Tekoäly, ihmiskunnan kohtalo ja aseteknologian kehitys

Tekoäly on muuttamassa yhteiskuntaa ja tuotantoa perustavanlaatuisesti. Sen käyttöönottoon on liitetty lupaus paremmasta tulevaisuudesta lähes kaikilla yhteiskuntaelämän sektoreilla taloudesta terveydenhuoltoon ja tiedonsaannista kouluttautumiseen. Näitä positiivisia odotuksia tekoälyyn osoittaa taloudelliset panostukset siihen. Talousjulkaisu Forbesin mukaan vuosina 2025–2030 tekoälyyn investoitaisiin pelkästään Yhdysvalloissa lähes 2,8 biljoonaa dollaria.¹

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Anna Kontulan (vas.) mukaan tekoäly merkitsee tuntemamme yhteiskunnan loppua. Hän on todennut, että tekoäly ”pakottaa meidät pohtimaan uudestaan suhdettamme yksityisyyteen, valvontaan, rakkauteen, seksiin.” ² Tekoäly tulee merkitsemään työelämän murrosta, joka tulee koskemaan lähes kaikkia. Uhattuna ovat työpaikat, keskiluokan taloudellinen asema ja demokratia. Tekoälyn suurin uhka liittyy kuitenkin aseteknologian kehitykseen. Sotateollisen kompleksin uusi ja tärkeä osa on teknologia- ja IT-yritykset.

Tekoälyyn perustuva aseteknologia on mitä suuremmassa määrin käytössä nykyisissä konflikteissa. Se on teknologiaa, joka yhdessä asetuotannon kehityksen kanssa uhkaa koko ihmiskunnan oloa. ”Tekoäly on vasta kauhutarinan alku. Siitä voi tulla hirvittävä asia, koska olemme päästämässä hengen ulos pullosta”, toteaa vuonna 2005 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Muhammad Yunus.³

Gaza ja tekoälyaseet

Gazan sota on historiallinen käännekohta sodankäynnissä: Israelin armeija otti ensimmäistä kertaa käyttöön laajamittaisen tekoälyyn perustuvan kohteenvalintajärjestelmän tunnistaakseen ihmisiä ilmaiskujen kohteiksi. Järjestelmän nimi on Lavender. Sen avulla Israel on määrittänyt tuhansien palestiinalaisten kotien tuhoamisen, jotka oli yhdistetty tekoälyjärjestelmän avulla Gazan militanttiryhmiin. Tämä selittää myös osaltaan sodan järkyttävän korkeaa kuolonuhrien määrää.⁴

Amerikkalaiset IT-jätit Palantir, Google, Amazon ja Microsoft tekevät yhteistyötä Israelin armeijan kanssa. Palantirin johtaja Alex Karp kehui, miten tehokkaasti yrityksen tekniikkaa oli käytetty kohteiden tunnistamiseen Gazassa. Se oli ollut tehokasta, sillä suurin osa kuolleista oli ollut ”terroristeja”, vaikka samalla Israelin armeija tappoi tuhansia lapsia ja naisia. Palantirin tiedottaja sanoi, että konserni on ”ylpeä voidessaan tukea Israelin puolustusta ja kansallisia turvallisuusoperaatioita” ja että sillä on ”pitkäaikainen sitoutuminen ihmisoikeuksien suojeluun”. Tämä kyynisyys ei näytä vahingoittavan konsernin mainetta. Amazon, Microsoft ja Google eivät ole halunneet kommentoida omaa osuuttaan Gazan sodassa.

