Shrouq Aila on yksi palestiinalaisista toimittajista, joiden ansioista meillä on mahdollisuus kuulla ja nähdä, mitä Israelin saartamassa Gazassa tapahtuu. Israel on estänyt kansainvälisen median vapaan pääsyn Gazaan konfliktin aikana, jota pidetään kaikkien aikojen tappavimpana toimittajille.
Shrouq Aila on toimittaja ja pienen lapsen äiti Gazan pohjoisosasta. Kun sota alkoi, Ailan lapsi oli yhdentoista kuukauden ikäinen. Aila kertoi kokemuksistaan Gazassa ääniviestitse yönä, jota edeltävänä päivänä 10.10. tulitauko oli astunut voimaan.
Aila on työskennellyt toimittajana lähes kymmenen vuoden ajan ja raportoinut myös aiemmista sodista Gazassa. Hän sanoo, ettei voi verrata viimeisintä vaihetta Palestiinan ja Israelin välisessä konfliktissa aiempiin sotiin.
”Aiempien sotien aikana jouduin siirtymään kerran, mutta tämän kansanmurhan aikana olen joutunut siirtymään yhdeksän kertaa”, Aila kertoo.
Aila asui pakkosiirrettyjen ihmisten leirillä kuusi kuukautta. Kyseessä oli äärimmäisen tiiviisti ahdettu alue. Sitä aikaa hän kuvaa erittäin vaikeaksi.
”Jos lapsi itkee ulkona, koko leiri herää siihen. Siellä kuulet ympärillä olevan kaaoksen. Kärsit kuumuudesta, kylmästä ja sateesta. Ei ole keittiötä, ei kunnon vessaa”, Aila sanoo.
Aila kertoo, että muslimina hän käyttää hijabia. Aila nukkui patjalla tyttärensä kanssa pienessä teltassa, jossa oli yhteensä kaksitoista muuta ihmistä: miehiä, naisia ja lapsia.
”Se oli kamalaa – ei ollut yksityisyyttä, ei omaa paikkaa, ei aikaa surra, täytyi olla pukeutuneena hijabiin koko ajan”, Aila kertoo.
Aila sanoo, että päivät kuluivat yrittäessä selviytyä, juostessa turvaan ja paetessa hyökkäyksiä, etsiessä ruokaa ja juomavettä, etsiessä kohtuullista elämää.
”Olen kärsinyt ensimmäistä kertaa elämässäni nälänhädästä, jonka aikana olen menettänyt kuusitoista kiloa painostani”, Aila kertoo. ”Minun piti ruokkia lastani imettämällä, mikä vaikutti vakavasti terveydentilaani.”
Arviolta yli 54 600 alle viisivuotiasta lasta on vakavasti aliravittuja Gazan kaistalla. Gazan nälänhätää on kuvattu täysin ihmisen aiheuttamaksi katastrofiksi. Israelin viranomaiset ovat estäneet humanitaarisia operaatioita ja ruoka-avun perillepääsyä.
Gazan saarto on tiukentunut viimeisen kahden vuoden aikana, mutta Israel on saartanut Gazaa jo yli seitsemäntoista vuoden ajan. Kahden vuoden takaista Gazaa Aila kuvaa tuhkasta nousseeksi Fenix-linnuksi.
”Ennen sotaa Gaza kukoisti, ihmiset loivat pientä liiketoimintaa, oli fantastisia ravintoloita. Ennen sotaa dokumentoin tarinoita Gazan ihmisistä, jotka rakastavat elämää – huolimatta siitä, että kaikki tämä tapahtui saarron alla”, Aila kertoo.
Israel on estänyt kansainvälisten toimittajien vapaan pääsyn Gazaan. Israel on tuhonnut viestintäinfrastruktuuria, toimittajien laitteistoa ja tappanut ainakin 252 journalistia Gazassa.
