Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden käynnistymiseen on aikaa neljä kuukautta. Sen ohjelma julkistettiin keskiviikkona 4. syyskuuta Oulun kaupunginteatterin Pikisalissa. Yli 500 toimijaa luo yhdessä vuoden, jolloin pohjoinen Suomi on kulttuurin uusi keskipiste Euroopassa. Ohjelmaa vuosi todella tarjoaa: tapahtumia on vuoden aikana tuhansia. Näyttelyitä, festivaaleja, maailman kantaesityksiä, esittävää taidetta, kyläjuhlia, pysyviä taideteoksia, urheilua ja monenlaista muuta ohjelmaa neljänkymmenen kunnan alueella.
”Oulu2026-vuotta tekevät sadat taideorganisaatiot, festivaalit, ja muut luovan alan toimijat. Siinä on valtava määrä osaamista ja sitoutumista. Yksittäisten tapahtumien määrä on yhteensä jopa 3 000. Yhteinen vuotemme nostaa kulttuurin ja luovuuden merkityksen uuteen valoon kaikessa toiminnassa”, Oulu2026:n ohjelmajohtaja Samu Forsblom riemuitsee.
Vuoden pääteema on kulttuuri-ilmastonmuutos.
”Se merkitsee pysyvästi rikkaampaa kulttuurielämää. Kulttuuri-ilmastonmuutos tarkoittaa halua yhdistää ihmisiä. Halua tuoda elämään hauskanpitoa ja iloa, mutta myös laajentaa tapojamme ajatella, ymmärtää ja kuunnella toisiamme”, Forsblom avaa.
Kulttuuripääkaupunkivuoden käynnistää uudenvuodenaattona 31. joulukuuta 2025 Ylen kanavissakin nähtävä Vuosi vaihtuu -show, joka siirtyy nyt – ainakin täksi vuodeksi – Helsingistä kauas 600 kilometrin päähän Ouluun. Lavalle nousee Suomen ykkösartisteja, kuten KUUMAA, Suvi Teräsniska, pehmoaino, Goldielocks ja Ege Zulu. Lisää artisteja julkaistaan syksyn aikana.
Jatkuva rauhanprosessi
Rauhankone on Oulu2026-kulttuuriohjelman lippulaivatuotanto, jonka pyrkii edistämään rauhaa ja parantamaan ihmisten välistä kommunikaatioita kulttuurin ja taiteen avulla. Rauhankoneen kerroksia -teoksen ensimmäinen osa, virtuaalinen Kertomisen kerros avattiin jo 4. syyskuuta 2025. Se on osa taidekollektiivi Ekho Collectiven luomaa teosta, joka on koettavissa Oulun kaupungintalolla Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ajan, 15. tammikuuta alkaen.
Ensimmäinen osa Kertomisen kerros kutsuu jakamaan oman rauhanmuiston ja tarkastelemaan sitä suhteessa muiden jakamiin muistoihin. Teos täydentyy vuorovaikutuksessa yleisön kanssa: se muuntuu jokaisen muiston jälkeen. Verkossa ympäri maailmaa jaetut rauhanmuistot vaikuttavat myös Oulun kaupungintalolle tuleviin Kertomisen kerroksen osiin, ja täten toisten kokemuksiin. Kertomisen kerrokseen pääsee tutustumaan ja osallistumaan helposti menemällä osoitteeseen rauhankone.eu.
Rauhankoneen kerroksia -teos kuvaa rauhaa aktiivisena, jatkuvana prosessina. Teos herättelee pohtimaan osallistujan omaa suhdetta rauhaan ja rauhankysymyksiin ja valottaa eri puolia rauhan rakentamisesta. Se tarjoaa mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa myös toisten kokijoiden kanssa: liikkeen, kuuloaistin, kielen ja kognition kautta.
Rauhankoneen kerroksia yhdistää taidetta ja teknologiaa, ja pohjaa tekoälytutkija Timo Honkelan Rauhankone-kirjaan. Teos kuvaa rauhaa aktiivisena, jatkuvana prosessina. Se täydentyy vuorovaikutuksesta yleisön kanssa – kokijoista tulee myös tekijöitä.
