Helsingin Taidehallissa järjestettävä Taide pidentää ikää -näyttely esittelee HUSin laajaa taidekokoelmaa. Kokoelmasta on vastikään julkaistu kirja. Taiteen ja laajemmin kulttuurin harrastamisen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin on paljon tutkittua tietoa. Kulttuurileikkausten takia terveys ja hyvinvointi ovat nyt vaarantumassa. Kun kulttuurista leikataan, leikataan myös terveydestä.
Helsingin yliopistollinen sairaala HUSin tilat ovat täynnä kuvataidetta – maalauksia, veistoksia, grafiikkaa. Teoksia löytyy sisääntuloauloista odotushuoneisiin, osastojen käytäviltä potilashuoneisiin. Näyttelyssä niitä on esillä yli 200. Kyseessä ei ole ainoastaan monipuolinen taidenäyttely, vaan myös puheenvuoro taiteen merkityksestä niissä olosuhteissa, joissa ihmisen terveys vaatii hoitoa ja huolenpitoa.
Taidehistorioitsija Markku Valkosen kuratoimassa näyttelyssä on mukana teoksia sekä nuorilta tekijöiltä että vanhemman polven taiteilijoilta ja jo edesmenneiltäkin, muun muassa Juhana Blomstedtilta, Kari Cavénilta, Outi Heiskaselta, Pentti Kaskipurolta, Kaisu Koivistolta, Essi Kuokkaselta, Leonhard Lapinilta, Tiitus Petäjäniemeltä, Pentti Sammallahdelta, Mari Sunnalta, Suvi Sysiltä, Marjatta Tapiolalta, Anna Tuorilta, Miina Äkkijyrkältä ja Viggo Wallensköldiltä.
Taidetta on sairaaloissa hyvästä syystä: taiteen kohtaaminen tuottaa hyvinvointia. Sen myönteisistä terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on kertynyt varsin runsasta ja vakuuttavaa tieteellistä näyttöä. Sairaalassa taide voi myös auttaa näkemään elämän moninaisuutta ja erilaisten tunteiden olemassaoloa; teokset muistuttavat siitä, että kukaan ei ole yksin, ja myös joku muu on kokenut saman.
Taidehallin runsaasta näyttelystä huolimatta HUSin kokoelmasta riittää teoksia yhä sairaaloiden seinillekin; taidekokoelmaan kuuluu yli 5 700 teosta. Kokoelmaa vaalii ja kartuttaa vuonna 2012 perustettu HUSin taidetoimikunta.
Sairaaloiden taidehankinnat lisääntyneet
”Näyttely on laajan kokoelman merkittävä esittely. Se on ehkä kirjava, mutta raikas ja rehvakas otos. Ripustus on runsas perinteiseen salonkiripustuksen tapaan, lattiasta kattoon”, kertoo professori Seppo Seitsalo joka kuuluu HUSin taidetoimikuntaan ja on myös yksi Taide pidentää ikää -kirjan kirjoittajista.
”Kuten tiedetään, aikaisempien taiteen ostajien, pankkien ja vakuutuslaitosten ostot ovat tyrehtyneet jo yli 20 vuotta sitten. Toimistot ja pankkirakennukset ovat supistuneet vahvasti ja uusissa päätoimistoissa on paljon lasiseiniä. Sen sijaan Suomen sairaaloiden taidehankinnat ovat lisääntyneet voimakkaasti viimeisten 10–15 vuoden aikana. Teimme Ilkka Taipaleen kanssa vuonna 2012 pamfletin 10 000 taideteosta sairaaloihin. Nyt voimme laskelmiin nojautuen todeta tavoitteen toteutuneenkin. Taidebudjetit, lahjoitukset ja deponoinnit eli teosten tallentamiset esimerkiksi sairaalan kokoelmiin niin, että sairaala ei omista teosta, ovat lisääntyneet”, Seitsalo kertoo.
”Myös jo vanhaan suositukseen ’1 prosentti rakennuskustannuksista taidehankintoihin’ liittyen ympäri Suomea uusien sairaaloiden rakentamisen yhteydessä on hankittu taidetta – tosin parhaimmillaankin vain 0,4 prosentin tasolla. Taidemuseoiden ja säätiöiden taidekokoelmista on vain 5 prosenttia kerrallaan nähtävillä, 95 prosenttia varastossa. HUSin kokoelmassa on 5 700 taideteosta, jotka kaikki ovat nähtävillä. 28 000 työntekijää ja vuotuiset 700 000 potilasta ovat ’altistuneita’ taiteelle.”
Korkeatasoinen taidekirja
HUSin kokoelman sisällöstä ja vaiheista on kirjoitettu kirja Taide pidentää ikää – Reseptejä HUSin kokoelmista (Kustannusosakeyhtiö Parvs 2024), joka myös valottaa tutkimusten viestiä taiteen myönteisistä vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Kirja julkaistiin vastikään Taidehallin näyttelyn yhteydessä.
”Taidehallin näyttelyn yhteydessä oli luonnollista tehdä siihen liittyvä ja kokoelmia esittelevä korkeatasoinen taidekirja. Valokuvataiteilija Timo Setälä on sen hienosti taittanut. Kirjan yhteydessä oli hyvä myös tuoda esille taiteen myönteisiä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia”, Seitsalo taustoittaa.
Kulttuurin ainutlaatuiset vaikutukset
WHO julkaisi vuonna 2019 raportin kulttuurin (kuvataide, musiikki, teatteri, tanssi ja niin edelleen) vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin.
”Siinä oli noin 3 000 alkuperäisjulkaisua ja parisataa katsausartikkelia. Tutkimustiedolla oli varsin yhteneväinen käsitys – tutkittuun tietoon perustuva – myönteisistä vaikutuksista. Pohjoismaissa ja myöhemmin Britanniassakin on tehty laajoja väestötutkimuksia, joilla voidaan niiden laajuuden ja seurannan perusteella osoittaa kulttuurin harrastamisella olevan oma itsenäinen selitysvoima terveysvaikutuksiin, joka on jopa parempi kuin terveysliikunnalla ja laihduttamisella ja on samaa tasoa kuin tupakoimattomuudella. Kulttuuriharrastajien elinaikaodotettiin osoitettiin olevan 3–4 vuotta pidempi verrattuna niin sanottuihin sohvaperunoihin”, Seitsalo kertoo.
”Suomessa asiaa on tutkinut ja kirjoittanut muun muassa neurologian professori Markku T. Hyyppä. Hän kirjoitaa aineettoman kulttuuripääoman merkityksestä ja ihmisten yhteenkuuluvuuden tunteen merkityksestä, keskinäisen luottamuksen vaikutuksesta, jotka ovat nyt vahvasti vaarantumassa.”
”Nyt kun kulttuurista leikataan, leikataan myös terveydestä. Se tulee kalliiksi…”
Taistelu taidehankintojen puolesta
”Taidehankinnat jatkuvat resurssien puitteissa. Niiden puolesta yritämme näyttelyllä ja kirjalla taistella. Kulttuurileikkaukset koskettavat HUSin taidetoimikunnankin resursseja erittäin kovakouraisesti. Taiteen hankintabudjetti on paljon pienempi kuin yhden johtavassa asemassa olevan sairaalahenkilön vuosipalkka”, Seitsalo vertaa.
Taide pidentää ikää – reseptejä HUSin taidekokoelmasta -näyttely Helsingin Taidehallissa 16.11.2024–5.1.2025.
Lähteet
taidehalli.fi/events/taide-pidentaa-ikaa-resepteja-husin-taidekokoelmasta/
parvs.fi/kirja/taide-pidentaa-ikaa/
