Otetaan 10 kiloa mahtipontista musiikkia, litra hikeä, loppuunsa viritetty keho, keskikokoinen kourallinen irstailua, sipaisu tyllihametta, vauvantalkin pyörivä kierre valokeilassa, 20 kappaletta verenpunaisia kynsiä. Vaivataan huolella. Käytetään sekoittamiseen seitinhienoa sivellintä ja betonimyllyä. Saadaan aikaan laskematon määrä eri tunnetiloja, runsaasti hämmennystä, parit kylmät väreet, nauru – tai ainakin hymy – tai irvistys ja lopuksi, tiukka muistutus siitä, miksi taide on niin tärkeää.
Japanilaisen butotanssija Ken Main uusin sooloteos Xesdercas (X-code, Evolution, Sexuality, Darkness, Expression, Rock, Consept, Aesthetics, Sacred) on naulitseva kokonaisuus, mutta se ei päästä yleisöä helpolla. Tanssilta odotetaan usein täydellisen kehon akrobaattisia, virheettömiä suorituksia ja erityisesti herkkyyttä ja kauneutta. Ei siis ihme, jos tulee vaivautunut olo, kun Ken Mai heittäytyy väliin rivoilemaan ja illistelemään suoraan yleisölle. Se on myös hyvin raikastavaa. Kun kuopii vähän pinnan alta, löytää jotain tuoretta.
Uusi leikkaus – taiteilija ja avustaja ovatkin herkät rakastavaiset. Katsoja pääsee osalliseksi heidän käsittämättömän koskettavaa duettoaan, joka esitetään pääosin lattiatasolla. Kontakti ja kosketus kirvoittavat monta tarinaa. Pienet eleet ja liikkeet paisuvat omiin mittaluokkiinsa.
Ken Mai kertoo käsittelevänsä soolossaan elämää, kuolemaa, sukupuolta, seksuaalisuutta, maallista ja pyhää. Näitä teemoja tanssija kantaa mukanaan ilmeisen pysyvästi. Xesdercasissa tuntui painottuvan erityisesti elämä, kauneus, ilo, himo ja erotiikka. Kuolema sai pysyä taka-alalla. Tai ehkä se olikin vahvasti läsnä ja kirkasti teoksen elinvoiman.
Esitykset Höyhentämössä (Helsinki, Korkeavuorenkatu 17) 23.5, 24.5., 25.5. klo 19 alkaen. Kesto 50 min. Tanssi ja koreografia Ken Mai, avustava esiintyjä Sanni Andersen, valot Juha Sääski.