Hollantilaissyntyinen ruotsalainen lauluntekijä ja laulaja Cornelis Vreeswijk (1937–1987) palasi parrasvaloihin näyttävästi viime vuoden marraskuussa Vuotalolla balladeillaan ja hävyttömyyksillään. Vreeswijkin uusi tuleminen saa jatkoa.
Monipuoliset muusikot Roope Aarnio, Daniela Fogelholm, Karri ”Paleface” Miettinen ja Kiureli Sammallahti tulkitsivat ensi-iltansa saaneessa kokopitkässä konserttikokonaisuudessa Vreeswijkin lauluja molemmilla kotimaisilla.
Sammallahti ehdotti Miettiselle Cornelis Vreeswijkin biisien suomentamista jo useampi vuosi sitten. Miettinen oli itse soittanut aiemmin esimerkiksi Somliga går med trasiga skor -kappaletta keikoillaan ja fiilistellyt Vreeswijkiä vinyyliltä.
”Ensimmäistä kertaa kuulin nimen Cornelis Vreeswijk joskus 1990-luvulla. Kyseessä oli varmaan ensimmäisiä julkisia keikkojani parikymppisenä, ja keikan jälkeen keski-ikäinen pariskunta kehui laulutapaani omintakeisen melodiseksi ja sanoi: sähän olet kuin Suomen Cornelis Vreeswijk”, muistelee Sammallahti. Hänellä ei ollut hajuakaan laulajasta.
”Covid-sulkujen myötä tulin aikani kuluksi kääntäneeksi Grimasch om morgonenin. Joku vuosi sitten törmäsimme Karrin kanssa Helsingin Balalaikkaorkesterin keikalla. En muista mistä Cornelis tuli puheeksi, mutta kävi ilmi, että molemmat rakastamme hänen tuotantoaan, ja siitä lähti hiljaiselle tulelle tämän ohjelmiston suunnittelu.”
”Pikakelaus 2000-luvulle ja sivarivuoteeni Lilla Teaternissa. Teatterin silloinen johtaja Laura Jäntti suunnitteli Cornelis-konserttikokonaisuutta näyttelijöiden kanssa. Minun oli määrä tulla kokoonpanoon mukaan ja Laura antoi minulle lainaksi Mäster Cees Memoarer -kokoelman. Tuotanto teki minuun ison vaikutuksen ja olen diggaillut Cornelista siitä lähtien.”
Sammallahti sai alkusysäyksen suomennushommiin kääntämällä Vladimir Vysotskia Totuus ja valhe -yhtyeelle.
”Sitten covid-sulkujen myötä tulin aikani kuluksi kääntäneeksi Grimasch om morgonenin.”
Miten Konserttikokonaisuuden ”Balladeja ja hävyttömyyksiä – Cornelis Vreeswijkin lauluja molemmilla kotimaisilla” kokoonpano muodostui?
”Taisin ehdottaa Danielaa mukaan proggikseen. Hän on vakuuttava esiintyjä ja olen diggaillut takavuosina esimerkiksi Danielan Transkaakko-yhtyettä”, Karri Miettinen muistelee. Kiureli Sammallahti puolestaan pyysi mukaan Roope Aarnion.
”Roope on vanha kurssikaverini Sibiksen kansanmusiikin osastolta ja myös bändikaveri. Hänellä on hyvin laaja musiikillinen sivistys ja Corneliksen kanssa resonoi tietämys pohjoismaisesta ja amerikkalaisesta kansanmusiikista sekä jazzista.”
”Merkitys, muoto ja riimittely”
Ensimmäinen suomennos syntyi koronakeväänä 2020, jolloin Kiureli Sammallahti suomensi kappaleen Aamuvirnistys (Morgongrimasch).
”Kiureli ja minä ollaan molemmat toimittu itsenäisesti suomennosten kanssa ja lähetetty sitten valmiita tekstejä työryhmän muille jäsenille. Kaikki jäsenet ovat ehdottaneet settiin ruotsinkielistä ohjelmistoa”, Karri Miettinen kertoo.
”Se ei ole ollut aivan helppoa, mutta tosi nastaa hommaa. Corneliksen kieli on muodoltaan aika täydellistä, kaunista ja soljuvaa. Kääntäminen on tasapainottelua merkityksen ja muodon sekä riimittelyn välillä. Karrin kanssa on myös ollut mielenkiintoista filosofoida siitä, miten suomen kieli on myös aika erilaista kuin ruotsi”, Sammallahti pohtii.
