TIETOUSKOISET ajattelevat, että TIEDE tarkoittaa TODELLISUUDEN ilmiöiden suhteita sekä TIETOJEN jäsentynyttä kokonaisuutta. Tieteen sanotaan tuottavan VARMOJA TOTUUKSIA.
Kun tietouskoiset puhuvat TEORIASTA, he viittaavat tällä ”yleispätevään ajatteluun” tai sen lopputulokseen. Teoriasta seuraa HYPOTEESEJA.
Monet tietouskoiset ovat suorittaneet TOHTORINTUTKINNON sekä tehneet VÄITÖSKIRJAN.
Väitöskirjan uskotaan sisältävä UUTTA TIETOA. Tämän ”TIETOVIISAUDEN YLISTYSSYMBOLINA” toimii TOHTORINHATTU.
Tämän voi tulkita siten, että TIETOUSKOON sisältyy kuvitelma ”MAAILMASSAOLON (Täälläolon) EHYESTÄ JA MIELEKKÄÄSTÄ KOKONAISUUDESTA”
*
TIETOUSKON voi kuitenkin kyseenalaistaa IHMISENÄ OLEMISEN näkökulmasta.
Eksistentialisti Jean-Paul Sartren mielestä TIETEELLINEN ASENNOITUMINEN on itsepetos ja ”HUONO USKO”. Täälläolo (maailmassa oleminen) on PIRSTALEISTA JA MIELETÖNTÄ.
On myös erehdys kuvitella TIETOUSKON pohjalta, että TÄÄLLÄOLO on ehyet kokonaisuus, jota voi hallita periaatteella ”TIETO ON VALTAA”.
*
TIETOUSKON vastakohta on JOUKKOHURMOS. Sillä on yhteys valistuksen sekä nationalismin ajattelutapoihin, joissa ihaillaan kansaa sen ”aistiherkän alkuperän” takia.
KANSANHERÄNNÄISYYTEEN liittynyt joukkohurmos syntyi 1700-luvun lopulla. Kansanryhmän yhteinen ”kollektiivinen olemisaistimus” ei ole kuitenkaan mahdollinen.
KANSANKRISTITTYJEN joukkohurmos ohti kuitenkin ilmiöihin kuten näkyjen näkemiseen sekä esimerkiksi kuvitelmaan, että joku henkilö on itse Jeesus.
Siihen on luultavasti liittynyt myös ihmisen kuolemaan liittyviä kuvitelmia. Muinaisessa Egyptissä kuviteltiin jopa, että kuolleelle ihmiselle (faaraolle) pitää antaa mm. päivittäin ruokaa.
*
ILMASTONMUUTOKSESTA ILMIÖNÄ JA SEN SEURAUKSISTA eri puolilla maapalloa ei voi tehdä HAVAINTOJA ”paikallisesta syrjäkylänäkökulmasta”.
Ilmastonmuutoshavainnoinnin ehto on KANSAINVÄLISEN AJATTELUN OMAKSUMINEN ja kansainvälisen UUTISOINNIN seuraaminen.
*
Nyt kun ILMASTONMUUTOKSEN johdosta Grönlannin JÄÄTIKKÖ on sulamassa ja maapallon merenpinta on nousussa ja YMPÄRISTÖPAKOLAISUUS on kasvussa, nykyinen totaalikapitalistinen bisnesmaailma on innostunut (jäämassojen alla olevien) Grönlannin SORAMASSOJEN rahastamisesta. Siis kapitalismin arvomaailmalla on vielä valta-asema.
Meksikossa satoi heinäkuun alussa 2019 paikoitelleen 1,5 m RAKEITA. Japanissa satoi samoihin aikoihin VETTÄ 80 mm tunnissa (miljoona ihmistä evakuoitiin tuolloin rankkasadealueilta). Tällaisiakin luontoilmiöitä saatetaan pitää ”luonnollisina poikkeamina”.
*
Luonto on kuitenkin iskemässä takaisin – Floridan viranomaiset kehottavat 2019 asukkaita tappamaan vauhdilla massoittain sikiäviä IGUAANEJA (Yle ulkomaat 5.7.2019).
”Mihin katosivat MEHILÄISET? Venäläiset huolissaan tapahtuneesta PÖLYTTÄJIEN kuolemasta (Yle ulkomaat 9.7.2019). Jos pölyttäjät kuolevat, päättyy maapallolta kaikki muukin elämä.
”Sukupuutto uhkaa jo yli 100 000:ta eläinlajia…” (Yle ulkomaat 19.7.2019).
*
Etelämantereen jäätiköiden sulamisen epäillään tulleen 2019 vaiheeseen, jossa sitä ei voi enää pysäyttää (Yle ulkomaat 10.7.2019).
Maapallon ilmakehää kiertää kokonainen romukaatopaikkojen ketju. ”Kuussa on yli 10 000 kiloa avaruusromua” (Yle ulkomaat 19.7.2019).
Äärioikeistolaisten johtama Italia on ryhtynyt kieltämään pakolaisia kuljettavilta laivoilta maihinnousuyritykset.
Kreikan ”yllätysmyrskyssä” kuoli äskettäin kuusi turistia.
Yhdysvalloissa pakolaisia on alettu 2019 ”varastoimaan” epäinhimillisellä tavalla. Kyseisiä ns. ”PIDÄTYSKESKUKSIA” on verrattu jo KESKITYSLEIREIHIN (kts. Yle ulkomaat 8.7.2019 ”Trump lupaa avata pidätyskeskukset medialle…” sekä ”YK:n ihmisoikeuskomissaari kommentoi…”).
Sääennusteiden tekemisestä tuli vuonna 2019 aina vain vaikeampaa.
*
VALTIOITA on perustettu ja ylläpidetty lukemattomilla eri tavoilla (esimerkiksi muinaisen Kreikan demokratiakokeilut).
Koska kaikki ORGANISOIDUT YHTEISKUNNAT ovat aina ihmisen luomia KEINOTEKOISIA JÄRJESTELMIÄ, on erehdys kuvitella, että ne voi jakaa LUONNOLLISIIN DEMOKRATIOIHIN (esimerkiksi teollinen kapitalismi luonnonmukaisena ilmiönä) JA LUONNOTTOMIIN YHTEISKUNTIIN (esimerkiksi kommunismi diktatuurin mukaisena systeeminä).
Koska VALTIOTKIN OVAT KEINOTEKOISIA, niitä joudutaan koko ajan muuttamaan. VALTIO voi myös päättyä kokonaan.
VALTIOIDEN KRIISIYTYMINEN on täälläolon pirstaleisuutta ja mielettömyyttä.
*
Kulttuurivihkojen blogista (13.7.2019, Kaspar Hauser) saatoimme lukea siitä, kuinka MAAPALLOLLA kuvitteellisia tarinoita laativat kirjailijat ovat jo alkaneet kirjoittamaan INHOREALISTISIA KUVAUKSIA ILMASTONMUUTOKSESTA.
Vastaavan tyyppiset KAUHUKUVAT saattavat yleistyä jatkossa. Sitä mukaa kun ilmastonmuutoksen kaikki seuraukset alkavat hahmottua.
Filosofisesti suuntautuvat henkilöt ovat tässäkin yhteydessä tavallisesti eniten kiinnostuneita ILMASTONMUUTOKSEN ALKUPERÄSTÄ. Esimerkiksi länsimaissa omaksutusta luontosuhteesta ja teollisesta kapitalismista.
ILMASTONMUUTOS on täälläolon pirstaleisuutta ja mielettömyyttä.
*
Yhteiskunnan uudelleen organisoiminen korostui 1700-luvun Euroopan historiassa. Hegelin luoma alkuvoimaista kansaa ihaileva nationalistinen filosofia liittyi alun perin pyrkimykseen organisoida yhteiskunta järkiperäisesti tilanteessa, jossa suuralueella (Saksassa) vallitsi syvä pirstaleisuus.