”Menetin mieheni, journalisti Roshdi Sarrajin, tämän kansanmurhan toisena viikkona”, Aila kertoo. ”Aina kun dokumentoin perheiden tarinoita ja heidän menetyksiään, on kuin he puhuisivat omista tunteistani – siitä tunteesta, kun menettää rakkaansa, kotinsa, turvallisuuden tunteensa. Ihmisten kipu on minun kipuani. Dokumentoin kammottavassa ja epätoivoisessa tilanteessa olevia ihmisiä, jotka kerran rakastivat elämää. Tämä tuntuu minusta todella sietämättömältä.”
Terrorismin vastainen sota
Israel on perustellut toimittajien, terveydenhuollon työntekijöiden ja muiden siviilien tappamista useasti ja ilman todisteita sillä, että he olisivat olleet terroristeja.
”Terrorismin vastainen sota on vuosikymmeniä ollut yksi retorinen keino, jolla Israel on oikeuttanut politiikkaansa ja kätkenyt konfliktin kolonialistisen luonteen”, Lähi-idän professori Hannu Juusola sanoo.
Juusola toteaa, että Israelin mahdollisuus toimia lähes täysin ilman kansainvälisiä rajoitteita on ollut jossain määrin yllättävää.
”Toisaalta pyrkimys tavalla tai toisella päästä eroon palestiinalaisista on aina ollut tärkeä osa sionistista kolonisaatiota ennen Israelia ja valtion syntymisen jälkeen”, Juusola mainitsee.
Panttivankien vapauttamista Juusola ei pidä käytännössä kovin keskeisenä tavoitteena Netanjahun hallitukselle.
”Sen ohella Israelin tavoitteena on ollut Hamasin sotilaallisen ja poliittisen kapasiteetin tuhoaminen ja Gazan tekeminen mahdollisimman elinkelvottomaksi”, Juusola sanoo.
Palestiinalaisten ihmisoikeustilannetta Juusola kuvaa huonoksi.
”Siihen vaikuttaa Israelin pysyvä sotilaallinen miehitys ja siihen liittyvä ihmisoikeuksien puute sekä palestiinalaishallinnon ja Hamasin pyrkimys estää kaikki sisäinen kritiikki. Palestiinalaishallinnon ja Israelin toimet ovat usein koordinoituja”, Juusola sanoo.
Juusola pitää Suomea heikkona toimijana Palestiinan ja Israelin kysymyksessä.
”Suomessa ollaan tietoisia ihmisoikeusloukkauksista, mutta on vältetty toimimasta Israelia vastaan. Toimintaa – edes vähän – on tullut vasta poliittisen paineen kasvaessa”, Juusola sanoo.
Painostaakseen Israelia lopettamaan kansainvälisen oikeuden vastaiset toimensa Suomi voisi Juusolan mukaan ajaa EU:n sisällä Israeliin kohdistuvia pakotteita.
”Mikäli EU-tie ei etene, Suomi voisi toimia vaihtoehtoisesti siihen pyrkivän kansainvälisen koalition luomiseksi”, Juusola sanoo.
Aseet ja aselepo
Suomi on jatkanut yhteistyötä Israelin puolustusministeriön kanssa ja jatkanut asekauppoja Israelin kanssa.
Marraskuussa 2023 Suomi allekirjoitti 317 miljoonan euron arvoisen Daavidin linko -korkeatorjuntaohjusjärjestelmän hankintasopimuksen Israelin valtio-omisteisen aseyrityksen, Rafaelin, kanssa.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen erityisavustaja Antti Vesala kommentoi, että Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän hankinta ”ei millään tavalla tue tai mahdollista Israelin toimia Gazassa.”
Rafael on mainittu Amnestyn 18. syyskuuta julkaistussa raportissa neljäntoista muun yrityksen kanssa, joiden katsotaan myötävaikuttavan Israelin suorittamiin kansainvälisen oikeuden vastaisiin rikoksiin, kansanmurhaan ja laittomaan miehitykseen.
