Kunnallista kansanäänestystä Malmin lentokentästä esittävä kuntalaisaloite on tulossa Helsingin kaupunginvaltuustoon 8.12. Kaupunginhallitus on esittänyt aloitteen hylkäämistä. 47 kulttuurin ja tieteen vaikuttajaa sekä kansalaisaktiivia on tänä aamuna 7.12. vedonnut kaupunginvaltuustoon, jotta aloite otettaisiin vakavasti ja kuntalain mukainen kansanäänestys järjestettäisiin. Itse kuntalaisaloitteen allekirjoittajia on yli 31 000.
”Kun mahdollisuus kansanäänestyksiä koskeviin kuntalaisaloitteisiin tuli lakiin vuonna 2015, tarkoituksena oli parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Nyt on käsillä ensimmäinen riittävän kannatuksen saanut kansanäänestystä koskeva kuntalaisaloite Helsingissä. Vaikka Malmin lentokentän tulevaisuutta on jo käsitelty paljon, asukkaat ovat laajasti kokeneet, etteivät ole voineet vaikuttaa asiaan riittävästi edustuksellisen demokratian kautta”, vetoomuksessa perustellaan.
”Näin laajan kannatuksen saaneen aloitteen hylkääminen olisi lannistava viesti kansalaistoimijoille, eikä ainakaan kannustaisi vastaavien aloitteiden tekemiseen muistakaan aiheista. Kun kuntalaki antaa mahdollisuuden kansanäänestyksiä koskeviin aloitteisiin, äänestysten järjestämiseen tulisi olla Helsingissäkin valmius. Kansalaisaktiivisuuden lisääminen ei saisi jäädä kuolleeksi kirjaimeksi puolueiden ohjelmissa.”
Vetoomuksen allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa kirjailija Risto Isomäki, historioitsija Teemu Keskisarja, koreografi ja lennonopettaja Sami Saikkonen, kirjailija Tomi Kontio, näyttelijä ja ensihoitaja Outi Alanen, yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen, toimittaja Päivi Istala, entinen europarlamentaarikko, filosofian tohtori Eija-Riitta Korhola (kok.), toimittaja ja entinen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen (skp), maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula, arkkitehtuurin taiteilijaprofessori Sari Nieminen ja arkkitehtuurin historian professori emerita Aino Niskanen.
Kansanäänestyksessä kysyttäisiin kuntalaisaloitteen mukaan: ”Tuleeko Helsinki-Malmin kenttä säilyttää ilmailukäytössä?” Tähän voisi vastata kyllä tai ei.
Vetoomuksessa keskitytään kansanäänestysvaatimukseen, mutta monet sen allekirjoittajista halusivat ilmaista samalla näkemyksensä lentokentän merkityksestä. Ilmastonmuutoskysymyksistä runsaasti kirjoittanut Risto Isomäki toi esiin sähköisen lentämisen mahdollisuudet:
”Sähköllä kulkevat lentokoneet ovat osa tulevaisuuden liikennejärjestelmää ja auttavat ilmastoa lämmittävien päästöjen vähentämisessä. Suomen ei kannattaisi ehdoin tahdoin jättäytyä jälkeen tällä alueella. Sähköiset jatkolennot mahdollistava apukenttä auttaisi myös kasvattamaan Helsinki-Vantaan nykyistä suuremmaksi kansainväliseksi lentokentäksi, mikä auttaisi koko maailman lentoliikenteen päästöjen pienentämisessä. Matka-ajan ja polttoaineen säästö tietyillä Aasiaan suuntautuvilla reiteillä on todella merkittävä, Helsingin pohjoisen ja muutenkin edullisen sijainnin ansiosta.”
”Asialla on merkitystä koko Suomen talouselämän kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Kaupunkisosiologien mukaan tulevaisuuden kasvukeskukset rakentuvat hyvin toimivien lentokenttien ympärille, tietysti olettaen että lentoliikenteen ilmastopäästöihin löydetään tyydyttävät ratkaisut. Helsinki-Vantaa on jo nyt Suomen tärkein näyteikkuna Aasiaan ja muuhun maailmaan. Malmin lentokentästä pitäisi kehittää toinen vähän samanlainen, mutta pienempi ja rennompi näyteikkuna”, Isomäki visioi.
Koko vetoomus allekirjoittajineen
Aiheesta muualla Kulttuurivihkoissa:
Politiikan tutkija: Malmi-kuntalaisaloitteen hylkääminen kertoisi ylimielisyydestä