Kansan yhdenmukaistamisen filosofia yhdistettynä ajatuksesta kansan yhteisestä vihollisesta (Saksalle siksi tulisi Ranska) johti kuitenkin myöhemmin (nyt) uudestaan ristiriitais-pirstaleiseen yhteiskuntaan. Saksan nykyiseen pirstaloitumiseen vaikuttaa suuresti Saksojen yhdistäminen.
Nationalistinen Suomikaan ei ole päässyt koskaan eroon alueellisesta ja kulttuurisesta pirstaloitumisesta.
Totaalisesti yhtenäinen ja yhdenmukainen Suomen valtio on pelkkä kuvitelma. Esimerkiksi Helsingin seudun sekä muun Suomen välillä on paljon valtiolaitosta pirstaloivia tekijöitä. Noita eroja ei voi selittää yhden eriytyneen ”tieteellisen tutkimussektorin” kuten TIETOUSKOISEN historiatieteen tai sosiologian avulla. Kysymys TÄÄLLÄOLON PIRSTALEISUUDESTA JA MIELETTÖMYYDESTÄ on filosofinen, sillä parempi käsitys PIRSTALOITUMISESTA muodostuu ainoastaan ”kokonaisvaltaisen tarkastelun” pohjalta.
*
Eteläpohjalaisten nuorten miesten eli ”puukkojunkkareiden” väkivaltaisen riehumisen syytä on kuvattu useista eri tarkastelukulmista käsin. Reino Kallio esittää kirjassaan Elämän mittainen väitös (2019) oman teoriansa ”häjyistä”. Hänen mukaansa OLTERMANNIKURINPIDON voimistaminen aiheutti ”puukkojunkkareina riehumisen”. Esimerkiksi historioitsija Heikki Ylikangas on erittänyt Kallion teoriasta poikkeavan teorian.
Oltermannihallintokin on todennäköisesti saanut alkunsa Ilmajoelta (vrt. ensimmäiset ”pohjalaistalot” jne.
*
Omasta mielestäni tätä VÄKIVALTAKYSYMYSTÄ pitäisi tarkastella selvittämällä kokonaisvaltaisesti ”PUUKKOHÄJYILYN ERÄKULTTUURISTA ALKUPERÄÄ” sillä ainoastaan täällä (maaseutuvaltaisessa Suomessa) puukkoa on käytetty samalla kertaa ASEENA JA VIILTÄMISTYÖKALUNA.
PUUKKO ei ole ollut missään muualla ASE.
Jo muinaisten suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuriin ja myytistöön sisältyi välienselvittely ”nyrkein, seipäin ja puukoin” (vrt. ”nuijasotamyytti” pelkkiä seipäitä käyttäneestä sotajoukosta).
*
Laulussa lauletaan, että ”Sininen ja valkoinen VÄRIT OVAT VAPAUDEN”. Mistä vapaudesta ja kenen vapaudesta tuossa laulussa lauletaan?
Nationalistisessa Suomessakin osoitetaan huolta SUOMALAISTEN SYNTYVYYDEN laskusta mutta vaietaan MAAPALLON VÄESTÖNRÄJÄYTYKSESTÄ.
Kun synnyin 1948, maapallolla oli noin kaksi miljardia asukasta, nyt 2019 niitä on noin kahdeksan miljardia. Ainoastaan ihmislaji on lisääntymässä RÄJÄHDYSMÄISESTI.
*
NATIONALISTIT uskovat, että ”koko kansakunta” aistii yhtä kaikille yhteistä OLEMISAISTIMUSTA. Ja että täälläolossa vaikuttaa ihminen jolla on kyky TIETÄÄ JA YMMÄRTÄÄ TODELLISUUS.
Tämän tyyppinen ajattelu on kuitenkin harhauttamista. Toiseksi hegeliläisessä kansallisvaltiossa yksilön on pakko luopua yksilövapaudesta KEINOTEKOISEN VALTIO-ORGAANIN hyväksi.
KOKO KANSAKUNNALLE YHTEISTÄ OLEMISTA JA TODELLISUUTTA ei voi aistia abstraktisti eikä konkreettisesti. Joka kerta kun ihminen (yksilö) kuolee, häviää kokonainen ”MAAILMASSAOLOAISTIMUS” (tapahtuu ”MAAILMANLOPPU”).
*
Sitä mukaan kun TAVAROITA TUOTETAAN teollisesti koneilla niitä pitää myös KULUTTAA. Väestöräjähdyksen kansanjoukot ovat UUSIA KULUTTAJIA. Maapallon luonto ei kestä teollis-kapitalistisen KONETUOTANNON JA KULUTTAMISEN VIMMAA.
MAAPALLON LAAJUISESTA VÄESTÖNRÄJÄHDYKSESTÄ vaietaan koska maapallon teollinen TAVARATUOTANTO romahtaa jos maapallon väestönkasvu hidastuu.
VÄESTÖNRÄJÄHDYKSESTÄ vaikenemisen alkuperä juontaa LÄNSIMAISEN KULTTUURIN TOTAALIKAPITALISTISEEN SIIRTOMAAHERRUUTEEN.
Se on samalla JATKUVAAN TALOUDELLISEEN KASVUUN LIITTYVÄÄ LÄNTISTÄ MAAPALLON LAAJUISTA ARVO- JA ELÄMÄNTAPAHERRUUTTA.
*
Esimerkki (syy ja seuraus).
Koska runsasväestöinen KIINA ei osta nyt 2019 (amerikkalaisten aloittaman taloussodan takia) enää MAATALOUSTUOTTEITA USA:sta Kiina aiheuttaa amerikkalaiselle maatalouselinkeinolle valtavia talousongelmia. USA:N KÄYNNISTÄMÄ TALOUSSOTA on osumassa AMERIKKALAISTEN OMAAN NILKKAAN.
Toiseksi ILMASTONMUUTOS on aiheuttamassa kaikkialla maapallolla isoja ongelmia maapallon ravintotuotannolle. Maapallon kahdeksanmiljardisen ihmiskunnan voi yllättää RAVINTO- Ja VESIPUUTE.
*
Jos joku suomalainen isä kieltäytyy lähtemästä itään sodankäyntirintamalle ajatellessaan, että ”venäläisissä sotilaissa on samanlaisia isiä kuin minä olen täällä Suomessa” kyseinen valinta ja ratkaisu on oikeutettu.
Samoin jos joku ”kansalainen” kieltäytyy Suur-Suomen perustamiseen tähtäävästä valloitussodasta (hengessä ”Deutschland, Deutschland über alles”) sekin on oikeutettu (sivuhuomautus: Saksan kansallislaulun on kirjoittanut August Heinrich Hoffmann von Fallersleben, hän opiskeli nuorena myös Braunschweigissa).
*
Mitä on ”valistunut tuomio (valistuksen mukaisen instituution mukainen tuomio)”? Onko se rankaisemista sivistyneesti ”tarkkailemalla ja henkisesti oikaisemalla”? Eli kurittamis-kasvattamalla syyllinen sovittaa rikoksensa VANKILATUOMIOLLA nationalistiseen normi- ja aatemaailman pohjalta.
”Rikos ja rangaistus” – miksi mistä ja miten? (Kts. myös Fjodor Dostojevskin elämänvaiheet ja romaanit sekä eksistentialistiset kirjailijat).
*
Mikä ero on EKSISTENTIALISTISELLA OLEMISAJATTELULLA SEKÄ VALITUKSEEN POHJAUTUVAN KANSAKUNTAVALTION OIKEUSNORMIEN SOVELTAMISELLA OIKEUDENJAKOTILANTEESSA?
