Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Helsingin Kansalaistorilla vuodenvaihteessa järjestetyt juhlallisuudet osoittivat, että itsenäisyyttä voi juhlia muutenkin kuin muistelemalla talvisotaa.
Pitkien juhlapuheiden sijaan lavalla nähtiin muusikoita, akrobatiaa ja komiikkaa. Ratkaisu oli onnistunut: Suomi 100-avajaiset oli koko kansan tapahtuma. Juhlavuoden teema onkin Yhdessä. Valinta on järkevä, sillä yhtenäisyyttä toiselle vuosisadalleen ponnistava Suomi tarvitsee.
Yhteislaulua nähtiinkin paljon. Paleface räppäsi yhdessä Iso H:n, Prinssi Jusufin ja Jepa Lambertin kanssa. Jenni Vartiainen lauloi yhdessä Samuli Edelmannin ja kuoron kanssa. Hittiartistien lisäksi lavalla kuultiin myös suomenruotsalaisen Frida Anderssonin ja Leo Stillmanin kaksikielinen duetto Rauli ”Badding” Somerjoen Paratiisi-kappaleesta. Harva suomenkielinen kuulija varmaankaan oli kuullut kappaletta ruotsiksi sovitettuna.
Juuri ennen vuoden vaihtumista kuultiin Kaj Chydeniuksen säveltämä, KOM-teatterin tunnetuksi tekemä Kalliolle kukkulalle, joka laulettiin yhteislauluna.
Ei enää sotamuisteloa
Helsingin Suomi 100 -juhlavuoden avajaiset onnistuivat etenkin siksi, että talvisodasta ei juuri puhuttu. Perinteisen, haudanvakavan itsenäisyysjuhlinnan tilalla oli jopa karnevalistinen tunnelma.
Tuntemattoman sotilaan sijasta nähtiin Sonya Lindforsin tanssiryhmän esitys, akrobatiaa ja kuorolaulua. KOM-teatteri ja Viirus parodioivat suomalaisia symboleja, leijonaa ja sisua, joihin tavallisesti suhtaudutaan ryppyotsaisen juhlavasti.
Presidentinlinnan sijasta kokoontumispaikka oli Kansalaistori, jonne juhlijat saapuivat toppatakeissa. Linnaan mahtuu korkeintaan 2 000 kutsuvierasta, ja sinne pääsevät pääosin silmäätekevät. Kansalaistorille saivat tulla kaikki – ja paikalla oli lähes satatuhatta ihmistä. Sotamuisteloille on paikkansa, mutta tällaisia juhlia saisi viettää jatkossakin aina joulukuun kuudes päivä.
Sipilä: hyvinvointiyhteiskunta suurin saavutus
Pääministeri Juha Sipilä kävi kertomassa lyhyen tervehdyksensä juhlayleisölle Kansalaistorin lavalla, mutta ei saavuttanut kansansuosiota. Hänen puheensa peittyi buuausten alle. Ennen tervehdystä hän avasi juhlavuoden Sanomatalossa puhumalla medialle. Kulttuurivihkoille antamassaan haastattelussa Sipilä kertoi näkemyksensä itsenäisen Suomen tähänastisista saavutuksista ja maan tulevaisuudesta.
”Suurin saavutus on se, miten hyvinvointivaltio ollaan saavutettu sadassa vuodessa – tehtiinpä mitä tahansa mittauksia, Suomi on aina kärkipäässä.”
Sipilä kertoi kuitenkin käyttävänsä hyvinvointivaltion sijasta mieluummin termiä hyvinvointiyhteiskunta.
”Perustana on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa kaikista pidetään huolta. Julkisilla palveluilla on siinä suuri merkitys, puhuttiinpa terveydenhuollosta, koulutuksesta tai turvallisuudesta,” hän sanoi.
Sipilän hallitus tunnetaan säästöistä ja talouskuristaan. Hän painotti taloutta myös kertoessaan visionsa hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta.
”Meidän pitää tasapainottaa tulot ja menot sillä tavalla, että hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan rakentaa pitkäjänteisesti. Lisäksi täytyy pitää huolta siitä että pystymme pitämään palvelut, ilmaisen koulutuksen ja sen periaatteen, että jokainen suomalainen voi koulututtautua niin pitkälle kuin haluaa. Että kaikista suomalaisista voidaan kaikissa olosuhteissa pitää huolta.”
Tällaisella pääministerin visiolla Suomi siirtyy uudelle vuosisadalle. Äänestäjät päätelkööt, miten hyvin visiota toteutetaan käytännössä.