Suomi edistää Israelin aseteollisuutta ostamalla ”Daavidin lingon”, jonka hinta on 650 miljoonaa euroa. Israelin ja Suomen ”kahdenvälinen puolustusyhteistyö sisältää puolustuspoliittista vuoropuhelua, tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä sekä puolustusmateriaaliyhteistyötä”, sanoo eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.).⁵ Siprin mukaan Suomi hankki vuosina 2020–2024 eniten aseita juuri Israelista.⁶ Rauhanliitto toteaa kannanotossaan: ”Suomen puolustusvoimat käyttää satoja miljoonia euroja asehankintoihin yrityksiltä, jotka osallistuvat Israelin palestiinalaisiin kohdistamaan kansanmurhaan Gazassa.” ⁷

Ukrainan sota, tekoäly ja aseteknologian kehitys

Ukraina on tällä hetkellä maailmanhistorian suurin tekoälylaboratorio. Se, mikä aiemmin kesti 10 vuotta laboratorioissa, ideoidaan ja testataan nyt livenä etulinjassa 10 viikossa. Mittakaava on muuttumassa: todistamme siirtymistä kalliista yksittäisistä järjestelmistä edullisten droonien parviin.⁸

Sadat kansainväliset aseyritykset testaavat Ukrainassa tekoälyyn perustuvaa aseteknologiaa. Ukrainan hallitus perusti kesällä 2025 sitä varten alustan nimeltä ”Brave1”⁹, johon on rekisteröitynyt yli 700 yritystä ja noin 3 000 projektia.

Osana ”Brave1”-projektia yhdysvaltalaisfirma Palantir on perustanut Ukrainan puolustus- ja tiedusteluministeriön kanssa ”datahuoneen”, joka sisältää tietoa taistelukentältä. Tätä Venäjän hyökkäyksen alusta vuonna 2022 kerättyä dataa käytetään uusien tekoälymallien kouluttamiseen. Tämä sisältää vihollisen droonien autonomisen havaitsemisen ja sieppauksen. Yli 100 yrityksen kerrotaan jo osallistuvan alustaan. Silloinen Ukrainan puolustusministeri Fedorov kiitti tammikuussa 2026 Palantirin perustajaa Alex Karpia ilmaiskujen analysointijärjestelmästä, tekoälyratkaisusta suurten tiedustelutietomäärien käsittelyyn ja näiden teknologioiden integrointista ”Deep Strike” -operaatioiden suunnitteluun Venäjää vastaan.

Palantirin Euroopan-johtaja Luís Mosley kiitti ”Brave1”-projektia: ”Tämän aloitteen ansiosta Ukrainan puolustusalan lahjakkaimmat asiantuntijat saavat käyttöönsä maailman parhaat sotilasohjelmistot ja -datan luodakseen uuden sukupolven algoritmipohjaisia aseita.”¹⁰

Ukraina tarjoaa Piilaakson yrityksille ainutlaatuisen sotilaallisten innovaatioiden testausalueen. Vastineeksi Ukrainan armeija saa käyttöönsä huippuluokan tekoälyä, ohjelmistoja ja autonomisia järjestelmiä. Ukrainan hallituksen ”Test in Ukraine” -ohjelman kautta kansainväliset yritykset voivat testata droneja, dronien vastaisia järjestelmiä, tekoälysovelluksia, elektronista sodankäyntiä sekä maa- ja meridrooneja todellisissa toimintaolosuhteissa. ¹¹

Ukrainassa uneksitaan ”robottiarmeijasta” ¹². Ukrainan entinen puolustusministeri ja Muskin sydänystävä Fedorov toivoo, että lähitulevaisuudessa voidaan lähettää humanoidirobotteja taistelukentälle¹³. Kustannukset, jotka ovat vielä 40 000–70 000 dollaria, ovat liian korkeat laajamittaiseen käyttöönottoon. Fedorovin tavoitteena on kuitenkin, että humanoidirobotti tappaa venäläisen viimeistään puolen vuoden kuluttua.

Hänen ideansa on ”yhdistää insinöörit, start-up-yritykset ja pääoma yhdeksi ekosysteemiksi, jotta voimme käyttää humanoidirobotteja taistelukentällä. Haluamme lopulta korvata jalkaväkemme näillä roboteilla.” Tämän testikenttänä on sota Venäjää vastaan; hän viittaa lopulta mahdollisuuteen voittaa sota tekniikan avulla, jos innovaatioita vain edistetään riittävän nopeasti: ”Venäjä pohtii jatkuvasti uusia strategioita, joilla se voisi murtaa etulinjamme. Meidän on oltava ensimmäisiä, jotka murtavat omat etulinjamme.” Hän mainitsee kolme alaa, joihin tulisi investoida: ”Anturit ja robotit, edullisemmat Anti-Jet-Shahed-ohjukset sekä tekoälyohjattavat hyökkäysdronet ja -ohjukset.”¹⁴