ASEISTAKIELTÄYTYMINEN on aina moraalisesti oikein. NATIONALISTISEN VALTION OIKEUSNORMEIHIN sisältyy kuitenkin se, että yksilön täytyy kieltäytyä omien valintojen ja ratkaisujen tekemisestä.
Eikö TYÖPAIKKAKIUSAAMISESTAKAAN voi syyttää ketään eikä antaa tuomiota koska ”kiusaaminen on jokaisen yksilön omissa korvienvälissä”.
*
1925 ilmestyneen Franz Kafkan romaanin Der Prozess alussa (Oikeusjuttu, uudistettu suomennos 1964) kerrotaan siitä kuinka Josef K. vangitaan eräänä aamuna vaikka hän ei ollut tehnyt mitään pahaa.
Romaanin sivulla 7 sanotaan, että ”Te ette saa poistua, tehän olette vangittu -Siltä näyttää, sanoi K.- Ja miksi? kysyi sitten hän sitten. – Meidän asiamme ei ole sanoa sitä teille… Oikeudenkäynti on pantu vireille, ja ajan tullen saatte kaikesta tiedon…”.
Romaanista käy ilmi se, että syyttäjäkään eivät tiedä, mistä rikoksesta on kysymys.
1947 ilmestyneessä Albert Camus’n romaanissa Sivullinen kerrotaan siitä, kuinka mies tulee tappaneeksi toisen miehen ja tulee tuomituksi teostaan kuolemaan. Kafkan Oikeusjutussa ja Camus’n Sivullisessa on paljon samaa.
Nämä romaanit herättävät kysymyksen TÄÄLLÄOLON PIRSTALEISUUDESTA JA MIELETTÖMYYDESTÄ.
Kansallissosialistien KESKITYSLEIREISSÄ juutalaisia polttouuneissa polttaneet saksalaismiehet olivat ”tavallisia perheenisiä”, jotka tekivät (ihmettelemättä ja mitään kyselemättä) KUOLEMANLEIREILLÄ KÄSKYSTÄ tehtäviä, joihin heidät oli määrätty.
He olivat tekemässä samalla kertaa hyvää ja pahaa.
*
Yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ei edistä pelkästään se, että ”saa kansalaisena luvan osallistua ja vaikuttaa”. Lisäksi täytyy ymmärtää se miten ja mihin voi vaikuttaa. Jouduin pohtimaan tämän tyyppisiä seikkoja Turun OSALLISTUMISASIAMIEHENÄ (”Paaso puun ja kuoren välissä”, Turun Sanomat 12.9.1999).
Ihmetellä voi myös sitä millä oikeudella USA pitää itseään eräänlaisena ”maapallon poliisina” (Yle ulkomaat 5.7.2019, ”Trump piti kiistellyn itsenäisyyspäivän puheensa…”).
Esimerkiksi sotilaallinen tai poliittinen valtapeli ei oikeuta MAAILMANPOLIISINA TOIMIMISEEN. Liian monet ajattelevat kuitenkin, että ”jatketaan vaan samalla tavalla kuin aina ennenkin”.
*
MARXILAISUUTTA on arvosteltu toisinaan ”kangistuneisuudesta”. Georg Henrik von Wright on kirjoittanut kuitenkin marxilaisuudesta kirjoituksen ”MARXISMI HUMANISMINA” (se on julkaistu von Wrightin kirjassa Humanismi elämänasenteena, 1987, sivu 137-).
*
EKSISTENTIALISMIA on taas moitittu siitä, että se kehottaa ihmistä elämään jonkinlaisessa ”epätoivoisessa omien toiveiden tukahduttamisessa”.
Eksistentialistien kauhukuva on se, että yksilö noudattaa järkähtämättä auktoriteetin ennalta antamia käskyjä.
Eksistentialisteja on moitittu myös siitä, että he pitävät ihmistä kelvottomana ja että kaikkialla on pelkuruutta ja mätää ja laiminlyövät sen mikä ihmisessä on kaunista, iloista ja täynnä valoa.
Ja eksistentialismia on moitittu esimerkiksi siitä, että ”ateistiset eksistentialistit” kieltävät ihmisen pyrkimyksen vakavuuden ja hylkäävät kuolemankin edessä JUMALAN.
Ja, että jäljelle jää siitäkin pelkkää SATTUMANvaraisuutta.
Ja moitittu esimerkiksi siitä, että kun eksistentialistit luopuvat NORMATIIVISISTA PERIAATTEISTA, josta voi aiheutua sietämätöntä AHDISTUSTA (ja sitä saattaa seurata PAKO esimerkiksi ”radikaaliin kommunismiin” tai ahdistus voi johtaa itsemurhaan).
*
Useimmat ihmiset luopuvat vapaaehtoisesti vapaudestaan ja elävät mieluiten systeemin ennalta ruokkimassa ”kaikille yhteisessä kuvitteellisessa olemisessa ja järjestysuskossa”.
EKSISTENTIALISMIIN kohdistetusta kritiikistä voi lukea esimerkiksi koulujen käyttöön tarkoitetusta kirjasta Ajatus, johdatus filosofiaan (kts. sivu 148-150. Kotkavirta ja S. Nyyssönen, 1996).
NATIONALISTISESSA SUOMESSA ilmenee eksistentialismin vastaista mielialaa ja toimintaa. Eksistentialismin pelätään esimerkiksi TURMELEVAN NUORISON. Esimerkiksi Sartren INHOSTA ei ole julkaistu pitkään aikaan uusintapainosta.
*
Eksistentialismia on useita suuntauksia ja erilaisia tulkintoja.
Tanskalaista Søren Aabye KIERKEGAARDIA (1815-1855) pidetään ensimmäisenä eksistentialistina. Hän oli omien ”julkaisujensa kirjailija ja filosofi”. Hän edusti ”kristillistä eksistentialismia”.
Hän oli opiskellut teologiaa ja filosofiaa. Hän kritisoi erityisesti HEGELIN filosofiaa koska Kierkegaardin mielestä HEGELIN EDUSTAMA JÄRKIPERÄINEN FILOSOFIA ”lopullisena ja suljettuna” on täysin eri asia kuin IHMISENÄ OLEMINEN.
Ihmisenä oleminen on RISTIRIITAISTA JA EPÄTÄYDELLISTÄ (keskellä MAAILMASSAOLON eli TÄÄLLÄOLON PIRSTALEISUUTTA JA MIELETTÖMYYTTÄ).
*
”Ateistis-vasemmistolaista eksistentialismia” edustanut ranskalainen kirjailija ja filosofi Jean-Paul SARTRE kirjoitti alun perin natsien edustaman totalitarismin murtumisen ja toisen maailmansodan päättymisen jälkeen 1946 EKSISTENTIALISMIA kohtaan suunnatun kritiikin takia kirjoituksen ”EKSISTENTIALISMIKIN ON HUMANISMIA” (se on julkaistu suomeksi kirjassa Ajatukset, uuden ajan filosofinen lukemisto, toimittanut P. Elo ja T. Salonen, 1993, sivu 113).
ILMASTONMUUTOS vaikuttaa nyt siihen, että ihmisen organisoimissa yhteiskunnissa vaikuttavat ”DETERMINISTISET vaikuttimet ja suuntaukset” ovat osoittautumassa ihmis- ja eläinkunnan suuren onnettomuuden ”upottavan suon” alkulähteeksi.
*
Myös kaikkien YKSILÖIDEN elämänkaarta leimaa ”maailmaan heitettynä oleminen” sekä sattuma, pirstaleisuus ja mielettömyys.
