitä.” Viimeisen kolmen vuoden aikana muutokset ovat olleet hänen mukaansa suuria, joten kukaan ei voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. ”Luulen, että Kreikan tulevaisuus on yhteydessä muiden EU:n jäsenten tulevaisuuteen. Joten parempi tulevaisuus on Euroopan kansalaisten käsissä ja se, valitsevatko he jonkun muun polun uusliberalismin sijaan.”
Toinen Syrizan nuorisojärjestön aktiivi, sosiaalityöntekijä Nikoleta Dania kertoo tilanteen äänestyksen jälkeen maassaan olleen rauhallinen. ”Ihmiset odottavat ja valmistautuvat tulevaisuutta varten”, hän kertoo. ”Saksa toteuttaa rankkaa fiskaalisen politiikan mallia ja on joutunut ansaan. Saksan talous ei voi monestakaan syystä jatkua lisäsäästöillä, tämä malli on epäonnistunut todella pahoin ja syynä ovat varmasti velan rakentuminen ja tapa, jolla Kreikan talous rakentunut.”
”On epävarmaa, mihin suuntaan tilanne menee. Varmaa on, että kreikkalaiset vaativat selviämistä tästä omanarvontunnolla ja demokratialla”, molemmat Syrizan nuorten jäsenet painottavat.
Kamppailuja eri rintamilla
Syrizan nuorten toiminta on aina ollut Kreikassa monipuolista. Viime aikoina on toki keskitytty tukemaan Aléxis Tsiprasin hallitusta ja nyt kansanäänestystä, mutta antifasistinen toiminta on edelleen tärkeimpiä kamppailun muotoja.
”Verkostoituminen kouluihin, yliopistoihin, peruskouluihin ja alempiin asteisiin on tärkeää. Koska julkea Kultainen aamunkoitto on tavalla tai toisella yhteyksissä kouluihin, me yritämme muodostaa sinne jonkinlaista vastavoimaa”, Lina Theodorou kertoo.
”Pidämme yliopistoja yhtenä keskeisenä tekijänä maan nuorison organisoinnissa.”
Lisäksi Syrizan nuoret auttavat laittomia maahanmuuttajia, pitävät kansankeittiöitä, järjestävät keskustelutilaisuuksia ja mielenosoituksia.
Yksi tärkeä painopiste Syrizan nuorille on työpaikat. Monilla työpaikoilla on ammattiosastoja, jotka ovat hyvin järjestäytyneitä ja aktiivisia.
”Nyt monet ihmiset ovat epätyypillisissä työuhteissa, osa-aikaisina tai pimeissä töissä. Noin 60 prosenttia nuorista on työttömänä. Ennen työpaikoilta lötyi nuoria, ja heidän kanssaan saattoi aloittaa keskustelun. Nyt kun ei ole yliopistoa tai työpaikkaa, jossa tavata ihmisiä, puhua nuorille ja kannustaa heitä tekemään jotain, on tavoittaminen haasteellista”, Theodorou harmittelee.
