Ranskalaisohjaaja Jacques Audiardin elokuvassa Dheepan on taustana Sri Lankan pitkällinen sisällissota (1983–2009), jossa omaa valtiota tavoitelleet tamilikapinalliset taistelivat hallituksen joukkoja vastaan. Aiheesta uutisoitiin Suomenkin tiedotusvälineissä aina silloin tällöin etenkin 1980- ja 1990-luvuilla.
Intian eteläkärjen vieressä sijaitsevan pienen saarivaltion sota saattoi tuntua ulkopuolisista vain yhdeltä kylmän sodan lukuisista kriiseistä. Kyse ei kuitenkaan ollut mistään vähäisestä konfliktista inhimillisen kärsimyksen määrällä mitattaessa, sillä sodassa kuoli kaikkiaan ainakin 70 000 ihmistä.
Armottomat ”tiikerit”
Dheepanin pääosaa näyttelevälle Antonythasan Jesuthasanille elokuva on osittain elämäkerrallinen, sillä hän liittyi 1980-luvulla pahamaineisiin ”tamilitiikereihin” ollessaan vasta teini-ikäinen. Vuosikymmenen lopulla Jesuthasan päätyi monen mutkan kautta Ranskaan, missä hän on sittemmin saavuttanut menestystä kirjailijana.
Äärimilitantit tamilitiikerit olivat poliittiselta agendaltaan marxilais-leniniläisiä, mikä toi sisällissotaan ideologisen puolen. Varsinaisten sotatoimien ohessa tiikerit surmasivat kymmenittäin srilankalaisia ja intialaisia poliitikkoja. Tunnetuin heidän attentaateistaan lienee Intian ex–pääministerin Rajiv Gandhin salamurha vuonna 1991.
Tamilitiikerit ovat tiettävästi eniten itsemurhaiskuja tehnyt ryhmittymä, ja heidät on luokiteltu laajasti terroristijärjestöksi.
Väkivallan taakka
Dheepan alkaa Sri Lankan sisällissodan loppuvaiheista, jolloin tamilikapinalliset pakenevat maasta tappiolle jäätyään. Yksi heistä on sissiarmeijan hierarkiassa ilmeisen korkeassa asemassa ollut ja sodassa kaikki läheisensä menettänyt Sivadhasan (Antonythasan Jesuthasan). Hänelle luodaan kuolleen, Dheepan – nimisen miehen papereiden turvin uusi henkilölisyys.
Pakolaisleiriltä löytyneet nuori nainen ”Yalini” (Kalieaswari Srinivasan) ja orpotyttö ”Illayaal” (Claudine Vinasithamby) esittävät ”Dheepanin” perhettä, ja yhdessä kolmikko kuljetetaan turvapaikan hakijoina Ranskaan.
Uusi kulttuuri, kieli ja toimeentulon hankkiminen asettavat ”uusperheelle” aluksi miltei ylittämättömiä haasteita. Tilanne alkaa näyttää valoisemmalta, kun Dheepan saa töitä talonmiehenä Pariisin laitamilla sijaitsevasta kerrostalolähiöstä. Yalini hankkii perheelle lisätienestejä vanhan arabimiehen kotihoitajana, ja ”vanhempiaan” nopeammin ranskan kieltä oppinut Illayaal pääse kouluun.
Valitettavasti lähiö sijaitsee levottomalla, pääosin Ranskan entisistä siirtomaista peräisin olevien maahanmuuttajien asuttamalla alueella, jota nuorisorikolliset hallitsevat.
Menneisyys ei jätä rauhaan Dheepania, jolle selviää osan entisistä taistelutovereistaan asuvan niin ikään Ranskassa. Sotatraumoista kärsivä ja todellisuudentajunsa menettänyt entinen sissiarmeijan esimies määrää Dheepanin jatkamaan uudesta kotimaasta käsin taistelua vapaan ja itsenäisen tamilivaltion puolesta.
Pian Dheepan perheineen joutuu keskelle rikollisjengien välienselvittelyä. Äkkiarvaamatta puhjennut tulitaistelu nostaa esiin epäilemättä traumaattisia muistoja tulokkaiden entisestä elämästä. Dheepanin tamilitiikerinä oppimille taistelutaidoille tulee vielä kerran käyttöä, kun yksi jengipomoista (Vincent Rottiers) ottaa Yalinin ihmiskilveksi.
Tämä suorastaan ”ramboileva”, ja toisaalta Scorsesen Taksikuskin (1976) läheisesti mieleen tuova väkivaltainen purkaus ei istu ongelmitta muuhun kokonaisuuteen. Perheidyllin täyttämä happy end –loppukin on epäjohdonmukainen muihin tapahtumiin nähden. Ellei sitten kyse ole uni- tai fantasiajaksosta, jollaiseksi Taksikuskin loppukohtaustakin on toisinaan tulkittu.

Melkein mestariteos
Erilaisilla loppuratkaisuilla Dheepan voisi olla huomattava elokuva, ja Audiardin tähänastinen päätyö. Ohjaajan Akilleen kantapäänä on aiemminkin ollut elokuvien lopetus, jota hän on pitkittänyt tarpeettomiltakin vaikuttavilla kohtauksilla.
Näyttelijäohjaus on puolestaan aina ollut Audiardin vahvuuksia. Dheepanin kolme päähenkilöä ovat erinomaisen luontevia, vaikka ovatkin näyttelijöinä amatöörejä. Erityisen vakuuttava on Jesuthasan, jolle kenties urkenee tästä ura näyttelijänäkin.
Ja onhan Dheepanin aihe toki mitä ajankohtaisin meneillään olevan, Lähi-itää ja Eurooppaa koskettelevan pakolaiskriisin johdosta. Kenties poliittisilla syillä oli vaikutuksensa myös tämän vuoden Cannesin pääpalkinnon voittajaa valittaessa, mikä ei olisikaan aivan tavatonta.
Dheepanin Suomen ensi-ilta oli 23.10.