Emerituspoliitikko (vas.), toimittaja, tietokirjailija Esko Seppänen arvioi Kulttuurivihkojen presidentinvaalistudion haastattelussa (katso video alla), että Suomi on vahvasti sotilaallisen liittoutumisen tiellä. Suuri enemmistö kansalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä, mutta sen sijasta Suomi on liittoutumassa suoraan Yhdysvaltojen kanssa.
”Silloin kansa ei osaa vastustaa tätä samaa prosessia, kun ei sitouduta Natoon vaan mennään Naton ohi hakemaan turva suoraan Yhdysvalloista.”
Tämä olisi Seppäsen mukaan ”pelottava näköala”.
”Meidät sotketaan konflikteihin, jotka ovat Yhdysvalloista peräisin, ja se vaatii tiettyä nöyrtymistä Yhdysvaltojen edessä, jos hankitaan sieltä turvatakuut.”
Seppänen mainitsi yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä neuvottelut atomiaseiden kieltämisestä, jossa Yhdysvallat vaatii kumppanimaitaan hylkäämään YK:ssa valmistellun kieltosopimuksen. Yhdysvaltojen tiedetään painostaneen rajusti etenkin Ruotsia. Suomi on ollut asiassa alusta asti Yhdysvaltojen ja muiden ydinasevaltioiden linjoilla. Suora liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa rajoittaisi Suomen toimintavapautta Seppäsen mukaan Nato-jäsenyyttäkin enemmän.
Seppänen nosti esiin myös demokratian ja laillisuuden kannalta kyseenalaiset menettelytavat integroitaessa Suomea sotilaallisesti lähemmäs Natoa ja Yhdysvaltoja. Vuonna 1994 tehdyn rauhankumppanuusasiakirjan allekirjoitti ainoastaan tasavallan presidentti Martti Ahtisaari, ja isäntämaasopimuksen Naton kanssa allekirjoitti Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Kumpaakaan ei viety eduskunnan hyväksyttäväksi, kuten ei myöskään kahdenvälisiä puolustusyhteistyön ”aiesopimuksia” muun muassa Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa. Näin on vältelty perusteellista ja laajaa keskustelua tehdyistä ratkaisuista.
Suomi on Seppäsen mukaan ”totaalisesti” mukana myös Yhdysvaltojen Venäjää vastaan kohdistamassa vakoilutoiminnassa. Ouluun tulevan kybertutkimuslaitoksen ainoa tehtävä on vakoilla Venäjää, ja vakoilu tapahtuu yhteistyössä muun muassa Yhdysvaltojen puolustusministeriön kanslian kanssa. Helsinkiin perustettu Euroopan hybridiosaamiskeskus on vapautettu suomalaisesta lainsäädännöstä, ja sillä on syyttämättäjättämisen vapaus.
Suomen nykyistä EU-politiikkaa 13 vuotta Euroopan parlamentin jäsenenä työskennellyt Seppänen luonnehtii täysin linjattomaksi.
”Se on reagointia siihen, mitä kulloinkin tapahtuu, ilman aloitteellisuutta, ilman julkista keskustelua, ilman kansalaisten mukaanvetämistä EU-toimintaan. Suomen linja on vaikenemisen, hyväksymisen, alamaisuuden linja – – EU:n liittovaltioitumisen linja. – – Suomi menee virran mukana ilman, että se haluaa vaikuttaa virran kulkuun, vaikka voisikin.”
Seppäseltä ilmestyy helmikuussa kirja Rauhan ja rahan geopolitiikkaa (Into Kustannus), jossa hän käsittelee muun muassa Suomen paikkaa maailmassa ja demokratian heikkoa tilaa.
