Ihmisen luomat organisaatiot käyvät keskenään jatkuvaa kilpailua. Kun ihminen on tehostanut organisaatioidensa toimintoja, ihminen on ylittänyt samalla rajoja monilla inhimillisen elämän alueilla. Ihmisen organisoitumisessa on kaksi suurta päävaihetta, maatalous ja teollistuminen. Niin kutsuttu palveluyhteiskunta on teollisen läpimurron seurasta.
Tämä kehitys on johtanut vakavaan luonnon ja elinympäristön kriisiin. Luonnosta on tehty hyödyn irtioton väline. Syitä maatalousvaltaisen ja teollisen yhteiskunnan ympäristökriisiin on monia mutta niistä merkittävin on ollut TIETO- JA TIEDEUSKO. Sen seuraaminen ja yksipuolinen huomioiminen on johtanut moniin ongelmiin, ei vain ongelmien ratkaisemiseen.
Ihminen on joutunut havaitsemaan sen, ettei luonto ja ilmasto kestä ihmisen toiminnan monikerroksellista tehostamista (seurauksena on ollut esimerkiksi väestönräjähdys ja otsoniaukko).
*
Monet tämänhetkisen sodankäynnin piirteet (varsinkin taloussodat) viittaavat siihen, että länsimainen kulttuurimme elää lopun aikoja. Länsimaisen ihmisen täytyy siksi kiinnostua eniten itsestään ja kulttuurinsa taustoista.
Kulttuurimme ongelmat ovat alkaneet ehkä tästä: länsimaisen kulttuurin taustalla on ollut eniten tietouskoinen kiinnostus matematiikkaa ja avaruutta kohtaan. Tähän viittaa moni seikka.
Kehitys johti ihmismassojen tehtävänjakoon ja organisoitumiseen (kaupunkivaltio). Seuraavaksi tapahtui poliittis-taloudellisten intressien yhteen liittämistä niin, että syntyi valtioiden suurliittoumia, joilla on valtaa ja varallisuutta paljon enemmän kuin yksittäisellä valtiolla on omassa elinpiirissään. Tälle keskellä kaaosta tapahtuneelle laajenemisilmiölle (kaiken ylittämiselle) on ollut ominaista järjestys ympäristössä, jossa vallitsee katkeamatta epävarmuus ja pirstaleisuus.
Länsimaisessa kulttuurissa on ollut pitkään suurimmassa suosiossa matematiikkaa ja tiedettä (tietämisen hyväksikäyttöä, vrt. esimerkiksi uskonto ja uskominen) lähellä oleva loogis-analyyttisen filosofia. Tämä filosofinen suuntautuminen viittaa pyrkimykseen ymmärtää ihmisenä täälläoloa ja hallita järjestystä (organisoitumista) keskellä kaaosta.
Ymmärtääksemme länsimaista kulttuuria ihmisen täytyy palata tuon kulttuurin alkujuurille. Koska siihen liittyvät asiat ovat epävarmoja, ihmisen täytyy kuvitella niistä suuri osa.
*
Esisokraatikko Thales Milotos on ollut joonilainen luonnonfilosofi. Joonilaiset vaikuttivat lähellä Kreetan saarta, kyseinen saari sijaitsee merellä vastapäätä Egyptin viljavaa Niilinjokilaaksoa.
Thales ei etsinyt käsitystä ilmiöistä ja asioista uskonnon tai myyttien pohjalta vaan ihmisen oletetusta kyvystä TIETÄÄ ja hallita.
Kiinnostus matematiikkaa ja avaruutta kohtaan on luultavimmin saanut alkunsa muinasiesta Egyptistä ja Kreikasta. Tämä perinne on kulkeutunut Egyptin valtakeskuksista muinaiseen Kreikkaan (kreikkalaisiin kaupunkivaltioihin) ja sitä kautta muinaiseen Roomaan ja valtameren takaiseen Yhdysvaltoihin saakka (maapallon suurvaltoihin).
