Silja Hiidenheimon muistostipendi 2025
Ehdolla Runeberg-palkinnon saajaksi
”Se ympäröi talon ja laulaa itsestään, muuta sanottavaa sillä ei ole kuin omat asiansa ja se kertoo kaiken.”
Asuntoon saapuu söpöliini, joka tuoksuu mansikalta. Se luo oman järjestyksensä ja huolehtii sukunsa omistuksista. Vai haiseeko se sittenkin vereltä?
Söpöliini ja minä on mietteliäs ja rytmiltään kepeä runoteos jonkinlaisesta toveruudesta.
Anni Mäentie (s. 1986) on helsinkiläinen runoilija. Söpöliini ja minä on hänen toinen teoksensa. Runoyhdistys Nihil Interit palkitsi esikoisteos Aurinkotuolin (2019) vuoden runoteoksena.
ISBN: 978-952-411-068-6 (painettu), ISBN: 978-952-411-069-3 (pdf). Pehmeäkantinen, 83 sivua. KL 82.2. Ovh. painettu 24,50 e, pdf 9,90 e (sis. alv. 14 %). Ilmestynyt 17.4.2025.
Verkkokauppa
Tilaa painettu kirja
Osta sähkökirja
Kirjailija puhuu
Kulttuurivihkojen keväinen runo- ja kirjailta, ravintola On the Rocks Kallio 20.5.2025. Haastattelijana Elias Krohn.
Kirjasta sanottua
”Kokonaisuudessaan banaali, arkisen jutusteleva ja äänteellisesti nautinnollisen soljuvaksi hiottu kieli tuntuu raikkaalta ja vetää puoleensa.”
Anna Kallio Kiiltomato-verkkolehdessä 20.8.2025
“Söpöliini ja minä on tarkasti sommiteltua säerunoutta, joka heittää haasteen heti nimessään: miten näin herttaisesti nimettyä teosta pitää lähestyä? Lukemisen edetessä nimi alkaa avautua arvoituksena: mikä tai mitä Söpöliini oikein on? Kysymys asetetaan yhä uudelleen ja kytketään erilaisiin konteksteihin, asetelmiin, ääniin ja tunnelmiin. Onko Söpöliini yksinäisen seuralainen, itselle langetettu kirous vai kipeä toive? Edetessään kokoelma kallistelee tätä eriskummallista valtasuhdetta kekseliäästi moneen suuntaan, samalla kun kokonaisuus pysyy hallittuna viimeiseen säkeeseen asti.”
Silja Hiidenheimon muistostipendin palkintoraadin perustelut.
”Runominä kohtaa arvoituksellisen söpöliinin, jonka todellinen olemus jää lukijalle mysteeriksi. Anni Mäentien runous kurottaa kohti toisen vierautta ja ihanuutta maailmassa, joka on sadunomainen ja vain osittain tuttu. Poetiikka on hauskaa ja omaperäistä.
Kokonaisuus rakentuu arkipäiväisen, lakonisen ja koomisen vuoropuhelulle. Runojen aggressiivinen söpöys ja vaaran tuntu muodostavat hurjan jännitteen. Teoksen runokielen näennäinen yksinkertaisuus ja keveys tarjoavat lukijalle hengähdystauon patriarkaatin katseesta ja mahdollisuuden kokea hetkiä lajien välisessä maailmassa.”
Runeberg-palkinnon ehdokasraadin perustelut
