Yksittäisen Euroopan Parlamentin jäsenen vaikutusvalta on yleensä vähäinen. Mielestäni meppien suurin merkitys on siinä, että he voivat työssään hankkimallaan asiantuntemuksellaan ja tiedoillaan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lisätä ihmisten tietoisuutta. Esimerkiksi nyt eläkkeelle jättäytyvä Esko Seppänen (vas.) on tarjonnut suomalaisille puheissaan, artikkeleissaan, kirjoissaan ja Uusi vasemmisto -lehdessään runsaasti sellaista tietoa ja kriittisiä näkökulmia EU-asioista, mitä juuri mistään muualta ei ole ollut mahdollista lukea.
Europarlamentaarikon työn merkitystä tulisikin ajatella enemmän tätä kautta, tiedon tuottajina, kuin kyselemällä, mitä konkreettista yksi meppi 735:n muun joukossa pystyy saamaan aikaan. Tietenkään nämä näkökulmat eivät ole keskenään ristiriidassa, päinvastoin: Seppänenkin on osallistunut hyvin aktiivisesti, suomalaisista ehkä tunnollisimmin ja aktiivisimmin, Euroopan Parlamentin käytännön työhön.
Kulttuurivihkot on yleisvasemmistolainen aikakauslehti, joka ei ota vaaleissa kantaa minkään yksittäisen puolueen tai ehdokkaan puolesta. Sen sijaan kannustamme lukijoita vaaliuurnille sunnuntaina (7.6.). Euroopan Parlamentin vaaleissa kannattaa äänestää muun muassa siksi, että vasemmistolaiset näkökulmat pysyisivät edelleen mukana EU-keskustelussa. Itse pidän tärkeänä myös sitä, että parlamentissa olisi jatkossakin Suomen edustajina vasemmistolaisia antifederalisteja, liittovaltiokehityksen kriitikkoja. Oli liittovaltiokehityksestä sinänsä mitä mieltä tahansa, tämä olisi tärkeää jo pelkästään moniarvoisuuden näkökulmasta.
Valitettavasti Seppäsen jäädessä eläkkeelle tällaisia ehdokkaita on näissä vaaleissa niukasti tarjolla. Seppänen itse tukee avustajaansa Anna Mikkolaa, jonka hän arvelee toimivan parlamentissa asiantuntevasti ja samantapaisella poliittisella linjalla, jota hän itse on edustanut.
Rohkenen paljastaa tässä henkilökohtaisessa eikä siis Kulttuurivihkojen virallista linjaa ilmentävässä blogissani, että myös minun ennakkoon antamani äänen on saanut Anna Mikkola. Uskon, että hänen kaltaisensa kriittisen asiantuntijan valinta olisi hyväksi suomalaiselle vasemmistolle ja suomalaiselle EU-keskustelulle – ja varmasti myös Euroopan Parlamentille siinä määrin kuin yhdellä edustajalla 736:sta voi vaikutusvaltaa olla.