Maaseudulla maalaisliittolais-kristillisissä lähtökohdissa lapsuutensa ja nuoruutensa kasvanut kunnianhimoinen isäni toimi ensin yrittäjänä (venevalmistajana) mutta vasta myöhemmin virkamiehenä. Vapaa-aikoinaan hän maalasi tauluja ja kirjoitti kuvitteellisia tarinoita, hän oli vanhoilla päiviltään kiinnostunut myös ”stadin slangista”.
Isäni (Paaso) isoäiti oli Suomenniemelle töihin muuttaneen böömiläisen lasinpuhaltajan lapsen avioton lapsi (Kargus).
Äitini (Mathlin, Maatela) oli kiinnostunut väreistä ja hän teki moderneja ryijyjä omalta isältään lahjaksi saamallaan puisella kutomalaitteella. Äitini oli saanut isältään 50-vuotislahjaksi myös nurkkakaapin mutta se luultavasti myytiin äidin kuoleman jälkeen (2002) johonkin vanhantavarankauppaan.
Äitini isä (”Mathlin Kalle”) matkusti 38-vuotiaana ensin Pohjois-Suomesta Hankoon ja lähti siirtolaisena SS Polaris-nimisellä laivalla (kts. valokuvaa HS 30.7.2002) ensin Englantiin. Ja jatkoi matkaa 22.7.1905 Umbria-nimisellä laivalla Englannista kohti New Yorkia ja saapui lopuksi Utahiin asti.
Isoisäni ajatteli, että koko hänen perheensä tulisi muuttaa Amerikkaan. Jos niin olisi tapahtunut minuakaan ei olisi syntynyt.
Vanhin veljeni aloitti insinööriopinnot mutta valmistui myöhemmin arkkitehdiksi. Eräs toinen veljeni aloitti myös insinööriopinnot mutta luki myöhemmin hammaslääkäriksi. Minustakin tuli arkkitehti vaikka olin haaveillut sitä ennen taiteilijan urasta ja monesta muusta ammatista.
*
Täälläolon pirstaleisuuden ja mielettömyyden merkit näkyvät myös modernissa runoudessa. Esimerkki:
sanomattoman voi sanoa
mikä ei ole nyt
PAKO TODELLISUUTEEN kuolleen runoilijan
runouteen (suurennos JP) …
(Heideggerin mukaan runoilijoita ei kiinnosta (niin sanottu) ”todellisuus”, tuntemani turkulaisen runoilijan Markku Innon kirjoittaman runon alkuosa (Into kuoli 2018). Lähde: KIIVAAT TYVENET valitut runot 1964-2005, 2005)
*
LÖYSIN SATTUMALTA jokin aika sitten ulkorakennuksesta (nykyisestä FACTORY-riihestämme) vanhan laatikon, jossa oli KESÄLLÄ 1999 HELSINGISSÄ KUOLLEEN ja 1970-luvun alussa ensimmäisessä arkkitehtikoulussani Saksan Braunschweigissa opiskelleen arkkitehti PEKKA TANNERIN ottamia valokuvia ja muuta jäämistöä.
Tanner oli syntynyt Suomessa mutta hän oli elänyt pikkupojasta asti Saksassa. Pekka ei ollut kuulllut biologisesta helsinkiläisestä isästään pitkään mitään. Arkkitehti Tanner toimi ennen Suomeen muuttoa Saksan Bremenissä (toimimme molemmat lähiöuudistusarkkitehteina).
Minulle soitettiin Pekan kuoleman jälkeen hänen Helsingin lähiötyöpisteestään, olenko kiinnostunut Tannerin jäämistöstä (Tannerin työhuoneessa, jos en olisi ottanut niitä tavarat olisi hävitetty). Kävin tuon jälkeen ottamassa omaan varastooni muutamia Pekan aineistoja.
*
Koska yhteen ”Tanner-laatikkooni” oli valunut ulkorakennuksen katosta vettä aineisto (kuten paperiset värivalokuvat) oli liimautunut märiksi kasoiksi ja klimpeiksi. Kun revin noita läjiä irti valokuvista ja muusta aineistosta ne olivat irrotettuina hyvin erikoisen näköisiä. Minulla tuli tuolloin mieleen AJATUKSIA ”TÄÄLLÄOLON PIRSTALEISUUDESTA JA MIELETTÖMYYDESTÄ”.
*
IHMINEN JA LUONTO on SAUMATON KOKONAISUUS.
ERILLISISTÄ PALASISTA koostuva KEINOTEKOINEN ihmisen tekemä laite (esimerkiksi auton moottori tai ”kännykkä”) ja kaupunkimiljöö on sen vastakohta.
IHMISENÄ OLEMISTA LEIMAA KATKEAMATON ”TÄÄLLÄOLON PIRSTALEISUUS JA MIELETTÖMYYS”.
MAAILMAAN HEITETYN IHMISEN elämä tapahtuu ”TÄÄLLÄOLON SYRJÄKYLÄMILJÖÖSSÄ”. SIINÄ VALLITSEE KATKEAMATTA PIRSTALEISUUS, MIELETTÖMYYS, MERKITSEMÄTTÖMYYS JA AHDISTUS.
YKSILÖLLISTEN MERKITYSTEN HAVAITSEMINEN JOSTAKIN tapahtuu KESKELLÄ PIRSTALEISUUTTA JA MERKITYKSETTÖMYYTTÄ.
*
TÄÄLLÄOLON PIRSTALEISUUS JA MIELETTÖMYYS on kiehtonut minua jo pitkään. Sitä kuvaa myös esimerkiksi UUTISPÄIVÄ DEMARIIN 22.11.2007 kirjoittamani kirjoitus ”Neljä pienoismaalausta”, nuo ”maalaukset” käsittelivät yhteisällisyyttä, työn arvoa sekä kansalaisosallistumista.
Mutta TUOSSA MIELETTÖMYYDEN TUNTEESSA ei ole kyse NIHILISMISTÄ vaan taipumuksesta havaita ja kokea täälläolon prosessi katkeamatta lukemattomista tapahtumista ja näkökulmista käsin.
*
Jokainen ihmisyksilö on TÄÄLLÄOLON PIRSTALEISUUDESSA JA MIELETTÖMYYDESSÄ oma maailmansa.
TÄÄLLÄOLON PIRSTALEISUUS sisältää joka päivä monenlaisia ”KATKELMIA”.
Niiden havaitsemiseksi tarvitsee vain seurata YKSILÖIDEN JA YHTEISÖJEN ARKISTA ELÄMÄNVAELLUSTA.
Tai seurata päivittäin KANSAINVÄLISIÄ YLE-UUTISIA. Esimerkiksi LÄHI-ITÄ on poikinut jo vuosikymmeniä lukemattomia ”mitä minkinlaisia” konflikteja eikä niille näy päätä.
*
VALTAPELEIHIN liittyvän PIRSTALEISEN JA MIELETTÖMÄN POLIITTISEN PÄÄTÖKSENTEON taustalla on aina muutakin kuin vain ”ihmisnäkökulman puute”.
Tätä käy hyvänä esimerkkinä KESKUSTAVALTAISEN Kauhavan Huhmarkosken KYLÄTALOHANKE.
KUNTAORGAANI lopetti ensin (yhdellä kertaa) kaikki HOMETALO-ONGELMIIN vedoten kaikki toiminnassa olleet KYLÄKOULUT. KUNTAORGAANI myi KYLÄYHDISTYKSELLE YHDELLÄ EUROLLA YLIKYLÄN modernin uudehkon punatiilisen KOULUN.
Tuon jälkeen kyläyhdistys alkoi tehdä tuosta koulusta SISÄILMALTAAN TERVETTÄ KYLÄTALOA ja anoi siksi ELY-KESKUKSELTA (ylikunnalliselta väliportaan=valtionhallinnon taholta) 60 prosentti 600 000 euroa suuresta korjaushakkeesta ja sai 375 000 euroa (AVIISI, 26.4.2018).
