Sosiaalihuollon ammattihenkilöt näkevät, että sosiaaliturvaa tulisi yksinkertaistaa ja inhimillistää. Yleistuki on askel siihen suuntaan, kertoo erityisasiantuntija Heidi Pekkarinen Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentiasta. Nyt suunnitteilla oleva yleistukimalli kuitenkin yhdistää vain kaksi työttömän perustukea eli työmarkkinatuen ja peruspäivärahan.
”Yleistukea ei voi tarkastella irrallisena kokonaisuutena sosiaaliturvauudistuksessa. Sosiaaliturvaa on tarkasteltava kokonaisuutena: miten eri tukimuodot, palvelut ja viranomaisvastuut sovitetaan yhteen, jotta yksilö ei jää väliinputoajaksi”, Heidi Pekkarinen painottaa.
”Ja toki tulevaisuuden tavoite siitä, että yhdellä hakemuksella voisi Kelasta hakea monia etuuksia on asiakkaan kannalta järkevä kehitysaskel. Käytännössä se ei automaattisesti yksinkertaista asioita niille, joilla on monialaisia ja pitkittyneitä palvelutarpeita.”
Pekkarisen mukaan malli ei täytä tällä hetkellä oikeudenmukaisuuden vaatimuksia. Se ei esimerkiksi huomioi yksilöllistä perhetilannetta, kuten huoltovelvollisuutta.
”Tämä taas ajaa lapsiperheet hakemaan muita etuuksia, kuten asumistukea ja viimesijaista etuutta eli toimeentulotukea. Köyhyys on yksi lapsiperheiden ongelmien juurisyy. Suomessa elää köyhyydessä noin 120 000 lasta. Suomen sosiaali ja terveys ry:n laskelmien mukaan hallituksen indeksijäädytykset sekä työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset lisäävät pienituloisten määrää 68 000 henkilöllä. Näistä 16 700 on lapsia.”
Yksilölliset tilanteet huomioitava paremmin
Mitä vaihtoehtoja yleistukimallille on?
”Tukien osittainen yhdistäminen yksinkertaistaa sosiaaliturvaa, joten kehittämistä tämän suhteen tulee jatkaa, kuitenkin säilyttäen harkinta haavoittuville ryhmille. Perhekohtaiset lisät tai lapsikorotukset tulee lisätä sosiaaliturvaan, jotta voidaan tukea lapsiperheiden toimeentuloa ilman jatkuvaa toimeentulotuen tarvetta. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti kiinnittänyt huomiota Suomen perusturvan riittämättömään tasoon. Seuraavassa indeksitarkastelussa on uudelleenarvioitava yleistuen riittävyyttä ja kirjattava se hallituksen esityksen jatkovalmisteluun”, Heidi Pekkarinen vastaa.
Hän painottaa, että sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkauksien sijaan tulisi kehittää uudenlaisia kannustimia osallisuuteen ja työllistymiseen.
”Työnteon taloudellisilla kannustimilla on havaittu tutkimuksissa vaikutuksia työllistymispäätökseen. Lisäksi työllistymisvelvoite tulisi paremmin voida yksilöllistää.”
Pekkarisen mukaan työttömätkään eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan jokaisella on omat haasteensa.
”Sen sijaan, että kaikille työttömille asetetaan samat vaatimukset, tulisi paremmin ottaa huomioon henkilön yksilöllinen terveydellinen ja sosiaalinen tilanne.”
Heikoimmassa asemassa olevien perustoimeentulo vaarassa
Britanniassa vastaava Universal Credit -malli on tuonut hallinnollista yksinkertaistamista, mutta samalla vaikeuttanut heikoimmassa asemassa olevien selviytymistä.
”Viivästykset maksuissa, sanktioiden lisääntyminen ja palveluiden yhteensovittamisen ongelmat ovat johtaneet muun muassa köyhyyden ja asunnottomuuden kasvuun. Tätä emme toivo Suomeen.”
Talentian asiantuntija muistuttaa, että toimeentulotuen perusosaan voi kohdistua jopa 50 prosentin leikkaus tilanteessa, jossa ensisijaiset etuudet ovat hakematta tai työnhaku keskeytyy.
”Tämä on erityisen ongelmallista tilanteissa, joissa asiakkaalla on esimerkiksi diagnosoimattomia mielenterveysongelmia, neurokirjon haasteita tai muita toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä, jotka eivät tule ilmi ilman sosiaalihuollon tekemää palvelutarpeen arviota.”
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne asiakkaat, joilla on vaikeuksia hahmottaa sosiaaliturvajärjestelmää, joilla on kognitiivisia rajoitteita tai jotka eivät kykene asioimaan itsenäisesti.