Egyptiläinen ikuisen elämän symboli (hautamuistomerkki) pyramidi on elementti, jossa kohtaa tämänpuolinen ja tuonpuolinen. Eli pyramidissa (faaraon haudassa) yhtyy matematiikka ja avaruus. Matematiikka kuvaa ihmisen käsitystä täälläoloa maapallolla ja avaruus elämän alkua ja loppua. Ihminen oppi ymmärtämään, että äärettömässä ja ikuisessa avaruudessa on ihmisen alku ja loppu ja että ihmisen täällä maapalolla oleminen on vain lyhyt käynti.
Egyptin pyramideista on löytynyt pitkiä halkaisijaltaan pieniä tunneleita. Niiden läpi on tullut jonain päivänä ja hetkenä kaukaa avaruudesta planeetan säde mikä yhdisti tämänpuoleisen tuonpuoleisuuteen. Egyptiläiset tiesivät, että maapallon luonto on saanut alkunsa avaruudesta, he ehkä tiesivät senkin että maa on pallo. Auringonkin he tunsivat.
Pyramidin pystyttäminen aloitettiin ehkä mainitun tunnelin paikan määrittelemisellä (esim. köysi). Pyramidin mittasuhteet määriteltiin sen jälkeen.
Töitä johti faaraon johtoportaaseen kuulunut korkea-arvoinen henkilö joka tunsi avaruuden, pyramidin (faaraon hautapaikan) suunnittelun ja rakentamisen sekä hautaseremoniat (palsamoinnin jne.) . Hän oli monitaituri, ei eriytynyt esimerkiksi lääkärin ammattiin. Hänen osaamisensa taustalla oli muinainen aikakausi (esim. kemia).
*
Matematiikka on ihmisen kuvittelua täälläolon järjestyksestä. Baconin iskulausetta ”tieto on valtaa” seurasi 1600-luvulta lähtien matematiikan vuosisata (kaikessa varmuutta henkivät täsmäluvut, sähköinnostus jne. , Descartesin järki(tieto)filosofia jne.). Se on vaikuttanut länsimaisen ihmisen poliittis-taloudellisiin yhteiskuntiin (varsinkin valtioiden organisoimiseen) eniten nykyaikaan saakka (yli 500 vuotta).
Täälläolo ja luonto on kaaos, johon ihminen ei pysty keksimään muuta kun kuviteltua järjestystä. Luonto ja ilmakehä muuttuu täälläolossa jatkuvasti evoluution vaikutuksessa. Avaruudella on siinä keskeinen merkitys.
*
Tiedeusko (tietousko) ja tekniikkausko ovat luoneet nykyaikana yhdessä kokonaisen koneyhteiskunnan. Konemaisuus on keskeinen piirre nykyistä totaalisesti postmodernia teollis-teknistä markkinataloudellis-totaalikapitalistista yhteiskuntaa.
Tietouskon synnyttämä ”konemaisuus” ulottuu maailmantalouteen saakka ja sen keskeinen piirre on valtioiksi järjestäytyminen ja monikansallinen (monivaltiollinen) suuryritys. Tämän päivän valtio ei toimi ilman suuryritysten rikkauksia mutta sen hinta on syvenevä ympäristökriisi.
*
Ihminen on tehnyt jatkuvasti samoja virheitä koska kulttuurissamme vaikuttaa edelleenkin ikivanha käsitys täälläolosta (tietouskoiset uskomukset matematiikan ja avaruuden vaikutuksessa). Jos käsityksemme täälläolon perusteista ei vaihdu ja uudistu se merkitsee maapallon nykyisen tuhokierteen syvenemistä.
Käsitys täälläolosta täytyy vaihtua sellaiseksi, että elämä maapallolla on mahdollista. Tuon käsityksen vaihtuminen aiheuttaa kuitenkin ensin SHOKKITILAN, sillä vanhan ajattelutavan täytyy ensin tuhoutua ennen kuin uusi käsitys alkaa vaikuttaa.
