Kulttuurivihkot 6/2016, kolumnit
Suomessa älykkö tarkoittaa julkisuudessa hosuvaa auttavasti kirjoitus- ja puhetaitoista tieteen tahi taiteen ammattilaista tai puoliammattilaista. Älykkö ei siis tarkoita ajattelijaa. Itsekritiikki on ajattelijan hyve ja älykön pahe. Suomessa on paljon älykköjä, ja pahimpia ovat hyveelliset.
Esko Valtaoja on älykkö. Hesarissa (12.7.15) Nuasjärvessä iloisesti pulikoiva tähtitieteilijä kielsi kaiken. Talvivaara on ollut olematon katastrofi luonnolle ja ihmiselle. Syksyllä 2012 Valtaoja hoputti ostamaan Talvivaaran osakkeita ja shoppaili niitä itsekin. Osakkeet menettivät arvonsa, ympäristöongelmat vietiin oikeuteen saakka. Muut hätkähtivät, Valtaoja ei. Mies myhäili entiseen tapaansa. Luotettavia arvioita ympäristövahingoista ei kuulemma ollut. Ja vaikka Talvivaara olikin taloudellinen katastrofi, se oli silti pohjimmiltaan hyvä ja kannatettava yritys. Eettisesti kannatettavaakin se oli, mutta nyt se ei ollut ”niin kauhean eettistä eikä kauhean kannatettavaa”.
Samaa partaveitsenterävää fundeeraamista oli tarjolla solkenaan: Valtaojan mukaan suomalainen ei tarvitse nykyistä korkeaa elintasoaan, johon kuitenkin ”koko maailmalla on oikeus”. Muilla on siis oikeus johonkin sellaiseen, jota he eivät tarvitse. Fennovoimankin kohdalla mittaluokka oli tiukasti kohdillaan. ”On yks hailee, kuka siitä yhtiöstä nyt muutaman prosentin omistaa.” Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy omistaa Fennovoiman osakkeista 34 prosenttia.
Tommi Taipale ja Ville Korpelainen kirjoittivat Turun Sanomissa jo 6.12.2014, että Talvivaara on ”tehnyt 1,5 miljardin euron tappiot huiputetuille sijoittajille, konkurssissa kärsineille urakoitsijoille ja veronmaksajille”. Turun kaupunki oli menettänyt Talvivaaralle lainaamansa puoli miljoonaa euroa, Yleisradion eläkesäätiö puolestaan oli hävinnyt neljä miljoonaa euroa. Puolellatoista miljardilla olisi heidän laskelmiensa mukaan maksettu Kainuun 5 700 työttömälle 1 500 euroa kuukaudessa lähes 15 vuoden ajan. Taipale ja Korpelainen eivät taida olla älykköjä.
Yleisradio uutisoi 13.5.16, että käräjäoikeuden päätöksellä Talvivaara Sotkamo Oy on tuomittu menettämään ”valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 3,5 miljoonaa euroa”. Ympäristön turmelemisesta sakkorangaistukset tulivat toimitusjohtajalle, entiselle toimitusjohtajalle ja kaivoksen johtajalle. Käräjäoikeuden mukaan Talvivaara ei selvittänyt lipeän vaikutuksia jäteveteen. Ympäristölupahakemus oli virheellinen. ”[Pekka] Perä on oikeuden mukaan törkeästä huolimattomuudesta päästänyt joulukuusta 2009 tai viimeistään tammikuun 2010 lopusta lukien kaivoksen alapuolisiin vesistöihin haitallisen korkeita määriä sulfaattia ja natriumia ilman laissa edellytettyä ympäristölupaa.” Ilmeisesti käräjäoikeus oli väärässä?
Ihmeemmin ei ole mikään muuttunut. Kolumnissaan Turun Sanomissa (22.11.16) Valtaoja pitää yhä Talvivaaraa pelkkänä mediailmiönä. Tuottava liiketoimintakin on kuulemma saatu taas alkuun, ympäristöhaitat kurissa ja tuhat työpaikkaa pelastettu. Usko, toivo ja ihme.
Pääministerin suusta olemme kuulleet samaa hokemaa. ”Talvivaarassa on tehty ihme”, jota asiaan vihkiytymättömät eivät ota tajutakseen. On se ihme. Valtion rahaa Talvivaaralle on ropissut satoja miljoonia euroja, vielä sen jälkeenkin, kun alasajolle näytettiin jo vihreää valoa.
Eräänlainen ”pieni ihme” on Talvivaaran osakkeen arvokin: 0,003 euroa (HS 10.10.16). Nyt kaikki kaupoille! Eurolla saisi 333 osaketta ja kahdella 666.
Entä miten Valtaoja määrittelee ääliöt? He ovat ihmisiä, jotka eivät ota asioista riittävästi selvää.
Kirjoittaja on Kulttuurivihkojen toimittaja ja uusturkulainen ilonpilaaja.
(Kolumniin on lisätty alkuperäisestä versiosta pois jäänyt maininta Talvivaaran puolentoista miljardin tappioista. Kolumnisti ja toimitus kiittävät tarkkaavaista lukijaamme huomautuksesta.)