”Lapsikorotusten puute ja perhekoon huomioimattomuus yleistuessa sekä itse yleistuen riittämättömyys suhteessa kasvaneisiin elinkustannuksiin ohjaavat perheitä edelleen toimeentulotuen piiriin. Samalla myös perustoimeentulotuen tasoa leikataan tietyiltä ryhmiltä kuten yksinasuvilta.”
”Leikkauksilla ei saavuteta säästöjä”
Miten kentällä työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset näkevät uudistuksen?
”Sosiaalihuollon ammattihenkilöt näkevät, että leikkaamalla kohtuuttomasti sosiaaliturvasta taloudelliset ongelmat siirtyvät ja tulevat kalliimmiksi. Tämä tulee lisäämään yhteiskunnan kustannuksia huomattavasti – häädöt, asunnottomuus, mielenterveyden haasteet, päihdeongelmat ja lastensuojelun tarve tulevat kaikki lisääntymään. Rikollisuus ja yhteiskunnalliset levottomuudet lisääntyvät ja jopa yhteiskunnan turvallisuus voi rapautua syrjäytymisen lisääntyessä”, Heidi Pekkarinen vastaa.
”Leikkaukset, jotka kohdistuvat kaikista heikoimmassa asemassa oleviin, eivät ratkaise työllisyysongelmaa. Vastikkeellisuuden kiristäminen ja leikkaukset eivät lisää työllisyyttä, vaan ajavat yhteiskunnan haavoittuvimmat yhä syvempään ahdinkoon. Leikkauksilla ei saavuteta säästöjä – ne vain siirtävät kustannuksia muualle ja moninkertaistavat ne. Kyse ei ole vain taloudesta – kyse on ihmisoikeuksista, yhteiskuntarauhasta ja arvoista, joiden varaan rakennamme yhteistä tulevaisuutta.”
Sosiaalihuollon ammattihenkilöt muistuttavat myös, että kun heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo vaarantuu ja heidän tilanteensa kriisiytyy, he tarvitsevat yhä enemmän apua palvelujärjestelmältä niin sosiaalihuollon kuin terveydenhuollon osalta.
”Tämä kasvattaa väistämättä palvelutarvetta sosiaalihuollossa ja kuormittaa hyvinvointialueiden jo ennestään resurssipulaista järjestelmää, johon on kohdistumassa vielä hallituksen leikkauksien myötä 100 miljoonan euron säästöt. Pitkittyvät vaikeudet johtavat monialaiseen palvelutarpeeseen, jonka hoitamatta jättäminen kasvattaa julkisia kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä”, Pekkarinen toteaa.
Perusetuudet kuntoon
Miten sosiaaliturvaa sitten tulisi kehittää?
Pekkarisen mukaan sosiaalialan ammattihenkilöt kehittäisivät sitä vahvistamalla perusturvaa, tukemalla aidosti ihmisten siirtymistä työelämään, panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin ja vähentämällä tukijärjestelmän byrokratiaa.
”Tarvitaan riittävät ja selkeät perusetuudet. Byrokratiaa ja tukijärjestelmää tulee yksinkertaistaa. Ensisijaisia etuuksia (työttömyysturva, asumistuki, sairauspäiväraha) tulee korottaa. Nykyiset perusetuudet eivät kata perustarpeita, jolloin viimesijainen etuus toimeentulotuki jää pysyväksi tueksi monille ensisijaisen etuuden rinnalla.”
”Nykyinen tilkkutäkkimäinen järjestelmä pakottaa ihmiset hakemaan useita eri tukia, joista toimeentulotuki jää viimeiseksi turvaverkoksi. Eikä yleistuki poista tätä ongelmaa.”
Pekkarisen mielestä myös sosiaaliturvaloukot tulisi poistaa.
”Esimerkiksi sairauspäivärahaa, kuntoutustukea ja työkyvyttömyyseläkkeitä hylätään usein, vaikka asiakkaalla olisi lääkärinlausunto työkyvyttömyydestä. Nämä ihmiset ovat tosiasiallisesti työkyvyttömiä, mutta tulevat hakemaan yleistukea ja toimeentulotukea jatkossakin.”
Osatyökykyiset ja työkyvyttömät tulisi tunnistaa paremmin.
”Monet ovat nyt pakotettuja hakemaan työttömyysturvaa, vaikka eivät ole työkykyisiä”, Pekkarinen toteaa.
Lisäksi Pekkarinen palauttaisi sosiaaliturvaan suojaosat, jotta työn tekeminen pieninä pätkinäkin olisi kannustavaa.