Teoksen tuottaa Oulu2026-toiminnasta vastaava Oulun kulttuurisäätiö. Teoksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa immersiiviseen taiteeseen erikoistunut taiteen, muotoilun ja teknologian ammattilaisista koostuva Ekho Collective: Calvin Guillot, Essi Huotari, Vertti Luostarinen, Saara-Henriikka Mäkinen, Sini Parikka, Ilmari Pesonen, Olivia Pohjola, Iina Taijonlahti ja Timo Tikka.
Avartavia tuulahduksia
Tuhansista tapahtumista voi nostaa esille esimerkiksi taidereitti Climate Clockin, saamelaisoopperan ja saamelaiskulttuurin kirjon Eanangiella – Maan kieli -näyttelyn, suomalaisen jazzin syntymäpäivät, ja vuoden kestävän kulttuuri-ilotulituksen päättävän joulumusikaalin.
Julkisen taiteen reitti Climate Clock sijoittuu kuudelle eri paikkakunnalle. Se käsittelee pohjoista luontoa ja ilmastonmuutosta. Teokset ovat kansainvälisten taiteilijoiden tekemiä eri alojen tutkijoiden kanssa.k keskustellen. Kokonaisuus valmistuu kesäkuussa 2026. Teokset sijoittuvat Haukiputaalle, Kiiminkiin, Oulun kaupungin keskustaan, Oulunsaloon, Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin.
ARToulu-taidealue tuo kymmeniä uusia taideteoksia Oulun jokisuistoon, seitsemään eri kaupunginosaan. Oulu2026-seinämaalaukset ilahduttavat jo eri puolilla kaupunkia, ja viimeinen kuudesta seinämaalauksesta valmistuu Oulun keskustaan. Kiehtova kohde on myös uuden elämän saava Alvar ja Aino Aallon suunnittelema, vuonna 1931 valmistunut AaltoSiilo Oulun Toppilassa.
Saamelaiskulttuuri on monipuolisesti esillä alkuvuoden aikana. Ovllá-saamelaisoopperan maailman kantaesitys koetaan Oulun teatterissa 16. tammikuuta. Ovllá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Se nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin.
Oulun taidemuseon Eanangiella – Maan kieli -näyttely tutustuttaa saamelaisen kulttuurin kirjoon, kestävyyteen ja kauneuteen (avajaiset 16.1.). Näyttelyssä yhdistyvät saamelaisen nykytaiteen Sápmi Triennale -kiertonäyttelyn teokset, duodji eli saamenkäsityö, eri saamelaissukupolvien teokset ja äänimaisemat.
Ensi vuonna tulee 100 vuotta siitä, kun ensimmäiset jazzmuusikot saapuivat Amerikasta Suomeen Andania-laivalla. Suomalaisen jazzmusiikin syntymäpäiviä vietetään Elojazzien yhteydessä heinä-elokuun taitteessa, jolloin Ouluun rakennetaan New Orleans -henkinen jazzkylä, jossa palataan rytmimusiikin alkujuurille.
Revontulten lumoavaan maahan sijoittuva Lumipallo-suurmusikaali saa maailman kantaesityksensä Oulussa joulukuussa 2026. Koko perheen joulumusikaali punoo yhteen pohjoisia legendoja luoden jännittävän kertomuksen täynnä taikuutta, mysteeriä ja romantiikkaakin.
Lumipallon päärooleissa nähdään Kristo Salminen ja Saara Aalto. Musikaalin orkesterina toimii Oulu Sinfonia kapellimestarinaan Kristian Nyman. Lisäksi lavalla nähdään 22 muuta taiteilijaa. Musikaalin päähenkilö Krista, Joulupukin kummityttö, on elänyt koko ikänsä joulun taikaa Joulupukin kylässä. Nyt Krista on alkanut kaivata seikkailua. Jouluna muinainen loitsu yllättäen murtuu ja Joulupukin mystinen menneisyys paljastuu. Kristan on vastattava haasteeseen ja pelastettava maailman lapsille joulu.
”Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi päättyy jouluun. Mikä olisikaan luontevampaa yhdelle pohjoisimmista kulttuuripääkaupungeista, kuin musikaali joulusta. Huikea tekijäkaarti tuo tuulahduksen Lontoon musikaalimaailmasta. Saara Aallon paluu omille juurille musikaalissa on myös asia, jota odotan paljon”, ohjelmajohtaja Samu Forsblom toteaa.
Villiintyneitä tiloja
Kesä herättää villin kaupungin, kun valon, luonnon ja kaupunkielämän parhaat puolet tulevat esiin. Kulttuuria nähdään myös uusissa ja yllättävissä paikoissa. Lukuisat kylätapahtumat rikastuttavat koko kulttuuripääkaupungin alueen elämää erityisesti kesällä.
Haapavesi haastaa naapurikunnat mukaan kisailemaan Wanhan ajan viestihiihtoon, jossa pukeudutaan vanhoihin vaatteisiin ja hiihdetään vanhoilla suksilla. Haapavedellä järjestetään myös Ilmakanteleen MM-kisat.
Ensi vuonna 40 vuotta täyttävän Aineen taidemuseon kunniaksi Tornio järjestää Kaikkien syntymäpäivät -tapahtumien sarjan. Kemi ja Tornio toteuttavat yhdessä Haaparannan kanssa Vid samma hav – Saman meren äärellä -tapahtuman (5.-7.6.) Pohjanlahden satamissa ja saarilla.
Romanikulttuurin festivaali Marakni esittelee kesä- ja elokuussa kulttuuripääkaupungin yleisölle sekä kotimaisen että kansainvälisen romanitaiteen ajankohtaisia tekijöitä. Pyhäjoelle, Liminkaan ja Ouluun sijoittuvissa näyttelyissä on esillä historiallisia romanipitsejä, yhteisötaideteoksia, sarjakuvaa, animaatioita, metallitöitä ja taidetaontaa sekä nuorten romanitaiteilijoiden teoksia eri maista.
Lisäksi Oulu2026-ohjelmassa on mukana musiikkia, esittävää taidetta ja yhdessäoloa yhdistäviä tapahtumia kuten Kekrijuhlat, Kajaanin Runoviikko ja Kajaanin kaupungin 375-vuotisjuhlat.
Faravidin maa on teatteria, tanssia ja sirkusta yhdistävä teos, jossa Oululle ja Pohjois-Suomelle luodaan puolifiktiivinen, myyttinen menneisyys. Teos on Oulun teatterin ja Flow Production yhteistuotanto. Sijainti paljastetaan vasta myöhemmin.
Pukusuunnittelija ja taiteilijaprofessori Pasi Räbinän kuratoimat Tomorrow’s Wardrobe & Yuima Nakazato -näyttelyt Oulun taidemuseossa (22.5.–11.10.) nostavat esiin ekologiset materiaalit ja kierrätyksen vaatesuunnittelussa.
Tietomaa muuntuu Tiimaksi
Suomen ensimmäinen tiedekeskus, vuonna 1988 avattu Tietomaa yhdistyy ensi vuoden syyskuussa Oulun museo- ja tiedekeskuksen uuteen rakennuskokonaisuuteen, jonka nimeksi tulee Tiima. Nimi viittaa tiimalasiin, joka symboloi matkaa ja seikkailua ajassa. Laajan uudisosan lisäksi Tietomaan suojellun päärakennuksen tiloihin tehdään mittava peruskorjaus ja tilamuutoksia. Tiimasta löytyy Tietomaan lisäksi elämystila Visio, Oulun museo, Metallimaa ja Lasten museo.
Vanhalle Åströmin teollisuusalueelle nousevaan rakennuskokonaisuuteen tulee muun muassa kahdeksan näyttelysalia, immersiivinen multimediatila, työpajatiloja, ravintola ja kauppa. Modernit tilat tarjoavat muunneltavuutensa ansioista vierailijoille elämysmaailmoja, joissa sama tila tuntuu näyttelyn vaihduttua aina uudelta. Näyttelyaluetta laajennetaan myös pihan puolelle. Rakennus tarjoaa työtilat noin 40 työntekijälle. Tulevaan näyttely- ja tapahtumakeskukseen odotetaan vuosittain yli 200 000 vierailijaa.