Saksalainen start-up-yritys Arx Robotics on saanut merkittävän tilauksen Ukrainalta. Tavoitteena on luoda Ukrainalle ”maailman suurin sotilasrobotiikan laivasto”. Uudet asejärjestelmät on luovutettu 3. armeijakunnan 3. ”Azov”-hyökkäysprikaatille, jota johtaa Ukrainan vaikutusvaltaisin uusnatsijohtaja Andriy Biletsky. LinkedIn-kanavalla julkaistuista teksteistä todetaan, että Arx Robotics ”tukee 3. hyökkäysprikaatin ’Killhouse Academyn’¹⁵miehittämättömien alusten koulua, joka on varustettu omalla taistelurobottipuistolla ja simulaatiohuoneella, taloudellisesti, teknisesti ja suoran yhteistyön kautta. Yhdessä koulutamme operaattoreita, modernisoimme suorituskykyä ja nopeutamme miehittämättömien järjestelmien käyttöönottoa logistiikkaa, tiedustelua ja evakuointia varten.”

Arx Robotics luottaa innovaatioissaan ukrainalaisten sotilaiden – ”eturintaman käyttäjien” – käytännön kokemuksiin. Viime vuoden lokakuussa NC13 järjesti yhdessä muun Azovin armeijan henkilöstön kanssa ensimmäisen laajamittaisen robottijärjestelmien törmäystestin simuloiduissa taisteluolosuhteissa Lvivin laitamilla. ”Siellä ei tapahdu sodankäynnin evoluutiota, vaan vallankumous”, Marc Wietfeld selitti haastattelussa. Azovin hyökkäysprikaatilla on johtava rooli Ukrainan asevoimien teknologisesti edistyneimpänä yksikkönä – ja siten myös maan militanttien fasististen joukkojen valtaa. ”Tämä on sodan uusi todellisuus, jossa me asetamme säännöt”.

Azovin pääideologi, Oleksiy Reins, 3. hyökkäysprikaatin jäsen ja sen ideologisen koulutuskeskuksen johtaja, toisti, että hänen liikkeensä sotatavoite on ”Ukraina ukrainalaisille” ja että se ei ole kiinnostunut ”vapaudesta ja demokratiasta”. Jälkimmäinen, hän väittää, tarkoittaa vain ”kollektiivista avuttomuutta”. ”Ukrainalaiset ja Ukraina eivät tarvitse demokratiaa, vaan pikemminkin vastuullista autoritaarista johtajuutta.”, hän toteaa.¹⁶

Iranin sota, tekoäly ja uusi aseteknologia

Yhdysvallat ja Israel toteuttivat lähes 900 ilmaiskua kahdessatoista tunnissa Iranin sodan alussa. Alkuvaiheessa suoritetut ilmaiskut eivät olisi olleet mahdollisia ilman tekoälyä. Yhdysvaltojen keskuskomento (Centcom) käyttää tekoäly-yritysten Anthropicin ja Palantirin teknologiaa tiedustelutietojen analysointiin, kohteiden tunnistamiseen ja hyökkäysskenaarioiden laskemiseen. Myös ilmaiskujen oikeudellinen arviointi tapahtui koneellisesti.

Tekoäly pystyy suodattamaan valtavia määriä dataa ja tunnistamaan malleja iranilaisten joukkojen liikkeissä. Tästä voidaan johtaa ilmaiskujen kohteet. Ennen kuin hävittäjät nousevat ilmaan, tekoäly laskee tuhansia skenaarioita arvioidakseen onnistumismahdollisuudet ja riskit. Palantir-järjestelmä käyttää koneoppimista – eli algoritmeja, jotka itsenäisesti päättelevät malleja datasta – priorisoidakseen kohteita ja suositellakseen sopivia aseita, ottaen huomioon varastot ja aiemmat onnistumisprosentit.