Tuohon mielettömään päätöksentekoketjuun sisältyy ainakin kysymys paikallisen puoluepoliittisen tahon sekä ylikunnallisen rahoitusvallankäytön suhteesta. Halusiko KESKUSTAPUOLUE ostaa kyläläisten äänet?
Toisaalta ILMASTONMUUTOKSEN SEKÄ SYRJÄKYLÄYKSITYISAUTOILUN näkökulmista käsin kyläkoulujen lopettamista tarkasteltuna tehty lakkauttamispäätös saattaa olla osunut oikeaan.
*
Myöskään Suur-Kauhavalla ei voi olla huomaamatta sitä, että SUURKUNTAUUDISTUS ON AIHEUTTANUT HENKILÖAUTOJEN käytön lisääntymistä vaikka yksityisautoilua pitäisi ALUEILLA vähentää koska autoilun korkea HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖTASO on vakava ympäristöongelma.
*
Kanta-Kauhava on alkanut markkinoida entisellä SOTILASLENTOKONEKENTÄLLÄ järjestettäviä KIIHDYTYSAJOKILPAILUJA.
ILMASOTAKOULUN LENTOMELUSAASTE sekä NYKYISTEN KIIHDYTYSAJOJEN PÄÄSTÖ- JA RÄJÄHTÄVÄ MELUSAASTE on myös vakava TERVEYSONGELMA (siinä voi saada sydänkohtauksenkin).
Kauhavalaiset ovat tehneet kuitenkin hallinto-oikeuteen valituksen KIIHDYTYSRADAN MELUHAITASTA.
*
Kun ihmisen elämänkaari on siirtynyt uuteen vaiheeseen, ihmisessä tapahtuu henkisiä ja fyysisiä muutoksia, jotka koettelevat esimerkiksi AVIOLIITTOA (yhden instituution kestävyyttä). Tästä käy hyvänä esimerkkinä NAISEN VAIHDEVUODET, siinä täälläolo vaihtuu toisenlaiseksi varsinkin hormonaalisten muutosten takia.
Jokaisessa TAIDEMAALARIN SIVELTIMENVEDOSSA näkyy VÄRIN VALUMINEN ja samalla SATTUMA. Tämäkin ”todistaa” MIELETTÖMYYDEN (merkityksettömyyden) jatkuvasta LÄSNÄOLOSTA.
Tuossa PIRSTALEMAAILMASSA jokainen meistä on ”tänne heitetty” ja rakentaa itse itseään kohti TULEVAISUUTTA, josta ei voi tietää koskaan mitään.
*
Kuitenkin HEGEL OLI KRISTITTYNÄ (Jumalaan uskovana) sitä mieltä, että ”HENKI toteuttaa kaikessa täälläolossa SUUNNITELMAANSA”. Hänen mukaansa kaiken täälläolon taustalla on järkevä suunnitelma.
Ja vannoutuneet NATIONALISTIT uskovat KANSAN YHTENÄISTÄMISEEN, HENGEN KANSANRYHMÄLLE LUOVUTTAMAAN PAIKKAAN ja kansallisten johtajiensa YLILUONNOLLISIIN KYKYIHIN.
”Täälläolon miljöö” on kuitenkin täynnä MIELETTÖMYYTTÄ, EPÄYHTENÄISYYTTÄ sekä subjektiivisia VALINTOJA JA RATKAISUJA.
OLEMASSAOLON eräs perusta on niissä.
Neuvostoliitossakin jokaisen KOTI OLI YKSILÖLLINEN kommunistisesta deterministis-totalitaristisesta YHTENÄISTÄMISPYRKIMYKSESTÄ huolimatta.
Kuulin viimeksi Loviisan 50-vuotis-ylioppilastapaamisessa monia erilaisia yksilöiden elämäntarinoita. Niistäkin paljastui täälläolon pirstaleisuus ja mielettömyys.
Ainakin yksi kertojista rupesi kesken kaiken myös itkemään. Itku pulpahtaa pintaan SISÄISEN AHDISTUKSEN tunteesta mutta sitä ei saa PAETA vaan se (ahdistava seikka) pitää KOHDATA ja AHDISTUS pitää VOITTAA OMIN VOIMIN.
*
MYYTTI IHMISJÄRJEN käytöstä KAAOKSELLISUUDEN JA MAAILMASSAOLON MIELETTÖMYYDEN YHTEISKUNNALLISEKSI ORGANISOIMISEKSI (hyväksi systeemiksi) ei ole kuitenkaan toteutunut vaan sama pirstaleisuus on jatkunut sen jälkeenkin.
YHTEISKUNNALLINEN SYSTEEMIORGANISOINTI on johtanut viimeksi ”UUSMIELETTÖMYYTEEN”.
Ihmiset kuvittelevat usein elävänsä ”keskellä valmista maailmaa” ikään kuin pian valmiiksi tulevassa ”kullatussa salissa”. Tämä on kuitenkin pelkkä harha ja myytti.
*
Ihminen erehtyi puoli vuosituhatta sitten (1600-luvulta lähtien) kuvittelemaan olevansa tietävä, ”tieto on valtaa”-hallitseva sekä todellisuutta aistiva olento.
VALISTUKSEN vallankumouksella korostettiin 1700-luvulla kylmäveristä JÄRJENKÄYTTÖÄ JA romanttisesti KANSANVALTAA ja tuota tietä pitkin tultiin 1800-luvun alussa KANSAKUNTAMASSOJEN NATIONALISMIUSKOON, jota seurasi TEOLLISTUMINEN JA KAPITALISMI sekä laajoja ja raakoja MAAILMASOTIA.
Hegeliläinen nationalismi johti myös eriytyneisiin PAIKALLISIIN NATIONALISMEIHIN. Esimerkiksi Suomessa Härmänmaa-Kauhavalla häjyjen raaka puukkoväkivalta on käännetty siksi PAIKALLISEKSI IMAGOTEMPUKSI, jossa alkuperäistä julmaa PUUKONKÄYTÖN PAHUUTTA KAUPITELLAAN maailmassaolon mielettömyyden mukaisesti pehmeänä HAUSKUUTENA JA HYVYYTENÄ.
PUOLUEVALTA on kaapannut viimeksi VALTIOSSA KAIKEN VALLAN ja on aiheuttanut samalla yhteiskunnassa ”UUSMIELETTÖMYYTTÄ”.
*
SUUNNITELMA on ”uskomuksiin, arvoihin ja tietoihin” pohjautuva kokonaisuus. Arkkitehdin työhön sisältyy SUUNNITTELUUN USKOMINEN EDISTYKSEN YHTENÄ MUOTONA sekä suunnitelmien tekeminen KASVU- JA EDISTYSUSKON HYVÄKSI.
NYKYAJAN TAITEEN kohdalla on sama ongelma.
RAKENNUSSUUNNITTELUNKAAN ”tehtävänä” ei ole TUKIRAHOJEN KERÄÄMINEN JA TAIDEARKKITEHTUURI.
Nyt ILMASTONMUUTOKSEN aikana on tärkeintä uusiin olosuhteisiin soveltuvien ja joka suhteessa toimivien ARKIKÄYTTÖISTEN TALOJEN SUUNNITTELEMINEN. Niiden toteuttamista ajatelleen on pakko pohtia ensimmäiseksi marxilaisittain kapitalismista pulppuavaa YHTEISKUNNALLISTA ERIARVOISUUTTA, MATERIALISMIA JA ATEISMIA.
*
PEKKA TANNER syntyi ja kuoli HELSINGISSÄ. Hän teki Saksassa TU-Braunschweigissa pikkudiplomin ja opiskeli sen jälkeen arkkitehtuuria DARMSTADTISSA 1974-1979 (arkkitehdin loppututkinto).
