Synnyin heti toisen maailmansodan jälkeen, ja perheemme muutti Perniön kautta Lapinjärvelle.
Pikkupoikana ja teininuorena harrastin eniten lintujen elämän seuraamista sekä yleisurheilua. Menin Lapinjärvellä kansakoulun ensimmäiselle luokalle ruotsinkieliseen kouluun, toiselle luokalle menin suomenkieliseen kouluun ja sen jälkeen aloitin oppikoulun Loviisassa. Siellä oli erikseen koulut suomen- ja ruotsinkielisille. Koska olin lahjakas urheilija (varsinkin pikajuoksussa ja pituushypyssä), osallistuin aina Loviisan koulujen Suomi–Ruotsi-maaotteluihin.
Yhteiskunta on minulle noihin aikoihin ”näkymätön”. En tajunnut, että olin myös itse osa keinotekoisesti organisoitua valtiota. Näin ja koin ympäristön eräänlaisena henkenä.
Vasta kun Loviisan yhteislyseossa lähimpien kavereitteni kanssa tekemämme lehti sensuroitiin koulun johdon toimesta, aloin ymmärtämään sen, että kaiken toiminnan taustalla vaikutti yhteiskunnallisia voimia. Yhteiskunta oli organisoitunut lakien valtioksi.
Tuo tapahtuma (sensuuri) vaikutti siihen, että lopetin urheilun. Tunsin viehätystä pasifismia ja vihaa rasismia kohtaan. Rauhanajatteluuni vaikutti suuresti ydinpommin vastaisuus.
Aikuistuttuani tunsin yhä suurempaa vasenmielisyyttä nationalistista lakivaltiota kohtaan. Tiedostin sen, ettei kansallisvaltio ole lähellä sydäntänl ja ymmärtämistäni.
Noihin aikoihin vaikutti elämääni suuresti Teiniliitto (1939-1984), sen yhteydessä käytiin keskustelua vapauteen liittyvistä seikoista. Ne liittyivät esimerkiksi autoritäärisyyden ja militarismin vastustamiseen sekä kouluopetuksen järjestämiseen (ikävä kyllä) lakivaltion ohjelmilla (vrt. Summerhill ja kotikoulu). Tuolla uudistuneella aikakaudella oli yhteys maailmansotaan ja eksistentialismiin. Opin ymmärtämään tämän vasta jälkikäteen.
Puolueiden poliittiset valtapyrkimykset tekivät kuitenkin lopun aluksi avoimesta teiniliitosta. Puolueet alkoivat kehittämään epäpoliittisesta teiniorganisaatiosta valtapuolueiden suljettua nuorisotoimintaa. Teiniliiton avoimuus vaihtui samalla konservatiivisuudeksi. Monesta entisestä teininuoresta tuli myöhemmin valtion ja kunnan konservatiivinen nuorisopoliitikko (esimerkiksi valtuutettu ja kansanedustaja).
Puolueet vaikuttavat julkisuudessa rauhallisilta, mutta ne käyvät keskenään jatkuvaa sotaa. Puolueet toimivat vallanhimoisina ”kaikkea hyvää tehdään” -kukkaispuutarhassa. Sen sodissa kuolee paljon tulossa olevaa hyvää. Näin kävi myös Teiniliitolle.
1969 kirjoitin ylioppilaaksi ja tyttöystäväni synnytti sen jälkeen lapsen ja menin ensimmäiseen avioliittoon 1969. 1971 matkustin Länsi-Saksaan ja aloitin Saksassa Braunschweigissa arkkitehtiopinnot (pikkudiplomi). Jatkoin arkkitehtiopintoja Oulussa 1970-luvun puolivälissä ja suoritin muutaman vuoden jälkeen Oulussa loppututkinnon. Erosin kirkosta ja solmin toiseen avioliiton.
Työurani rakentui alueen ja rakennuksen suunnittelusta.
Olen vierastanut aina ns. stalinisteja. Vasemmistolaisesta poliittisesta ajattelusta kiinnostuin ensimmäisen kerran varsinaisesti vasta 1970-luvulla Oulussa.
Näistä seikoista omaksuin (eri vaiheiden kautta) uudenlaisen ajattelun (se koski esimerkiksi aiheita kuten: uusi luontosuhde, rauhanaate, monikulttuurisuus, uusi taidekäsitys, kansakuntavaltion/lakivaltion vastaisuus, eksistentialistinen filosofia, ympäristöpolitiikka, uudistuva sivistäminen ja koulunkäynti jne.).
*
Nykykulttuurilla on sairas luontosuhde, luonto on siinä pelkkä kaupallinen (raha) hyödyn irtioton väline. Antiikin Kreikan Platonilla oli lääketieteeseen perustunut luontosuhde. Georg Henrik von Wrightin kirjassa Humanismi elämänasenteena (1987) sanotaan (sivulla 67), että ”Platonin kuuluisaa oppia ihannevaltiosta voitaisiin nimittää näkemykseksi poliittisesta ”luonnonlaista” eli terveestä ja turmeltumattomasta yhteiskuntaruumiista. Tästä syystä voimme puhua nyky-yhteiskunnan kohdalla ”totaalisesti epäonnistuneesta kone- ja sähköyhteiskunnasta” mikä johtuu teollisesta totaalikapitalismista. Siinä on keskeistä alati uusiutuva tekniikka ja kapitalistinen talous.
Tuota tautia ei nujerra mikään muu kuin uuden yhteiskunnan totaalinen rakennemuutos, maapallon laajuinen YMPÄRISTÖVALLANKUMOUS (jatkona maatalouden ja teollistumisen vallankumouksille).
Voisimme kutsua sitä Vihreän armeijan YMPÄRISTÖMARKKINATALOUDEKSI. Se perustuisi ympäristöongelmien ennalta-arviointiin. Nykyisin kaikkea vain ”tuotetaan ja katsotaan jälkikäteen mitä haittoja on tullut” (syy ja seuraus).