Asiantuntijoiden ”Kill Chain” -nimellä kutsuma prosessi¹⁷, joka ulottuu kohteen tunnistamisesta tietojen analysointiin ja lopulta tappamiseen, kutistuu tekoälyn ansiosta minimiin. Komentajien tarvitsee vain hyväksyä koneen ehdotukset. Tekoälyn sotilasasiantuntijat puhuvat ”päätöksenteon tiivistämisestä” tasolle. Aikaisemmissa sodissa tämä olisi kestänyt päiviä tai viikkoja – nyt kaikki tapahtuu samanaikaisesti. Se tekee ihmisen valvonnasta farssin.

Saudi-Arabia, Arabiemiirikunnat, Qatar ja Bahrain investoivat miljardeja pilvipalvelujen kapasiteettiin ja tekoälyekosysteemeihin. Iran hyökkäykset kohdistuvat näiden maiden Nvidian, Microsoftin ja muiden yritysten pilvi-infrastruktuuriin. ¹⁸

Yhdysvallat käytti Venezuela-operaatiossa Anthropicin tekoälyjärjestelmä Claudea, joka oli ensimmäinen tekoälymalli, joka integroitiin puolustusministeriön salaisiin verkkoihin. ¹⁹

Tekoäly, aseteknologian kehitys ja hegemonia maailmassa

Elon Musk on saanut sotaministeri Hegstethiltä tehtävänannon selvittää yhdessä Andurilin perustaja Palmer Luckeyn kanssa 120 päivässä tulevaisuuden vision sodankäynnistä. Pentagonin antaman tehtävän mukaan heidän tulee analysoida tulevaisuuden taistelukenttiä ja tunnistaa teknologioita, joista voi tulla strategisesti tärkeitä Yhdysvaltain asevoimille. Erityistä huomiota kiinnitetään autonomisiin ja robottijärjestelmiin.²⁰ Taustalla on Pentagon päätös perustaa ensimmäinen autonomisen sodankäynnin komentokeskus (Autowarcom). Samanaikaisesti Yhdysvaltain armeija suunnittelee oman komentokeskuksen rakentamista tulevaisuuden armeijoille ja autonomisille järjestelmille (Fascom). Tavoiteena on, että vuoteen 2028 mennessä Yhdysvaltojen armeija priorisoi autonomista tulitukea tykistö- ja ohjusjärjestelmillä, robottiavusteisilla taisteluajoneuvoilla, miehittämättömillä huoltologistiikoilla, autonomisella esteiden ylityksellä sekä tiedustelulla ja maalin paikantamisella, jotka on integroitu miehitettyjen ja miehittämättömien alusten yhdistettyihin operaatioihin. Yhdysvaltojen armeija ottaa päättäväisiä askelia kohti sodankäyntiä 5.0. ²¹

Palantirin perustaja Alexander C. Karpin mukaan uusi tekoälyyn perustuva aseteknologia on yhtä mullistava kuin ydinaseen kehittäminen. Hänen mukaansa tämä tulee takaamaan pitkälle tulevaisuuteen Yhdysvaltojen ja lännen hegemonian. Hän kirjoittaa viime vuonna ilmestyneessä teoksessaan: ”Tavoitteena on seuraavan sukupolven tekoälyaseteknologia, joka tulee määräämään voimatasapainon paitsi tällä vuosisadalla, atomiaikakaudella, myös tulevina vuosina.” Hän on vaatinut uuden tekoälyyn perustuvan aseteknologian kehittämiseen uutta Manhattan-projektia, jonka avulla Yhdysvalloilla on mahdollisuus saada yksinoikeus taistelukentän kehittyneimpien tekoälymuotojen hallintaan.²² Tekoälyn käytön vaatiman sähköenergian vuoksi myös Yhdysvaltain energiaministeri Chris Wright on julistanut, että tekoäly on ”seuraava Manhattan-hanke”.²³

Yhdysvaltain hallitus ja sotateollisuuskompleksi ovat sulautumassa yhteen teknologiajättien kanssa muodostaen ”toisistaan riippuvaisen päällysrakenteen”²⁴. Tavoitteena on hallita tekoälyn seuraavia sukupolvia sekä avaruus- ja aseteknologiaa maailmanlaajuisesti. Silicon Valleyn ja Pentagon yhteistyön ydin on 500 miljardin dollarin Stargate-infrastruktuurihanke, joka on saanut nimensä samannimisen tv-sarjan mukaan.²⁵ Mukana ovat muun muassa OpenAI, Oracle, japanilainen SoftBank ja Arabiemiraattien MGX.