Hän sai tietää kotonaan Göttingenissä vasta parikymppisenä sen, että hänen biologinen isänsä on eri henkilö kuin hänen isänsä kodissa. Pekan ”oikea isä” asui Suomessa Helsingissä ja Pekka tapaili tuota isäänsä vuosia. ”Oikean isän” kuoltua sukulaiset Helsingissä katkaisivat Pekkaan kaikki välit.
Eikä Pekka ottanut koskaan Saksan kansalaisuutta vaan piti aina itseään suomalaisena ja rintataskussaan aina Suomen passia. Oliko hän pohjimmiltaan nationalisti? Vai johtuiko ”Pekan suomalaisuuskorostus” hänen ”SUOMI-ISÄ – TRAUMASTA”?
Hän toimi vuosia Bremenin lähiöarkkitehtina mutta Saksojen yhdistäminen ”nielaisi” Länsi-Saksan lähiörahatkin itään ja pysäytti läntisessä Saksassa toteutetun ”lähiönparannuksen”.
Hänen arkkitehtitoimistonsa mentyä konkurssiin Bremenissä Pekka pakeni Saksan verottajaa Riianlahdelle Ruhnun saareen. Saatuaan Helsingin kaupungilta lähiöuudistajan työpaikan hän kuoli raskaan soutukilpailun jälkeen Helsingissä. Hänen sydänlihaksensa oli repeytynyt soutaessa mutta lääkärit eivät olleet sitä huomanneet.
Pekka oli ymmärtääkseni suuntautunut ”maolaiseen marxilaisuuteen”. Kirjoitimme yhdessä vasemmistolaisina arkkitehteina porvarilliseen NYKYPÄIVÄ-lehteen (ilmestynyt 1.11.1984, otsikoitu sivuilla 10-11 ”Kohti uutta arkkitehtuuria ja suunnittelua”.).
Otsikoin oman kirjoitukseni ”Oleellista on sisältö, ei muoto” mutta Pekka otsikoi artikkelinsa sanomalla, että ”Myös vanhoja muotoja tarvitaan”. Hän oli käsittääkseni omaksunut YLEISEN EDISTYSUSKON JA POSTMODERNIN ARKKITEHTUURIN. Pekan kuoltua kirjoitin Arkkitehtiuutisiin (vuoden 1999 lopulla) muistokirjoituksen Pekka Tannerista.
Olen tehnyt viimeksi Pekan ”jäännösesineistä” taideteoksia.
*
KASVAVASTA ILMASTONMUUTOKSESTA JA PAKOLAISAALLOSTA huolimatta länsimaiset ihmiset kuvittelevat elävänsä ”KULLATUSSA SALISSA”, jossa ihminen TIETÄÄ JA HALLITSEE KAIKKEA. Tämä on kuitenkin HARHAKUVITELMA.
Ihmisellä ei ole kykyä TIETÄÄ eikä kykyä ”TAJUTA TODELLISUUTTA”. Ihmisenä oleminen on alusta loppuun KUVITTEELLISTA.
Molempia tyttökissojamme ”koskettaa parhaillaan EVOLUUTIO”. KOKEELLISELLA KEMIALLA (hormoninerityksellä) on siinä keskeinen ”rooli”.
Yhteiskunta on jatkuvassa RAKENNEMUUTOKSESSA.
Maaseutukulttuurista KÄSITYÖPYSÄHTYNEISYYTTÄ korostavat ”syrjäkylähegeliläiset kantakauhavalaiset” (varsinkin alkiolais-maalaisliittolaiset kansankristityt kuntalaiset) taistelevat muutosta vastaan ja siksi he eivät ole ymmärtäneet laittaa MODERNIIN TIILIMUURAUKSEEN ILMARAKOJAKAAN.
Konservatiivisilla syrjäkylillä ei osata ajatella ABSTRAKTISTI eikä ymmärretä kaikin puolin MODERNIA TEKNIIKKAA, minkä pohjalla on matematiikka, fysiikka ja kemia.
*
Kauhava-Härmänmaan HÄJYILY liittyi miesten harjoittamaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen, johon liittyi luultavasti myös raiskauksia ja josta monet miehet saivat oikeuden edessä tuomion. Tuon myytti on käännetty viimeksi ympäri, siihen sisältyy nyt kunniakasta hyvyyttä.
Uusin työn myytin palvontamenoihin liittyvä kulttuurin on Kanta-Kauhavan entisen sotilaslentokentän nykyiset KIIHDYTYSAJOT. Niitä toteutetaan entistä innokkaammin heti kun alueen vastaanottokeskus on myös virallisesti lopetettu (1.1.2020).
*
On erehdys kuvitella, että kaikki pitää tehdä aina (joka päivä) samalla tavalla kuin aina ennenkin. On myös harha kuvitella, että autiolle saarelle ”heitetty” Robinson ”tietää ja hallitsee kaikkea” niin, että hän pääsee pois tuosta autiolta saarelta.
Ei auta, että omalla paikkakunnalla on satoja pikkufirmoja, jotka osaavat tehdä ”kokonaisuudesta irrallisen hiukkasen”. On myös tyhmää kuvitella rakentajana, että osaa tehdä itse kaiken sillä monimutkainen kokonaisuus kuten rakennus on aina hyvin vaativa haaste.
Sodan jälkeisten rintamamiestalojen rakentamisessa tarvittiin vain viisi erilaista rakennustarviketta. Nyt kun itse rakentaa jotakin taloa, tarvitsee tuhat erilaista rautakaupan myymää kalua ja tarviketta, sillä nykyisin on pääasia se, että ”RAHA HAISEE”.
*
Turun IMAGO- JA VALTAPELIIN SEKÄ TURUN TAUTIIN sisältynyt demarien ja kokoomuksen välinen ISOVELIAKSELI alkoi murtua 1990-luvulla. KOKOOMUS sai lopultakin murrettua TURUN SAARTEN ASUNTORAKENTAMISEN tiellä olleen demaririntaman.
Kaupunginjohtaja Juhani LEPPÄ joutui kuitenkin luopumaan skandaalikäryssä virastaan. Kirjoitin noihin aikoihin myös tuosta aiheesta ILTALEHTEEN kirjoituksen ”Hyvä veli ja sivutoimipeli”, Iltalehti 8.8.1994)
VIHREIDEN kannatus nousi 1990-luvulta lähtien jatkuvasti niin että TURUN VIHREÄT alkoivat saada myös tärkeitä virkapaikkoja. Apulaiskaupunginjohtaja Juhani MÄÄTÄN onnistui jakaa kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunta kahtia. Mutta hänen vastarintansa uusia kauppakeskushankkeita vastaan johti moniin valtariitoihin ja Määttä joutui vetäytymään ennenaikaiselle eläkkeelle.
Kokoomuslainen Juhani Leppä sai kuitenkin melko pian ”mitalin rintaan” kun hänet valittiin Turun BIOLAAKSON johtajaksi. Leppä istuu nykyisin myös Turun valtuustossa. Ja jatkossa jossakin vieläkin korkeammalla valtapaikalla. Vastaavaa muutosta on tapahtunut myös demaripuolueessa. Ja entistä ISOVELIAKSELIAKIN on yritetty paikkailla.
Kuvataiteilija Jan-Erik Andersson sai toteuttaa Lepän Biolaaksossa POP-TILATAITEENSA ensimmäiset työt (pari kävelysiltaa ja katuvalot). 2000-luvun alussa hänen tukijakseen tuli myös kokoomuslainen apulaiskaupunginjohtaja Kaija HARTIALA.
