Kulttuurivihkojen numeron 3/2026 teemana on Kulttuurityön asema. Teemaosion aloittavassa artikkelissa Suvi Baloch purkaa numeroiden valtaa artikkelissa, johon haastatteli erikoistutkija Maria Hirvi-Ijästä sekä apulaisprofessori Hanna Ylöstaloa. Jaana Karmala-Vanamo kävi Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa seuraamassa keskustelua taiteilijoiden työttömyysturvasta. Työttömyysturvaa käsitellään myös elokuvatuottaja Aino Halosen puheenvuorossa sekä Noora Palmun jutussa kuvataiteiden kentältä. Tarmo Sorsan puheenvuoro kertoo rauhankulttuurin tilanteesta. Teemaosion päättää Aamos Waherin tragikoominen esseeruno kulttuurialan työntekijän ansaintalogiikasta.
Lehden muissa jutuissa Mette Vesistö haastattelee taiteilija Rebekka Holia, Sara Backman kirjoittaa joka niemeen ja notkoon putkahtelevien datakeskusten sisältämistä riskeistä ja Noira Käbälä tarkastelee esseessään japanilaisen Osamu Dazain klassikkoteosta Epäkelpo ihmiseksi neuroerilaisuuden näkökulmasta.
Lehti on ostettavissa Kulttuurivihkojen verkkokaupasta edullisesti (hinta 11,00 euroa sisältää postikulut) sekä kaikille lukulaitteille ja tietokoneelle ladattavana digilehtenä (hinta 4,90 euroa). Lehti on myynnissä myös mm. Akateemisen kirjakaupan Helsingin keskustan myymälässä, Rosebudin kirjakaupoissa, Helsingin yliopiston Tiedekulmassa sekä parhaissa Lehtipisteissä (mm. useissa Prismoissa) kautta maan.
Teema: Kulttuurityön asema
Kovien lukujen pehmeä valta
Kulttuurivihkot selvitti, miten numerot taipuvat kulttuuripolitiikan välineiksi. Selvisi, että luvut voivat toimia vastavoimana.
Kulttuurityön tila ja tulevaisuus
KULTA ry:n toiminnanjohtaja Rosa Meriläisen kannanotto: ”Portinvartijat ovat usein miehiä”
Puheenvuoro: Kuka ymmärtäisi meitä?
Voisimmeko luoda Taiteentekijöiden Keskusjärjestön, jolla on kattohuoneisto Etelärannassa ja suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin vaikkapa maa- ja metsätaloudella, kuten kulttuurialoilla jo nyt on?
Taidealojen työttömyyskurimus
Eduskunnan Kansalaisinfossa käytiin kiivas keskustelu kultuurityöntekijöiden asemasta.
Nuoruus, rauhantyö ja 2020-luvun Suomi
Vuodesta 2025 alkaen suomalaisten rauhanjärjestöjen tilinpäätöksessä valtionavustusten kohdalla on ollut pyöreä nolla. Tarve rauhantyölle ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään.
Visuaalisten taiteiden ahdinko
Suomessa visuaalisten taiteiden arvostus on ollut matalaa muihin pohjoismaihin verrattuna.
Runoessee: Päiväni ovat lukemattomat
Aamos Waherin runoessee esittää tragikoomisen kuvan kulttuurialan työntekijän ansaintalogiikasta.
Muuta
Räväkkä Rebekka Holi
Toimittajamme Mette Vesistö haastattelu muusikko Rebekka Holia.
Kalliiksi käyvät sähkösyöpöt
Miten datakeskukset vaikuttavat Suomen sähkönkulutukseen ja kuluttajan kukkaroon?
Osamu Dazai ja näkymätön toiseus
Japanilainen klassikkoromaani saa lukijat hämmästelemään päähenkilön synkkää elämänkulkua ja mielenmaisemaa.
Meemien mytologiaa – digitaalisesta tarustostamme
Kansalliseepos Kalevala ja tyhmä kuva netissä tuskin assosioituvat kovin nopeasti keskenään, mutta niille voi kuitenkin nähdä syvemmän yhteyden kuin miltä ensivaikutelma näyttää.
Arvoituksellinen ajankohtaisuus
Pirjo Vaittinen käsittelee esseessään Helvi Hämäläisen romaanien eri aikojen todellisuutta.
Jumalan valtiosta takaisin maan päälle
Kristinusko halusi tehdä kaikista ihmisistä veljiä keskenään. Miten tämä haave on Augustinuksen jälkeen toteutunut?
Juhani Aho koetteli featuren rajoja
Vuonna 1886 jyväskyläläisen Keski-Suomi-lehden matkakuvaus on tarinallista journalismia, ja se lienee lehden ensimmäinen featureartikkeli.
Matka halki Cisleithanian
Kirjailija Hannu Niklander matkakertomus Keski-Euroopasta.
Ekofasistiset muumit – söpöys ideologian palvelijana
Mitä tapahtuu, kun hyvyyden symbolit valjastetaan palvelemaan väkivaltaista ideologiaa?
Taide
Ihmisenkuvia
Laura Salaman kuvataide ottaa kantaa maailmanpolitiikkaan.
Kaunokirjallisuus
Hannu Kankaanpään Jätkäsaari-runoja.
200 sanaa -osastolla:
Yhteyksiä luontoon ja lajikumppaneihin – Elokapinan kulttuuri- ja taidetapahtumasarja Oulussa
Rikoksetta rangaistut – Sopeutumattomat Suomen työlaitoksissa
Waiting for Pakkasvirta eli Ylioppilasteatterin ensimmäiset vuosikymmenet
Lisäksi:
Runsaasti kolumneja, arvioita, Juhan herkut jne.
Irtonumerot noin viikon toimitusajalla Kulttuurivihkojen verkkokaupasta edullisesti (hinta 11,00 euroa sisältäen postikulut). Lehti on myynnissä myös mm. Akateemisen kirjakaupan Helsingin keskustan myymälässä, Rosebudin kirjakaupoissa, Helsingin yliopiston Tiedekulmassa sekä parhaissa Lehtipisteissä (mm. useissa Prismoissa) kautta maan.
Verkkokaupassa saatavana edullinen digilehti (hinta 4,90 euroa).
Kestotilaukset (tilaajalahjaksi voit valita tämän uusimman numeron)