”Riimittely kokonaisuudessaanhan on loppupeleissä tuontikamaa indoeurooppalaisten kielten runomitoista, ja toisaalta meillä on aika rikaskin riimittelyn perinne, johon myöhempien aikojen rap-estetiikka on tuonut eräänlaisen rajoja rikkovan murroksen.”
Miettinen muistuttaa nyt kuullun keikkasetin selkärankana olleen heidän tekemänsä uudet suomennokset, joita on vielä lisääkin tekeillä.
”Sitten haluttiin varmistaa, että mukana on riittävästi tuttuja, Cornelis-klassikoita eli helposti lähestyttäviä biisejä. Niiden vastapainoksi haluttiin vähän obskuurimpia valintoja. Lopuksi yritettiin löytää sopiva balanssi kahden kielen välillä.”
”Tämä on ollut laulujen hedelmätarhassa kulkemista, ja Corneliksen tuotannossa on monenmakuista hedelmää. Kun on syönyt pari banaania, niin tekeekin jo mieli omenaa”, Sammallahti kuvailee.
”Protestilaulajasta suuriin ruotsalaisiin”
Daniela Fogelholm on tutustunut Cornelis Vreeswijkin musiikkiin ala-asteella, kun hän lauloi Corneliksen kääntämän I natt jag drömde -kappaleen eräässä lasten televisio-ohjelmassa.
”Olen myöhemmässä iässä kuunnellut hänen tunnetuimpia biisejään, mutta vasta nyt tämän konsertin yhteydessä olen tutustunut laajemmin hänen tuotantoonsa.”
”Mäster C” oli poikkeusyksilö, Karri Miettinen painottaa.
”12-vuotiaana Hollanista Ruotsiin muuttanut Cornelis puhui aluksi ruotsia sortaen ja joutui koulukiusaamisen kohteeksi. Tästä sisuuntuneena hän päätti opetella ruotsin niin hyvin, ettei kenellekään jää huomauttamista.”
Protestilaulajana aloittanut Vreeswijk nousi nopeasti suurten ruotsalaisten lauluntekijöiden joukkoon. Miettinen tuntee hengenheimolaisuutta Vreeswijkin kanssa juuri hänen protestilaulajuutensa johdosta.
”Hänhän esiintyi 60-luvulla paljon esimerkiksi Fred Åkerströmin ja Gösta ”Skepparen” Cervinin kanssa, jotka olivat sukupolvensa merkittäviä protestilaulajia. Vreeswijk teki myös levyllisen Victor Jaran biisejä ruotsiksi, ja hänen viestejään voidaan pitää minusta yleisellä tasolla inhimillisinä ja antiautoritäärisinä.”
Kiureli Sammallahdelle Vreeswijk on kansanlaulajan perikuva.
”En tarkoita kansanlaulua tässä eksklusiivisena ja autenttisuuteen pyrkivänä genrenä. Mutta minulle Cornelis edustaa hyvin vahvaa perinteen ja ruotsalaisen ilmaisun tuntemusta ja samalla kosmopoliittiutta ja ymmärrystä kulttuurista laaja-alaisesti. Samalla hän ilmaisi omaa itseään ja oli uutta luova ja kulttuuria kehittävä voima: hänen on sanottu kehittäneen ruotsin kieltä tuotannollaan.”
”Cornelis oli aito”
”Cornelis Vreeswijkin halusi kertoa pieniä tarinoita tavallisista ihmisistä. Hahmogalleria on laaja. Alkuvuosien biiseissä seikkailivat esimerkiksi Polaren Per ja Fredrik Åkare – eräänlaiset peruskadun tallaajan arkkityypit. Corneliksen tuotannossa on myös valtavasti lauluja naisista. Kappaleiden välittämästä naiskuvasta on erilaisia näkemyksiä. Osa laulujen naisista on ihailun kohteita, osassa naiset ovat ilkeitä tai vaikkapa petollisia”, Karri Miettinen miettii.
”Itse ajattelen, että hän oli sarjaihastuja ja parantumaton romantikko, joka elämää värittivät säännölliset irtosuhteet ja kausittainen elostelu. Cornelis oli alkoholisti, jonka toimintaa mielihalut ohjasivat. Ihan inhimillistä sekin.”
