Motto: ”Karaoke on rauhantyötä, laulaessa ei ammuskella” (Eero Suvilehto).
Karaokelaulu on vähemmän arvostettu, useimmiten tavallisten kansalaisten kansankuppiloissa harrastama taidemuoto. Se syntyi Japanissa, kun muusikko Daisuke Inoue keksi karaokelaitteen vuonna 1971 – etsiessään tapaa laulaa nauhoitetun musiikin päälle mikrofonia käyttäen. Japanista karaoke levisi nopeasti moniin Aasian maihin ja sitten Eurooppaankin. ”Karaoke”-sana on japania ja tarkoittaa oikeastaan ”laulua tyhjän päälle ilman orkesteria”.
Karaokea vuoden kulttuuripääkaupungissa
Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu on Suomessa tunnettu myös karaoken harrastajien keskuudessa. Yhdistyksiä on syntynyt jo 1990-luvulla, niin Oulussa, Oulunsalossa kuin lähipitäjissä.
Kävin Oulussa maaliskuun alussa tutustumassa kulttuuritarjontaan – ja katsastamassa paria karaoke-paikkaa, nimittäin ravintolat Peppers ja Sarkka. Molemmissa riitti tunnelmaa – ja Peppers tarjosi karaokea jo varhain iltapäivällä. Miksi karaoke on suosittua? Kysyin asiasta Peppersin iltapäivälaulajilta.
”Käyn karaokepaikoissa lähinnä fiilingin mukaan ja sielunhoidollisista syistä. Tunnelma on usein aika harras, hyväksyvä ja armollinen heikommallekin esiintyjälle. Kulttuurivuonna olen miettinyt, että tuo terapeuttisuus on kulttuuria, joka ansaitsee kunnioitusta näinä kovina aikoina. Kyse on jokamiehen ja -naisen oopperasta tai jopa jostakin vielä suuremmasta, johon kannattaa tutustua.” (Eero Suvilehto)
”Olen harrastanut karaokea noin 20 vuotta. Yrittäjänä ei ole aina ollut mahdollisuutta olla aktiivinen, mutta eläkeläisellä on aikaa. Harrastus on mukava, saa tutustua samanhenkisiin ihmisiin ja pitää mielen virkeänä. Laulujen ei tarvitse mennä aina hyvin, mutta ajan myötä löytää oman tyylin ja oppii tuntemaan oman äänensä mikä kutakuinkin sopii itselle. (Eila Pääskylä)
Eila ja Eero ovat eläkeläisiä ja laulajina taitavia puoliammattilaisia. Eero taitaa tykätä paljon vanhoista suomalaisista iskelmistä ja romansseista. Eila esitti Peppersissä melkoisen repertoaarin: Eino Leinon Nocturnesta Uralin pihlajaan. Molemmat laulajat kritisoivat Oulua siitä, että Euroopan kulttuuripääkaupunki ei ole mitenkään huomioinut laajaa karaokelaulajien joukkoa! Sitä jäin minäkin ihmettelemään…
Lieksa ja Joensuu
Vaikka karaoke ei ole korkeakulttuuria, Lieksan, Joensuun ja Oulun kokemukseni mukaan monet karaokelaulajat ovat uskomattoman taitavia – ja jotkut oikein etsimällä etsivät vaikeasti esitettäviä kappaleita. Karaokelaulajia on Suomen maaseudulla ja pikkukaupungeissa tuhansittain, Pohjois-Karjalassakin satoja. Erilaisia yhdistyksiä on perustettu esimerkiksi Lieksassa (missä asuin vuodet 2012–2016) ja nykyisessä kotikaupungissani Joensuussa. Monilla muillakin paikkakunnilla karaokelaulajilla on enemmän tai vähemmän säännöllisiä esiintymisiltoja ja kokoontumisia.
Lieksan Karaoke Klubin harjoitukset on pidetty pitkään keskellä kaupunkia, keskiviikkoiltaisin ja sunnuntai-iltapäivisin, paikkana suosittu Pub Icella .
Klubi mainostaa esimerkiksi kevään 2026 tapahtumia Lieksassa seuraavasti:
4.4.2026 klo 18.00–22.00 Kahvila Piiukka / 10.4.2026 klo 20.00-23.00 Nuokkari; nuorten karaoketapahtuma / 24.4.2026 klo 18.00 Pankakosken työväentalo ”Viisuja kautta aikojen” -konsertti.
Joensuussa karaoke soi kansankuppiloissa Takatasku ja Suvannon Santra. Niissä saa esiintyä usein päiväsaikaankin. Santra mainostaa itseään kaupungin kuumimpana karaokebaarina. Siellä tunnelma on viikonloppuisin katossa ja karaokeharrastajat saavat odottaa joskus vuoroaan pitkäänkin.
Karjalan Karaoke Klubi perustettiin vuonna 2005, Joensuun vapaaopiston karaokekurssin jälkeen. Ensin toimittiin Teatteriravintolassa, sitten Juliessa ja useamman vuoden ajan Utran vanhalla puukoululla. Vuoden 2023 alusta alkaen klubi on kokoontunut Hukanhaudan entisellä puukoululla, Työttömien talolla. Yhdistyksen puheenjohtaja on nykyisin Marja Mölsä, joka toimi aikoinaan myös Lieksan Lehden päätoimittajana.
Karaokea Kiteeltä Kontiolahteen
Kesälahden Sovintolassa karaokea on esitetty ainakin keskiviikkoisin. Kesälahdella vakavampikin musiikki-iltoja järjestetään usein, paikallisten mestarien Leila Luukkaisen ja Pentti Ojajärven toimesta. Kiteen Kiteenhovissa lauletaan myös karaokea, ja Sutkin Krouvi on laulavien matkamiesten olohuone. Siellä lauletaan ympäri vuoden perjantaisin karaokea, joka on kuulemma saavuttanut suuren suosion paikallisten ”lavatähtien” keskuudessa.
Liperissäkin toimii oma karaokelaulajien yhdistys Liperin Laulu ry. Se mainostaa itseään monipuolisella ohjelmalla: ”Karaokelaulajat tulevat esiintymään isommalla ryhmällä tai täsmäiskuna kahden hengen kokoonpanolla esimerkiksi syntymäpäiville, häihin tai muihin elämän suuriin tapahtumiin!”
Myös Kontiolahdella musiikki soi ja karaoke raikui viimeksi tansseissa perjantaina 20.3.2026, keskuskoulun liikuntasalissa. Sinne oli vapaa pääsy ja laulajaporukkaakin kuulemma kiitettävästi!
Pentti Stranius, susirajan virallinen Öisinajattelija
