Nuori tarvitsee aikaa valintoihinsa

Kulttuurivihkot 3/2022, pääkirjoitus

Tänäkin keväänä valmistui Suomessa lähes 25 000 uutta ylioppilasta ja ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettiin yli 35 000 tutkintoa. Valtaosa valmistuneista pyrkii jatkamaan opintietään korkeakouluissa. Vuosina 2018–2020 toteutetun opiskelijavalintauudistuksen myötä vähintään puolet korkeakoulujen opiskelijoista valitaan nykyään ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen lopputodistuksen perusteella valintakokeiden sijaan.

Erikoisoperaatio ja rauha*

Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 2/2022

Kulttuurivihkoissa on ollut viime vuosina teemapaketit imperialismista, sodan ja rauhan kysymyksistä ja ydinaseuhasta. Tämän vuoden helmikuun lopulla alkaneen Ukrainan sodan myötä nämä teemat tulivat ikävästi entistäkin ajankohtaisemmiksi.

Venäjän hyökkäyssota lienee suunnattu viime kädessä Yhdysvaltoja ja sotilasliitto Naton laajenemista vastaan, mutta käytännössä se kohdistuu miljooniin täysin viattomiin ihmisiin, jotka ovat joutuneet historiasta tuttuakin tutumpaan tapaan suurvaltapolitiikan pelinappuloiksi.

Kielen rikkautta on vaalittava

Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 1/2022

”Kielen rajat ovat maailmamme rajat”, paalutti Ludwig Wittgenstein. Jos näin on, maailmamme on supistumassa. Ihmiset lukevat ja kirjoittavat arjessa ehkä jopa ennätyksellisen paljon, mutta enimmäkseen pikaviestejä, some-päivityksiä ja muuta vain hetkessä elävää. Koululaisten luku- ja kirjoitustaito ja muukin osaaminen heikentyy. Etenkin pojat lukevat huolestuttavan vähän. Sanavarastot pienenevät ja kielellisen ilmaisun skaalat kapenevat.

Kielitaidon tärkeydestä puhutaan, mutta yksi kieli jyrää yli muiden: (Amerikan) englanti. Kouluissakin kielivalinnat ovat yksipuolistuneet. Lukioissa lyhyitä kieliä, kuten saksaa, ranskaa ja venäjää, kirjoitti vuonna 2020 enää 3 900 ylioppilaskokelasta, kun vielä vuonna 2005 luku oli 18 000.

Käytöstapoja, kiitos!

Kulttuurivihkot 6/2021, pääkirjoitus

Poliittinen keskustelu eduskunnassa on siirtynyt jo hyvän aikaa sitten yhteisen pandemia-kriisin hoidosta takaisin kinastelupositioon, joka ei kunnolla Marinin hallituksen kohdalla ehtinyt alkaakaan koronan koittaessa. Hallitus on aivan uudenlainen kaikkiin aiempiin verrattuna sekä ikä- ja sukupuolirakenteeltaan että toimintatavoiltaan. Tämä ärsyttää ja pelottaakin suunnattomasti oppositiota. Eduskunnassa on siksi nähty tällä vaalikaudella luokattoman ja häpeällisen alatyylistä keskustelua sekä suoranaista kiusaamista.

Afganistanin karut opetukset

Pääkirjoitus, Kulttuurivihkot 4–5/2021

Geopoliittisen sijaintinsa vuoksi Afganistan on monesti ollut suurvaltakamppailujen näyttämönä. Valloittajille vaikeakulkuista kohdetta on kutsuttu ”imperiumien haudaksi”. Britannian armeija koki siellä yhden nöyryyttävimmistä tappioistaan ensimmäisen afgaanisodan päätteeksi vuonna 1842. Neuvostoliitto joutui vetäytymään sieltä lähes kymmenen vuoden sotimisen jälkeen 1989, pari vuotta ennen omaa luhistumistaan. Ja tänä vuonna sieltä vetäytyy Yhdysvallat liittolaisineen – Suomi mukaan lukien – 20-vuotisen sotimisen päätteeksi.

Läheisten asioiden äärellä

Kulttuurivihkot 3/2021, pääkirjoitus

Kunnissa päätetään ihmisten arjen kannalta läheisimmistä yhteiskunnan tehtävistä: kouluista, varhaiskasvatuksesta, kirjastoista, kulttuuri- ja liikuntapalveluista, maankäytöstä – ja vielä toistaiseksi myös sosiaali- ja terveyspalveluista. Siitä huolimatta kuntavaalit eivät yleensä ole jaksaneet kiinnostaa ihmisiä yhtä paljon kuin eduskuntavaalit tai varsinkaan presidentinvaalit, vaikka presidentin tehtäväkenttään kuuluva ulkopolitiikka tärkeydestään huolimatta ei normaalioloissa juuri arjessa näy.

ILMOITUS