Kun Hartialan virkakauden loppu lähestyi, 2007 hän haki TURUN KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIHANKKEESEEN 2011 liittynyttä TURKU 2011- SÄÄTIÖN TOIMITUSJOHTAJAN paikkaa, mutta ei saanut sitä, vaikka hän oli toiminut TURKU EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIKSI 2011 -TIIMIN PUHEENJOHTAJANA. 2010-luvulla säätiö joutui palauttamaan isoja summia saamiaan julkisia varoja.
*
Kokoomuksen ajatus Turun saarten asuntorakentamisesta alkoi edetä hyvin. Samoin aikoihin Turun valtuustossa väiteltiin siitä pitäisikö TURUN SAARTEN RAKENNUSHANKKEISSA SALLIA tavanomaista suurempia VAPAUKSIA. Asiantuntijoista esimerkiksi Turun seudun arkkitehdit vastustivat jyrkästi kyseistä politiikkaa. Taiteilija Anderssonin ja Kaija Hartialan lähentyminen johti siihen, että ”koristemarkkinoija Andersson pääsi päätähdeksi useassa tilaisuudessa, jossa keskusteltiin arkkitehtuurista.
*
Kun Turun kaupunki oli saamassa kulttuuripääkaupunkivuoden 2011, hankkeen avulla uskottiin voitavan paikkailla TURUN TAHRIINTUNUTTA IMAGOA ja vahvistaa HEIKENTYNYTTÄ TURUN VETOVOIMAA asuinpaikkana ja turismikohteena.
Tähän sisältyi vuoden 2011 PÄÄTAVOITE, joka liittyi ennen kaikkea RAHATULOJEN hankkimiseen kiristyneessä yleisessä taloustilanteessa.
*
Turussa IDEOITIIN pitkään Turun vuoden 2011 tavoitteita ja keinoja. Sanomalehtiin alkoi ilmestyä 2000-luvun alussa taiteilija Jan-Erik Anderssonin haastatteluja uudenlaisista ”koristerakennuksista” (”2011-talon” suunnitteli Andersson sekä arkkitehti Pekka Pitkäranta).
Rakennushakkeelleen hän sai kuntaorgaanin suostumuksella ”paraatipaikan” Hirvensalon pohjoisreunasta Turun linnaa vastapäätä. Siihen sisältyy oma erikoinen historia.
Taiteilija Anderssonin ”talo kokonaistaideteos” -hanketta kuvaa hyvin siitä ilmestyneet uutiset, kuten ”Talo kuin lehti” (Turkulainen 23.5.2007) sekä ”Arkkitehtuuria ei ole ilman ornamentteja” (Helsingin Sanomat 8.11.2008).
Taiteen pikkujättiläisen mukaan (19919 ORNAMENTTI on ”joko puhdas GEOMETRINEN ABSTRAKTIO (suurennos JP) tai…LUONNON AIHE (suurennos JP)”. Koriste sisältää usein jonkun SYMBOLIN.
Rakennukseen lisätyt koristeaiheet eivät voi kuitenkaan toimia KEINONA KORJATTAESSA modernin arkkitehtuurin (funktionalismin, modernismin ja postmodernismin) liittyviä EPÄKOHTIA, sillä MODERNIN ARKKITEHTUURIN epäkohdat liittyvät sen alkuperään ja samalla länsimaisen kulttuurin moniin erehdyksiin.
*
Koska kiinnitin huomioita Anderssonin rakennusidean jatkuvaan uutisointiin mediassa, kirjoitin myös itse tuosta uudenlaisesta hankkeesta, mutta onnistuin kertomaan omista arkkitehtuurikäsityksistäni vain muutaman kerran. Minusta tuntui pitkään siltä, että koko aiheesta kirjoittamista haluttiin rajoittaa.
*
Ehkä tärkein tämän aiheeseen kirjoituksistani ilmestyi Safan ARKKITEHTIUUTISISSA. Andersson alkoi tehdä talostaan myös VÄITÖSKIRJAA. Mielenkiintoinen vastamielipide väitökseen sisältyy väitöksen tarkastustilaisuudessa (Helsingissä 8.11.2008) huomattavan suomalaisen arkkitehtuurivaikuttajan, arkkitehti professori JUHANI PALLASMAAN lausuntoon.
Pallasmaa kritisoi lausunnossaan Anderssonin omaksumaa ”koristearkkitehtuuria”.
*
Nyt (2019) Anderssonin taiderakennus on myyty. Rakennuksen toteuttamiseen käytettiin myös useiden säätiöiden rahavaroja. Talo on vaihtanut äskettäin omistajaa ja talon tulevaa käyttöä ajatellen perustettiin 2007 yhdistys.
Uusin kehitys on paljastunut sen, että Anderssonin ”taidetalosta” kaavailtiin jo alun perin TURUN IMAGONKOHOTUSPROJEKTIA ja VASTAVETOA ”TURUN TAUTI” -MAINEELLE.
Talon myyntihinta oli niin suuri, että samalla summalla voi rakentaa monta ”tavanomaista omakotitaloa”. Turun seudun kaavoituksessa esitetty ”KESKUSAKSELINAUHA” on johtanut nauhasta etäällä olevan asuntorakentamisen kieltämiseen, ja samalla kyseinen kaava hiljentää turkulaisten vallankäyttäjien porvarilliset ”UUDISTUSRAKENTAMIS-LIBERALISTISET UNELMAT”.
*
UUSIN YHTEISKUNNALLINEN TILANNE JA ILMASTONMUUTOS on kuitenkin suuntautumassa myös Turun kuntaorgaanin IMAGOPELEIHIN liittyvää ”koristetaidetalorakentamista” vastaan.
Entinen ministeri PERHO kirjoitti seinäjokilaiseen Ilkkaan (27.6.2019) mielipidekirjoituksen, jossa hän maalasi VAALEISSA ISOJA TAPPIOITA KOHDANNEESTA KESKUSTAPUOLUEESTA uhkakuvia sanomalla, että ”…Jos tällainen kehitys jatkuu niin keskustapuolue lakkaa olemasta tai hajoaa…”.
Viimeaikaisten uutisten mukaan Kauhavan vastaanottokeskus tullaan sulkemaan. Tämäkin herättää kysymyksen siitä mihin suuntaan tuleva kehitys johtaa. PAKOLAISUUTEEN on viimeksi alettu suhtautua entistäkin torjuvammin. Suomessa varsinkin perussuomalaiset ovat vaatineet aiempaa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
*
Kirjan ”SEINÄJOKI” (1979) mukaan Seinäjoen väestönkasvun on mahdollistanut paikan työpaikkakehitys, suurinta se on ollut palveluelinkeinojen kohdalla. Seinäjokeen on tullut samalla myös teollista ilmettä. Seinäjoki on myös edullisesti liikenteen solmukohdassa. Se edistää palvelujen, kaupan, ravintoloiden ja matkailun keskittymistä Seinäjoelle. Seinäjoen YDINKESKUSTAAN on syntynyt MODERNI LIIKEKESKUS. Viimeksi sen yhteyteen on noussut myös esimerkiksi KERROSTALOJA JA TORIPARKKI. KAUPUNKIKULTTUURI JA MODERNIT TYYLIT JA ELÄMÄNTAVAT ovat valtamassa uutta tilaa myös Seinäjoella.
*
Kirjoitin viimeksi seinäjokilaiseen Ilkkaan 4.7.2019 tämän mielipidekirjoituksen:
”KESKUSTA KRIISISSÄ
Entinen ministeri PERHO kirjoitti Ilkkaan hyvän mielipidekirjoituksen (Ilkka 27.6.2019). Siinä hän maalasi ISOJA POLIITTISIA TAPPIOITA KOHDANNEESTA KESKUSTAPUOLUEESTA uhkakuvia, hän sanoi, että ”…Jos tällainen kehitys jatkuu niin keskustapuolue lakkaa olemasta tai hajoaa…”.
