Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori, dosentti Johanna Rainio-Niemi vertaa Kulttuurivihkojen presidentinvaalistudiossa tehdyssä haastattelussa täkäläistä ulkopoliittista keskustelua ja linjauksia Itävaltaan, jota hän on tutkinut. Suomi ja Itävalta ovat molemmat sotilasliittoon kuulumattomia maita, mutta Itävalta määrittelee itsensä edelleen myös puolueettomaksi, toisin kuin Suomi.
”Siellä on löydetty puolueettomuudelle uudenlaista käyttöarvoa konfliktiherkkyyden asteen noustua Euroopassa. Samaten Sveitsi pitää edelleen kiinni klassisesta puoleuettomuudesta”, Rainio-Niemi toteaa videolla.
Suomen ja Itävallan keskeinen ero näissä asioissa on Rainio-Niemen mukaan se, että Itävalta on sitonut kylmän sodan aikaisen puolueettomuutensakin osaksi puolueettomuutensa historiallista jatkumoa. Suomessa taas katkos kylmän sodan aikaiseen puolueettomuuteen on ollut sekä retoriikan että politiikan tasolla hyvin selvä.
”Suomi on jättänyt taakseen kylmän sodan aikaisen puolueettomuuden eikä ole ottanut tilalle mitään, mikä viittaisi puolueettomuuteen, vaikka sotilasliittojen ulkopuolella pysytään. Puolueettomuuskeskusteluun on viime vuosiin asti voimakkaasti kuulunut suomettumisen leima, mistä Itävalta ei kärsi.”
Presidentinvaaleissa puolueettomuuden käsite kuitenkin jossain määrin palasi keskusteluun Suomessakin. Sitä toi esiin erityisesti Paavo Väyrynen.
Tällä hetkellä Suomen linjan peruspilareita ovat sotilasliittoihin kuulumattomuus sekä Nato-optio ja -yhteistyö.
”Se tarjoaa mahdollisuuden siihen, että ollaan liittoutumaton, mutta myös siihen, että tarvittaessa liittoudutaan. Se on poliitikon tai ylipäänsä kansallisesta turvallisuudesta vastuussa olevien kannalta erittäin joustava prosessi. Voi olla vähän mitä tahansa tilanteesta riippuen.”
Rainio-Niemi kommentoi haastattelussa myös länsimaiden poliittista turbulenssia ja oikeistopopulismin etenemistä.
”Ilmiö rakentuu globalisaatiosta kärsimään joutuvien alempien keskiluokkien, ehkä työväenluokkien, tyytymättömyydelle ja heidän kokemukselleen, että heitä ei ole kuunneltu politiikanteossa aikaisemmin.”
Taustalla on eriarvoistumiskehitys. Keskiluokkainen visio kunnollisen elannon saamisesta työnteon avulla on murtumassa.
”Olen ollut yllättynein siitä, kuinka vähän vanha järjestelmä on pystynyt pistämään vastaan populistiselle hyökyaallolle”, Rainio-Niemi toteaa.
https://www.youtube.com/watch?v=v=ufnzFO3P_pw&t=670s