Tehokkuuden ja epäinhimillisyyden välillä

Se, mitä tällä hetkellä tapahtuu aseteollisuudessa, on enemmän kuin pelkkä teknologinen päivitys – se on sivilisaation käännekohta. Kun start-up-yritykset muuttuvat sotilaallisen infrastruktuurin strategisiksi pilareiksi, niin IT-gurut kuten Peter Thiel kyseenalaistavat demokratian.

Vauhti, jolla entiset teknologianörtit ja sijoittajat nyt muokkaavat maailmanvallan asearsenaalia, on vaikuttava. Mutta kuka keskustelee siitä, onko tämän uuden asejärjestyksen takana moraalinen kontrolli, demokraattinen legitiimiys tai ylipäätään yhteiskunnallinen konsensus? Kun yksityiset yritykset haluavat luopua byrokratiasta ja kilpailusta, ei ”länsimaisten” arvojen vuoksi, vaan oman voiton maksimoimiseksi, vallan keskus siirtyy valtiolta start-up-yrityksille. Se on alku aikakaudelle, jossa ohjelmistot määrittävät, kuka on kohde – ja jossa demokratia uhkaa muuttua sotatalouden häiritsevaksi lisäosaksi.²⁶

Tekoäly merkitsee täydellistä aseteknologian mullistusta. Nyt on mahdollista, että yksittäiset toimijat, kansainväliset rikollisliigat tai terrorijärjestöt kykenevät tulevaisuudessa kehittämään omaa sotilaallista drone-tekniikkaa markkinaolosuhteissa – ilman puolustusbudjettia, ilman esikuntaa, ilman valtion tutkimusohjelmia. Aiemmin aseistuksen innovaatio on historiallisesti ollut valtioiden etuoikeus. Tätä yksinoikeutta ei enää ole. Meksikolainen huumekartelli, joka muuntaa droonit taisteluvälineiksi, perustaa sisäisen drone-operaattoriyksikön ja lähettää jäseniään hankkimaan rintamakokemusta aktiivisille sota-alueille, ei noudata mitään ideologiaa – vaan kustannus-hyötylaskelmaa. Ja tämä laskelma toimii.²⁷

Lopunajan fasismi ja IT-mogulit

Musk, Thiel ja kumppanit lähtevät siitä, että ilmastokriisin myötä maapallo muuttuu yhä enemmän elinkelvottomaksi. Tavoitteena ei ole ekologisen romahduksen estäminen, vaan sen synnyttämän tilanteen hallitseminen priorisoimisen avulla. Kaikkia ei voida pelastaa. Kansainvälisen turvallisuuden ja emansipaation sijaan tulevat selektiopolitiikka, valvonta, militarisoidut rajat (linnake-Eurooppa, linnake-Yhdysvallat) ja algoritmikontrolli, jonka avulla ratkaistaan se, ketä suojellaan ja kenen osaksi tulee kärsiä ekologisen ja sotilaallisen kaaoksen seuraukset. Tässä tekoälyjärjestelmät ovat välttämätön työväline.

Thielin näkymän mukaan kapitalismia ei ole tarkoitus uudistaa tai hidastaa, vaan pikemminkin kiihdyttää niin paljon, että se voi murskata olemassa olevat järjestelmät ja mahdollistaa uuden jälkikapitalistisen utopian: exit-strategian. Thiel on vakuuttunut siitä, että ihmiskunta on matkalla kohti maailmanloppua. Vain teknokraattinen eliitti Yhdysvalloista voi pysäyttää sivilisaation romahduksen.²⁸