Suomalaisilla huippututkijoilla oli jo lähes vuosi sitten kehitettynä testejä vaille valmis koronavirusrokote. Sen ”ongelma” oli, että se oli patenttivapaa eli liian edullinen lääkebisneksen hyödynnettäväksi.
Rokotukset COVID-19-tautia vastaan etenevät maailmalla, kuten Suomessakin, toivottua hitaammin. Saatavuus on myös jakautunut globaalisti äärimmäisen epätasaisesti: rikkaat maat ovat tehneet valtaosan rokotteiden ennakkotilauksista ja varanneet niitä jopa moninkertaisesti väestömääräänsä nähden. Köyhimmät maat eivät ole nykyarvioiden mukaan vielä pariin vuoteen saavuttamassa laumasuojaan riittävää rokotekattavuutta.
Tämä on merkittävä este pandemian tukahduttamiselle. Globaalissa etelässä voi kehittyä virusmuunnoksia, jotka leviävät myös rikkaisiin maihin ja joihin samat rokotteet eivät enää tepsikään.
Yhtenä taustatekijänä on patenttijärjestelmä, joka sekä tekee rokotteista kalliimpia että hidastaa niiden kehitystyötä ja tuottamista. Intia ja Etelä-Afrikka esittivät tämän vuoksi viime vuoden puolella Maailman kauppajärjestö WTO:ssa tilapäistä luopumista immateriaalioikeuksista COVID-19-rokotteen kohdalla. Vastaava päätös oli tehty HIV-lääkkeiden immateriaalioikeuksien osalta 2000-luvun alussa.
Intian ja Etelä-Afrikan esitystä kannatti WTO:ssa yli 100 maata. Myös Lääkärit ilman rajoja -järjestö otti kantaa sen puolesta. Rikkaat maat Yhdysvaltojen ja EU:n johdolla kuitenkin torppasivat aloitteen. Ne ovat perustelleet kantaansa sillä, että patenteista saatavat tuotot muodostavat lääkeyhtiöille taloudellisen kannustimen kehitystyöhön.
Rokotteita voidaan kuitenkin kehittää myös muista kuin voittoa tavoittelevista lähtökohdista. Yhdysvaltalaisen Jacobin-lehden artikkelissa (28.2.2021) Ilari Kaila ja Joona-Hermanni Mäkinen esittelevät Suomen johtavien alan tutkijoiden kehittämän patenttivapaan COVID-19-rokotteen – ”rokotteiden Linuxin”. Työ perustui julkisesti käytettävissä olevaan tutkimustietoon. Nenäsumuterokote oli testejä vaille valmiiksi kehitettynä jo toukokuussa 2020.
”Se on valmis tuote siinä mielessä, että se formulaatio ei enää millään tavalla muutu jatkotestauksissa”, sanoo tutkimusryhmää johtava Helsingin yliopiston virologian osaston johtaja, professori Kalle Saksela Jacobinin haastattelussa.
Rokote perustuu vakiintuneeseen teknologiaan ja osaamiseen, ja alustavien kokeiden perusteella sitä luonnehditaan turvalliseksi ja hyvin tehokkaaksi. Sillä on käytännön etuna, ettei sitä tarvitse säilyttää erityisen kylmässä. Sen arvioidaan tehoavan myös viruksen erilaisia mutaatioita vastaan.
Mistä sitten kiikastaa? Rokotteen hyväksymiseksi vaadittavat faasi III -kokeet vaativat kymmeniätuhansia ihmisiä ja maksaisivat noin 50 miljoonaa euroa. Lääketieteellisen tutkimuksen nykyinen rahoitusmalli perustuu odotuksiin patenttituotoista. Jos niitä ei ole luvassa, rahoittajia ei helposti löydy.
Hallitus ei myöskään lähtenyt tuoreeltaan rahoittamaan kokeita, vaikka tarvittava summa olisi ollut vain pisara valtameressä verrattuna siihen 18 miljardin euron lisävelkaan, jonka Suomi on pandemian seurauksena joutunut ottamaan, tai maailmanlaajuiseen ihmishenkien menetykseen ja taloudelliseen tuhoon, Jacobinin artikkelissa todetaan. Sen sijaan Suomi tukeutui rokotteiden hankinnassa Big Pharmaan – ylikansalliseen lääketeollisuuteen –, jonka toiminta perustuu myös paljolti julkiseen rahoitukseen ja koulutus- ja tutkimusjärjestelmään.
Jo vuonna 2003 Suomi avasi tietä ylikansallisille lääkeyhtiöille keskeyttämällä sata vuotta toimineen kansallisen rokotekehitysohjelman. Nyt on toiveita kotimaisen rokotetuotannon saamisesta uudelleen käyntiin. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ilmoitti maaliskuussa eduskunnan kyselytunnilla ja Ylen A-studiossa (10.3.), että valtio saattaisi lähteä rahoittamaan Sakselan työryhmän rokotehanketta – mutta vain jos siihen saadaan myös yksityistä rahoitusta. Saksela oli Jacobinin ja Yle Uutisten (10.3.) haastatteluissa toiveikas rahoituksen löytymisen suhteen.
Tämä merkitsee kuitenkin osittaista luopumista siitä periaatteesta, että rokote olisi immateriaalioikeuksista vapaa. Rokotteen ympärille testausvaiheessa syntyvä intellektuaalinen omaisuus olisi lisensoitavissa voittoa tuottavaksi – ”vaikka se ei olisikaan riistokannattavaa”, Saksela totesi.
15. huhtikuuta uutisoitiin asian etenevän: työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistunut malli kotimaisen rokotetuotannon rahoittamiseksi ja Rokote Laboratories, jonka perustajiin Saksela kuuluu, on jättänyt suomalaisrokotetta koskevan rahoitushakemuksen Business Finlandille.
