Alkupaloina Mozartia, pääruokana bel cantoa, nyky- ja romanttista oopperaa ja jälkiruokana entistä romanttisempaa. Tällainen oli Musiikkiteatteri Kapsäkin Spagettioopperan musiikillinen kattaus, josta vastasivat sopraano Reetta Ristimäki, mezzosopraano Ulla Raiskio, baritoni Jyri Lahtinen, pianisti Jaana Ikkala ja viulisti Mauri Saarikoski.
Muusikot ja laulajat olivat pukeutuneet ajanmukaisiin barokkiasuihin, joita oli tuunattu kitschin suuntaan asuista roikkuvien nauhojen ja härpäkkeiden avulla. Runsautta oli myös hoviaikaan viittaavissa isokokoisissa peruukeissa. Puvustus muistutti siitä, että ooppera alkoi ruokailun väliin sijoitettuna ylimystön viihdykkeenä.
Spagettiooppera alkoi Mozartin opera buffalla, vielä hieman hapuilevasti. Laulajien näyttämötyö oli varmaa. Erityisen hauskaa näytti olevan Ristimäellä, jonka ilmeikkäät kasvot olivat kuin lavalle luodut. Laulajat saivat äänensä ja näyttämötyönsä varsinaisesti kukkimaan episodi II:n Habanerassa, jossa Raiskio tanssi vauhdikkaasti luudan kanssa, ja eräänlaiseksi dramaturgiseksi avainkohdaksi nousseessa Ilkka Kuusiston Gabriel tule takaisin –oopperan kohtauksessa. Veijarihahmo Gabrielista saatiin hyvä aasinsilta Donizettin Malatestaan.
Musiikillinen kohokohta oli kuitenkin Puccinilla, Mozartilla ja Verdillä täytetty kolmas episodi. Ohjaaja Ristimäki oli sijoittanut eri oopperoista poimitut aariat ja resitatiivit juonellisesti oiviin kohtiin, joissa ne edistivät suuren tarinan kulkua. Lemmensekoilusta harmoniaan ja onnelliseen loppuun päästiin Madame Butterflystä Cherubinon aarian kautta La Traviataan. Ristimäen ääni alkoi säteillä Verdissä, jota hän esitti suvereenisti huipentaen samalla ruoan ja musiikin illan.
Episodien lomassa yleisö nautti ruokakattauksen alkusaalatista pääruokaan (spagettia tai pinaattiraviolia) ja tiramisuun sekä kahviin.
Esityksessä riitti huumoria suomalaisuuden kustannuksella. Erityisesti murteilla (Turku, Savo) hassuteltiin jonkin verran, samoin viittauksilla kotimaisten elokuvien melodramaattisuuteen ja patetiaan. Samaa melodramatiikkaa on oopperassa. Erityisen hyvin patetia sopi oopperaan. Vaikka oopperakliseistä riittää ammennettavaa huumoriksi, välillä vitsit uhkasivat väljähtyä puskafarssiksi. Aarioiden suomennokset olivat kauttaaltaan vanhahtavaa kieltä; nykyaikaistamista voisi miettiä.
Musiikkiteatteri Kapsäkki: Spagettiooppera. Esitykset olivat 20.4. ja 21.4.