Tiiman kuudessa avajaisnäyttelyssä tarkastellaan pohjoisuutta kaikessa karuudessaan ja kauneudessaan.
Yksi mielenkiintoisimmista Tiiman osista, Metallikausi, on näyttely, joka sukeltaa metallimusiikin synkkään ja kylmään alavirtaukseen. Pohjoisesta, jään, pimeyden, yksinäisyyden ja melankolian keskeltä, kumpusi 1980-luvulla globaalisti tunnettu ja tunnustettu marginaali-ilmiö, joka elää menestyksekkäästi edelleen. Metallikausi esittelee pohjoista metallimusiikkia 1980-luvulta tähän päivään asti.
Näyttely on kunnianosoitus pohjoisille metallibändeille, kuten Riff Raff, Faff-Bey, Sentenced, Hebosagil ja Bonehunter, jotka veivät skenen äärimmäisyyden uudelle tasolle. Heille, jotka ovat ja olivat. Näyttely tehdään alan toimijoiden ja harrastajien eli yhteisöjen kanssa yhteistyössä.
”Olemme saaneet ja tulemme saamaan lainaan esineitä, kuvamateriaalia ja filmimateriaalia, jota ei näin kootusti ole ollut ennen esillä missään. Tämä on varmasti suurelle metallimusiikin kuuntelijakunnalle todella iso juttu.”, kuraattori Arja Keskitalo tunnelmoi.
”Elämystila Visiossa kävijä pääsee osaksi immersiivistä kokemusta, jossa hänen on mahdollisuus vaikuttaa ympäröivien tapahtumien kulkuun: kävijä kokee olevansa osa elämystilaa ja ympäröiviä tapahtumia: kulkemassa esimerkiksi avaruuden halki tai tutkimusmatkalla ihmiskehossa”, kuraattori Maria Gullsten kuvailee.
Vision tarkoitus on temmata ainutlaatuiselle matkalle maailmankaikkeuden halki huipputeknologian avulla ensimmäisenä Suomessa. Vuorovaikutteisessa virtuaalitodellisuudessa osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa tapahtumien kulkuun.
”Visiossa tunnet liikkuvasi ajassa ja paikassa kohti elämystilan sisältöä ja koet erilaisia tunnetiloja, joita se sinussa herättää. Mukana voi olla tarinallisia, pelillisiä ja vuorovaikutteisia elementtejä”, Gullsten miettii.
Hieman samankaltaisia kokemuksia teknologian avulla on luotu aiemmin Tietomaan 3D-elokuvanäytöksissä. Visio erottuu Tietomaan esityksistä juuri toiminnallisuudellaan: tapahtumia ja näkymiä ei seurata katsomosta vaan kuljetaan niiden keskellä. Vision tila on tarkoitettu etupäässä käveltäväksi ja tutkittavaksi.
”Tämä on hyvin erilainen ja uusi tapa tuoda sisältöjä esille. Tärkeää tulee olemaan yhteisöllisyys, se että koetaan yhdessä asioita muiden kävijöiden kanssa. Sellaista kokemusta ei saisi esimerkiksi hiukan vastaavilla VR-laseilla”, Gullsten tuo esiin.
Euroopan kulttuuripääkaupunkeja on nimetty vuodesta 1985, Oulu on kolmas suomalainen nimityksen voittanut kaupunki. Kulttuurivihkot tulee seuramaan monipuolisesti niin verkko- kuin painetussa lehdessä koko ensi vuoden Euroopan kulttuuripääkaupungin tapahtumia ja kuulumisia.
Korjaus 6.9.2025 0.40: Poistettu viimeisestä virkkeestä maininta, että Oulu olisi Euroopan pohjoisin kulttuuripääkaupunki. Vuonna 2024 kulttuuripääkaupunkina ollut Norjan Bodø sijaitsee pohjoisempana.
