Baby Jane käynnistyy, kun Pikiä (Tuuli Lindeberg) kaipaava Tyttö (Essi Luttinen) pukee kaipauksensa sanoiksi. Kahden ihmisen suhdetta rakastumisesta luhistumisvaiheeseen seuraava ooppera alkaakin tunteiden, tunnelmien, muistojen ja impressioiden sekoituksella. Alussa ollaan vielä rakastuneita, ja toivotaan kesää Linnanmäellä elämyksineen, juhlitaan läpi kesän, roikutaan toisessa positiivisesti.
Mutta pian suhteeseen alkaa ilmestyä säröjä menneisyyden haamun (Laura Heinonen) sekä Pikin mielenterveysongelmien myötä. On vielä muutakin, koska ollaan nuoria, kokeilunhaluisia ja rohkeita. Suhteen kolmas pyörä on Pikin entinen rakastaja (Laura Heinonen), jonka läsnäolo alussa on auttavaista. Kolmikko rahoittaa juhlimistaan kekseliäästi alusvaatekaupalla, ja käytettyjen alushousujen menekki miesten keskuudessa on kovaa.
Lehmusvuon minimalistiset lavasteet ammeesta takana vaihtuviin projisointeihin, joissa kuvitetaan syksyistä kaupunkia, iloista huvipuistoa tai sateista maisemaa, alleviivaavat hennosti näyttämön tapahtumia.
Ooppera Skaalan Baby Janea voi vain suositella. Essi Luttinen ja Tuuli Lindeberg loistavat sekä äänellisesti että näyttämötyön osalta sadomasokistisen suhteen osapuolina. Markus Kärjen elektronishenkinen musiikki sisältää popahtavia melodioita, jotka ovat melkein korvamatoja. Vapaan oopperakentän lippulaivana toimineen Ooppera Skaalan 25-vuotisjuhlavuosi päättyy komeaan tulkintaan Sofi Oksasen alkuperäisteoksesta.
Mielen vankilasta absurdin oikeusjärjestelmän mielivaltaan
Baby Jane oli osa Helsingin oopperakesän ohjelmaa. Oopperakesän toinen kohokohta oli kahden oopperan päivä. Box oli neljän, mielen ja tilan vankilaan ahdetun miehen teos, jossa tunnelmat vaihtelivat äärimmäisestä epätoivosta pieninä pilkahtaviin toivon hetkiin. Tanssia, musikaali-, ja pophenkisiä sävelkulkuja yhdistävä teos toimi esittäjien keskinäisen dynamiikan ja ajoittain improvisaation varassa. Ajoittain beckettmäisiä ulottuvuuksia saavasta ohipuhelusta päädyttiin lopulta maailman ykseyteen.
Vilppu Kiljusen ohjaama Oikeusjuttu oli oopperakesän ehdoton kohokohta sekä musiikillisesti, laulullisesti että näyttämöllisesti. Lähtöideana on esityksen esityksellisyys, joka ilmenee alun valmistautumisepisodissa, jossa laulajat, soittajat ja ohjaaja etsivät paikkojaan näyttämöllä. Kafkan Oikeusjuttu loi raamit esitykselle, joka kuvaa absurdien tilanteiden avulla oikeusjärjestelmän ja vallan mielivaltaa. Jokainen laulaja esiintyy useissa rooleissa. Erityisen huikeaa roolityötä teki Sampo Haapaniemi Josef K:tä avustavana sukulaisasianajana ja Jussi Vänttinen hänen masokistisena palvelijanaan Blockina. Molempien rohkeasta hahmokarrikoinnsta syntyi huikeaa komediaa.
Helsingin oopperakesä on vapaan kentän oopperaryhmien elokuussa tapahtuva kesäoopperakimara, joka tänä koronasyksynä sai ensimmäisen toteutuksensa. Näytteiden perusteella voi vain toivoa oopperakesälle jatkoa.
Rita Dahl
https://www.aleksanterinteatteri.fi/baby-jane-2