Suomi on viimeksi helmikuussa 2025 maksanut 60 miljoonaa euroa lisäoptioista Rafaelille.
Aila pitää Israelia tukevia ja rahoittavia valtioita osallisina Israelin suorittamiin sotarikoksiin.
”He ovat mukana tässä. He tietävät, että kaikki raha virtaa suoraan Israelin armeijalle, joka käyttää Gazassa uusimpia aseteknologioitaan, tappokoneitaan, aseettomia siviilejä vastaan”, Aila sanoo. ”He sijoittavat kansanmurhaan. He ovat tehneet elämästämme vaikeaa.”
Gazassa nälänhätä jatkuu ja Israel on tuhonnut Gazan kotimaisen ruoantuotannon. Heinäkuun lopulla vain 1,5 prosenttia alkuperäisestä viljelymaasta oli vahingoittumatonta ja viljelykelpoista.
Länsirannalla Israelin joukkojen ja siirtokuntalaisten palestiinalaisyhteisöihin ja maatalouteen kohdistama väkivalta ja rajoitukset ovat jatkuneet lokakuussa alkaneen oliivien sadonkorjuukauden aikana. Israelin miehittäjäjoukot ovat myös tiukentaneet liikkumisrajoituksia Länsirannalla ja jatkavat Gazan kaistalla kalastusrajoituksia sekä humanitaarisen avun pääsyn rajoittamista.
”Elämä ennen kansanmurhaa oli hyvin helppoa verrattuna siihen, mitä koemme tällä hetkellä”, Aila kertoo. ”Olimme saarrettuina, mutta ainakin pystyimme matkustamaan. Nyt rajat ovat kiinni ja olemme täällä loukussa.”
Aila on huolissaan siitä, miten sota tulee vaikuttamaan lapsiin. Gazassa on suuri määrä orpolapsia. Kokemus pakkosiirroista on ollut myös raskas ihmisille. Aila kuvaa jokaista siirtymää aiempaa pahemmaksi.
”Olen kahdesti vetänyt tyttäreni raunioiden alta. Ja se on pahinta, mitä äitinä olen joutunut kokemaan”, Aila sanoo.
Aila on huolissaan talven tulosta, sillä suurin osa pakkosiirretyistä ihmisistä on joutunut kodittomiksi.
”Tänään tulitauko tuli voimaan”, Aila sanoo. ”Ja voin kertoa, että nyt on hetki, jolloin me kaikki voimme romahtaa. Koska pidätimme kyyneliämme juostessamme turvaan, selviytyäksemme. Ja nyt voimme vain romahtaa ja surra menetyksiämme: rakastettujamme, rakkaitamme, kotejamme, katujamme, kaupunkia, joka näyttää siltä, kuin en olisi koskaan sitä tuntenutkaan. Elämme raunioaavikolla. Tänään sota loppui, mutta toinen sota on alkanut, sodan jälkivaikutukset; elämän navigoinnin sota.”
Tulitauon solmimisen jälkeen Israel on jatkanut iskujaan palestiinalaisia siviilejä vastaan Gazassa.
Lähteet
Amnesty International. Global: Confronting the global political economy enabling Israel’s genocide, occupation and apartheid. 2025.
Integrated Food Security Phase Classification. Famine review committee: Gaza strip. 2025. https://www.ipcinfo.org/fileadmin/user_upload/ipcinfo/docs/IPC_Famine_Review_Committee_Report_Gaza_Aug2025.pdf
OCHA. Humanitarian Situation Update #333 West Bank. 2025.
UN. Irene Khan. “Gaza has become the Deadliest Conflict Ever for Journalists”. Press Briefing. 2025. https://www.un.org/unispal/document/press-briefing-irene-khan-15sep25/
UNRWA. Gaza: UNRWA’s Lancet Study Reveals Alarming Surge in Child Malnutrition, Underscores IPC Famine Confirmation. 2025.
