Tervetuloa kaikki taas takaisin kahvitauolta! Päästään jatkamaan
tätä meidän seminaariohjelmaa. Muistakaa muuten käydä respassa
luovuttamassa teidän huoneet viimeistään tän luennon jälkeen.
Niin ja ottakaa hei noi loputkin yllätyspussukat,
kun niitä on sopimustoimittaja meille tänne ihanasti tilannut!
Seuraavaksi meidän aiheena on koko tämän AV-työn haastavin pala.
Se on tässä diagrammissa tää ydin, Asiakkaiden Vaatimukset.
Tässä työssähän törmää päivittäin vammaisiin,
joilla on niin sanotusti tarpeita
ja sitten ne tulevat meille ja valittavat.
Tiedätte mitä tarkoitan.
Raijan kanssa pohdittiinkin eilen siellä iltajuhlassa,
että onhan se tavallaan
ymmärrettävää. Kun vammaisilla on sitä traumatisoitumista,
niin ne sitten syyttää meitä. Tosi usein ne keksii,
että apuvälineet ei muka toimi tai jotain.
Olette varmaan kuulleet syytöksen, että olisi
meidän säästöjen vika,
kun ei pääse kynnyksestä. No mitenkä muutut siinä
sähköpyörätuoliksi tai joustonilkaksi? Hah hah haa!
Kun me ei luovuteta, ne luovuttaa!
Pitää aina muistaa, että meitä ohjaa meidän työnantaja,
ei asiakasvaatimukset. Ei pidä antaa periksi,
kyllä kaupunki tietää tän koko toimintakentän.
Me ollaan yhdessä tehty tosi hyvä tulkinta ihmisoikeuksista
ja meidän apuvälineiden
luovutusperusteista. Paras keino onkin aika.
Kyllä ne kiukkupussit siitä rauhoittuu. Tosi harvoin kukaan
jaksaa tai osaa valittaa mihinkään oikeusasteisiin.
Mennään kohta siihen mitä muuta
näitten vaatimusten edessä kannattaa sanoa.
Niitä kun opitte, teistä tulee ihan huikeita
apuvälinealan huippuosaajia!
Mutta nyt meille tulee pitämään tästä esityksen
Jesper, jonka otsikko on
”Kiinto-pisteitä asiakas vaatimuskentässä”
– aplodit Jesperille!
*
Lue lisää: Kulttuurivihkot 6/2021, ”Vamma kulttuurissa” -teemanumero
