Olen kirjoittanut paljon yksilön olemassaoloon liittyvästä Sartren eksistentialismista. Sartre on kehottanut yksilöitä irtaantumaan kansakunnasta eli massavaltiosta.
Vaikka myös PERHEET ovat äärettömän yksilöllisiä, siihen ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota.
Hegelin valtiofilosofiassa yksilöä ja pienryhmää väheksytään. Valtion organisoimista pidetään Hegelin ajattelutavassa tärkeimpänä. Perhe alistetaan siinä valtiolle instituutiona.
Instituutiot ovat sosiaalisia rakenteita, jotka ohjaavat kahden ja useamman yksilön käyttäytymistä.
Valtioinstituution byrokraattista näkökulmaa ihmiseen kuvaa hyvin ”maan lain” mukainen kielenkäyttö. Esimerkiksi lastensuojelulain mukaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan ”avohuollon tukitoimena”. Samaa sieluttomuutta jatkavat sellaiset ilmaisut kuin ”kiireellisenä huostaanottona” ja ”lastensuojelun asiakkaana”.
Perheen ja valtion välisiä ristiriitoja ei voida häivyttää lakiteknisin keinoin.
Lisäksi tarvitaan ryhmäeksistentialistista näkökulmaa myös esimerkiksi perheisiin.