Daniela Fogelholm on samoilla linjolla.
”Cornelis oli kyllä charmanttinen naistenmies, mutta kääntöpuolena myös addikti moneen suhteen. Hänellä oli erityinen taito kuvailla teksteissään ihmissuhteita ja tunteita, usein myös mustalla huumorilla. Cornelis oli selvästi heikkojen puolella, vaikka hänen tekstinsä käsitettelevät kaikkia yhteiskuntaluokkia. On ollut todella mukavaa ja innostavaa olla mukana tässä proggiksessa, jossa kaikki bändijäsenet ovat todella lahjakkaita muusikoita ja artisteja. Paljon on myös tultu syötyä munkkeja, juotua kahvia ja rupateltua mukavia musatreenien yhteydessä!”
”Cornelis oli aito. Hän eli täysillä ja kaikilla mausteilla, ja uskon, että hän oli samalla poikkeuksellisen herkkä ihminen, mikä kuuluu hänen lauluissaan. Biiseissä on huumoria, öykkäröintiäkin, mutta perusvireenä niissä on kaipuu ja aika vakavakin melankolisuus. Aitous ja autenttisuus ja tuotannon laajuus ovat tehneet suuren vaikutuksen meihin kaikkiin. Haluan elää ja aistia kuin Cornelis, ja osaisinpa kirjoittaa kuin hän. En halua omaksua hänen päihteidenkäyttöään ja äkkipikaisuuttaan, mutta lauluissa on jotakin niin aitoa”, Kiureli Sammallahti sanoo.
”Tässä orkesterissa kaikilla on sitten ihan omat juttunsa, mitä me halutaan kukin omalla taiteellamme omissa projekteissamme ilmaista. Esimerkiksi Karri on suoremmin poliittinen protestilaulaja, mutta voin mainostaa, että tämän projektin keikoilla myös taiteilijapersoona Palefacen herkempi puoli puhkeaa kukkaan ja hän on todella vakuuttava lyyrinen tulkitsija. Ja Daniela on todella omassa elementissään myös näitä elämänmakuisia biisejä tulkitessaan. Roopen laajaa sivistystä jo kehuinkin!”
”Uudet suomennokset kulttuuriteko”
Konserttikokonaisuus on kerännyt aikamoista hehkutusta, iloitsee Karri Miettinen.
”Keikkaa kehuivat vuolaasti muun muassa ohjaaja Erik Pöysti ja äänittäjälegenda Dan Tigerstedt, joka osallistui aikoinaan Corneliksen Tapio Rautavaara -tulkintoja sisältäneen levyn En Spjutkastares Visor äänittämiseen Takomo-studiolla Pitäjänmäessä”, Miettinen kertoo ja Fogelholm jatkaa:
”Meidän ensi-iltakonserttimme Vuotalolla oli tupaten täynnä ihmisiä ja siellä oli paljon kulttuuriväkeä ja Cornelis-faneja, jotka diggailivat musiikkiamme. Saimme kuulla yleisöpalautetta, että teemme kulttuuriteon kun esitämme uusia suomennoksia Corneliksen klassikoista.”
Kiureli Sammallahti muistelee, kuinka hän teki töitä Lilla Teaternissa yhdessä legendaarisen ruotsinkielisen näyttelijättären Maggie Lindemanin kanssa.
”Lindeman muisteli, kuinka 60-luvulla kaikki elämänjanoiset viiniä ja laulua rakastavat taiteilijat kokoontuivat Corneliksen kanssa Tukholmassa usein viettämään iltaa ja kova oli meno! Tämä on minun ehkä suorin linkkini Cornelikseen.”
Marraskuun Vuotalon ensi-illan jälkeen Cornelis Vreeswijk on kiertänyt Aarnion, Fogelholmin, Miettisen ja Sammallahden kanssa Espoo Sellosalissa, Porvoon Kultuuuritalo Grandissa, Vantaan Kulttuuritalo Martinuksessa ja Luckanilla Helsingissä. Seuraavat konsertit kuullaan 2. elokuuta Loviisassa Saltfestilla, 8. elokuuta Vantaan kesälavalla Myyrmäessä, 22. elokuuta Iniössä ja 11.10. Turun Ruotsalaisessa teatterissa.