Lakeuden keskusalueen, Seinäjoen seudun, kunnissa on omia erityispiirteitä mutta seudun yhteinen piirre sisältyy termiin ”maaseutukulttuuriin”. Seudun poliittisten valtapelien pyörittäjä on ollut tähän asti yksinapaisesti Suomen keskusta.
*
Santeri Alkion perustama puolue Maalaisliitto syntyi nationalismin kukoistuskautena. Kun Suomen valtio perustettiin 1917, täällä harjoitettiin pelkästään maa- ja metsätaloutta. Tuon jälkeen tapahtuneet rakennemuutokset ovat kuitenkin muuttaneet uudelleenorganisoitua Suomenniemeä suuresti. Keskusta on ollut siinä perässäkulkija.
Muutoksesta päällimmäisenä on ollut teollisen modernismin mukainen maatalouden koneellistuminen sekä teknologisen elämäntavan omaksuminen.
Ilmastonmuutos on johtamassa uusiin suuriin muutoksiin. Siinä kutistuu perinteinen ”maaseutukulttuuri” ja paisuu kansainvälisen rahatalouden vaatimukset maa- ja metsätaloudelle.
SMP:n ja PS:n historia ovat hyviä esimerkkejä siitä kuinka ”alkuperäinen maalaisliittolainen itseellis-yrittäjähenkinen maatilakulttuuri” on murtunut. Nyt keskusta murenee entisestään.
Konservatiivista ja isäntä(mies)valtaista keskustapuoluetta on syytetty yhteiskunnan hyväosaisimpien suosimisesta. Puolueen nuorisotoimintakin vaikuttaa eniten ”maalaisliitto-kansallisen puoluevallan” ylläpitämiseltä.”
*
TULEVAISUUS koskettaa eniten nuoria, näyttää siltä, että varsinkin nuoret ovat hylänneet viimeksi keskustapuolueen harjoittamat valtapelit.
Ilkka julkaisi kirjoitukseni ”Keskusta kriisissä” 9.7.2019. Kirjoitin samana päivänä toisenkin mielipidekirjoituksen Ilkkaan (tässä):
*
”LUOVA ÄÄNESTÄJÄ JA LUOVA LUKIJA
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kirjailijana toimiminen tapahtuu samalta pohjalta. Niissä on aina läsnä kaksi eri osapuolta: luova toimija ja luova tulkitsija.
Poliittista julistusta kuuntelee luova kansa ja kirjailijan tekstiä lukee luova lukija. Siinä kansa tulkitsee luovasti puolueen sanomaa ja romaanin lukija luo täälläolokäsityksensä pohjalta kirjailijan luomaa tekstistä. Pitäen sitä ’totena ja varmuutena’.
Kansa ja lukija toimivat muuttuvassa maailmassa. Lakeuden seudulla ei voi enää sivuuttaa Seinäjoen voimistunutta keskusasemaa.
Keskustapuolue (entinen Maalaisliitto) ei ole toiminut yksin vaan vuorovaikutuksessa äänestäjiensä kanssa. Onko ’kirjailija’ kuitenkin aliarvioinut lukijoitaan luovina olentoina?
Kirjailijakin voi aiheuttaa ongelmia.
Nyt kun keskustan (puolueorganisaation) kannatus on pudonnut nopeasti yhä alemmas, huomio täytyy kohdistaa siihen, mitä puolueen suuren kannattajakunnan (kansan) keskuudessa on tapahtunut.
Kunka keskustan omat kannattajat ovat lukeneet luovina olentoina ’valtapeliteosta nimeltä Suomen keskusta’.”
*
Uusin YHTEISKUNNAN RAKENNEMUUTOS on haastanut tähänastiset SUURET PUOLUEET. Vaikka KESKUSTAN KANNATUS on pudonnut koko ajan alemmalle tasolle kuin koskaan aikaisemmin, se (ja SDP) ei pysty luopumaan VALLAN KAHVASTA, vaan roikkuvat mielivaltaisesti VALLANKÄYTÖN KÄRJESSÄ.
Maaseutuvaltaiseen valtioon ja maa- ja metsätalouteen tarrautunut keskustapuolue ei opi ymmärtämään sitä, että kansainvälistyminen on johtamassa siihen, että ”kehityksen suunta ratkeaa kaupungeissa” (Kaarin Taipale, hänen kirjoituksensa liittyy nk. ”kestävään kehitykseen”, HS 18.6.20129.
Mutta muuttuisiko pirstaleinen täälläolo, vaikka esimerkiksi keskustan kannatus nousisi koko ajan korkeammalle tasolle?
Oma kriittinen näkökulma moderniin nykykaupunkiin syntyi jo kauan sitten. Kirjoitin Kotimaa-lehteen 29.9.1989, että ”Nykyajan KAUPUNKIKONE hajottaa ihmisen ja tuhoaa ympäristön. Nyt vuonna 2019 tämä ilmenee aivan erityisen selvästi (ILMASTONMUUTOS).
*
Ranskan suuren vallankumouksen (valistuksen) on sanottu olevan viimeksi nähtyjen maailmansotien syy.
Sarkajaon jälkeisen isojaon (isojen linnoitusmaisten ja vain omille varattujen pienvaltiomaisten maatilakeskusten perustamisen) on sanottu aiheuttaneen isoja sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia yhteiskunnassa.
Liittyykö keskustapuolueen kannatuksen mureneminen myös tähän seikkaan?
Joka tapauksessa tämän tyyppisistä näkökulmista käsin käynnissä olevaa yhteiskunnallista muutosta tarkasteltaessa ja täälläolon PIRSTALEISUUTTA JA MIELETTÖMYYTTÄ kysyttäessä herää myös kysymys siitä ”ONKO FILOSOFIA TURHAA” (vrt. Wittgenstein vanhoilla päivillään).
*
Vaikka ihminen keksii ”OLEMASSAOLOTAISTELUSSAAN” koko ajan uusia ”kehitetympiä” teknisiä vehkeitä myös niihin sisältyy ongelmia. Tässäkin näkyy merkkejä täälläolon pirstaleisuudesta, mielettömyydestä ja kaaoksellisuudesta.
Myös filosofeiksi ryhtyneet yksilöt elävät keskellä ”mieletöntä täälläoloa” ja vaihtavat siksi usein toiseksi filosofista suuntautumistaan.
Tästä käy hyvänä esimerkkinä tunnettu suomalainen filosofi Georg Henrik von Wright.
*
Georg Henrik von Wright oli ihmisenä ja esseistinä humanisti. Hän aloitti filosofina TIETOUSKOISENA mutta luopui siitä kiinnostuttuaan ihmisen TOIMINNASTA ja samalla myös esimerkiksi Karl Marxin ajattelusta.
Von Wrightiä on kutsuttu välillä myös ”analyyttiseksi hermeneutikoksi”. Joka tapauksessa hänellä oli vahva taipumus ottaa huomioon ”ihmisen täälläolo, olemassaolo”.
Häntä kiinnosti myös filosofian ja esseistinä toimimisen ero. Saman kysymyksen voi herättää eksistentialisti Jean-Paul Sartren kohdalla sillä Sartre oli samalla kertaa filosofi ja kirjailija (ihmisenä olemiseen perehtynyt sanataiteilija).
*
POLITIIKAN harjoittamisella tarkoitetaan sitä, että pyrkii vaikuttamaan ”kansalaisiin” ja yhteiskuntaan levittämällä valtion sisällä esimerkiksi puoluepoliittista ohjelmaa. Mutta TALOUDELLINEN TOIMINTA on nykyisin ennen muuta kansainvälistä.
Puoluepoliitikkoja ns. ”käytännön miehiä” von Wright piti PIKKUNAPPULOINA, joille ”tieto on valtaa” mutta heidän tietouskonsa edistystulokset ovat olemattomat.
