Heikki Pursiainen: ad hominem

Ajatushautomo Liberan Heikki Pursiainen on saanut valitettavan paljon huomiota "analyysillään" Janne Saarikiven uudenvuodenpuheesta Image-lehdessä. Pursiaisen kritiikin ensimmäiset kolme kappaletta ovat vapautunutta loanheittoa: Saarikivi on tympeä, huono tiedetoimittaja, nurkkakuntainen, taantumuksellinen, onneton. Lukija jätetään henkeä pidättäen odottamaan perusteita. "Aikojen synkkyydestä kertoo, että sivistyksen ja yliopiston yhdeksi näkyvimmäksi puolestapuhujaksi on valikoitunut kielentutkija Janne Saarikivi", Pursiainen aloittaa. Ja "synkäksi" tämän tekee Saarikiven näkemykset, jotka ovat "sanalla sanoen aika tympeitä". Ehkä tällaista perustelua voisi jatkaa pidempäänkin samoilla linjoilla, huomauttamalla vaikka, että näkemykset ovat "tympeitä koska ovat tosi hölmöjä", ja "hölmöjä koska Saarikivi on ihan tyhmä".

Lue lisää: Heikki Pursiainen: ad hominem

Kiistanalainen Tom of Finland -näyttely hämmentää Kiasmassa

Moni hieraisi silmiään epäuskoisena, kun Kiasma-museo ilmoitti laajasta ja lähes koko loppuvuoden kestävästä Tom of Finlandin homoeroottista taidetta esittelevästä meganäyttelystä nykytaiteen museo Kiasmassa samaan aikaan, kun museonjohtaja Leevi Haapala joutui julkisuudessa selittelemään matkakulujaan. Kohua syntyi etenkin siitä, että Haapala oli yrittänyt maksattaa Kiasman veikkausvoittovaroista myös miesystävänsä osallistumista näyttelymatkalle. (ks. esim. Ilta-Sanomat 22.12.2022.)

Lue lisää: Kiistanalainen Tom of Finland -näyttely hämmentää Kiasmassa

Kadonnutta toivoa etsimässä

Kulttuurivihkojen 50-vuotisjuhlanumeron (4–5/2023) pääkirjoitus

Ennen ei ollut kaikki paremmin, mutta ennen oli enemmän toivoa paremmasta. 50 vuotta sitten, jolloin Kulttuurivihkot sai alkunsa, toivon nimi oli sosialismi – riippumatta siitä, mitä se tarkemmin ottaen kenellekin merkitsi. Suurelle osalle työväestöä ja pienituloisia suomalaisia sen tilalle on tullut lähinnä apatiaa, eskapismia tai katkeruutta vailla suuntaa.

Lue lisää: Kadonnutta toivoa etsimässä

SKP onnittelee 50-vuotiasta Kulttuurivihkoja

Suomen kommunistinen puolue onnittelee lämpimästi 50 vuotta täyttävää Kulttuurivihkot-lehteä.

Lehti syntyi yhteiskunnallisesti kiihkeänä aikana täyttämän aukkoa sen ajan kulttuurilehtien joukossa, tarjoamaan vasemmistolaisen vaihtoehdon ja foorumin poliittisesti aktiivisille kulttuurialan työntekijöille. Lehti löysi nopeasti lukijansa.

Lue lisää: SKP onnittelee 50-vuotiasta Kulttuurivihkoja

Tavallista kovempaa suhinaa

Savanni on siitä mukava asuinpaikka, että siellä tapaa sellaista väkeä, mitä ei kaupungeissa tapaa. Tänään esimerkiksi tapasin Leijonan. Mukava mies kaikin puolin. Pahat puheet leijonasta ovat hevon- tahi kamelinpaskaa: ei leijona ketään syö.

Lue lisää: Tavallista kovempaa suhinaa

Ylen tärkeä tehtävä

Kulttuurivihkot 3/2023, pääkirjoitus

Suomalaisen sivistyksen kaksi olennaista peruskiveä ovat julkinen kirjastolaitos ja Yleisradio. Niiden avulla kirjallisuus, elokuvat, kuunnelmat, musiikki, kaikkinainen tieto maailman asioista, yhteiskunnallinen keskustelu, tiede, filosofia ja myös laadukas viihde yltävät joka niemeen, notkoon ja saarelmaan – maksutta jokaiselle, jota vähänkin kiinnostaa. Ilman näitä kahta instituutiota Suomi ei olisi sivistysmaa. Riikka Purra (ps.) olisi pian oikeassa ja kulttuuri uhkaisi jäädä vain eliitin luksuspuuhaksi.

Lue lisää: Ylen tärkeä tehtävä

Mikä on hyökkäyssota?

Suomen media käyttää melkein aina termiä hyökkäyssota, kun se kuvailee Ukrainan sotaa. Siinä ei ole itseisarvoisesti mitään väärää: Venäjä hyökkäsi Ukrainan kimppuun. Sodassa on kuollut noin 9 000 siviiliä.1 Näistä kuolemista noin kolmannes on tapahtunut Venäjän hallitsemilla alueilla.

Venäjän tavoin Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin 2003 aiheuttaen joidenkin arvioiden mukaan miljoonan siviilin kuoleman. Mutta en koskaan lukenut lehdestä, että Yhdysvallat kävisi hyökkäyssotaa Irakissa.

Lue lisää: Mikä on hyökkäyssota?

Tapasin Fidelin

Mestari Baobab oli antanut minulle poikkeuksellisen tehtävän. Matkustaisin suuren veden yli Saarelle, jolla tapaisin comandante en jefe Fidel Castro Ruzin. Tämä oli Savannin eläimelle suunnaton kunnia, mutta olin varustautunut kriittisillä kysymyksillä, joiden laadinnassa Baobab oli auttanut minua hyvän rooibos-teen siemausten lomassa.

Lue lisää: Tapasin Fidelin

Onko puolueilla tulevaisuutta?

Kulttuurivihkot 2/2023, pääkirjoitus

”Suomalainen demokratia on kuolemanvaarassa.”

Näin kirjoitti kokenut politiikan toimittaja Unto Hämäläinen tutkittuaan puolueiden jäsenmäärien kehitystä (Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä syyskuussa 2022). Kun 1980-luvun alussa pelkästään kolmella suurella puolueella oli puoli miljoonaa jäsentä, viime vuonna kaikilla eduskuntapuolueilla yhteensä oli enää 190 000 jäsentä. Vielä kaksi vuotta aiemmin määrä oli 214 000. Kaiken lisäksi huomattava osa puolueiden jäsenistä, esimerkiksi SDP:n jäsenistä yli puolet, on eläkeläisiä.

Lue lisää: Onko puolueilla tulevaisuutta?

Kriisitietoisuus ja kritiikin vaientaminen


Tapahtumat koronapandemian alkuvaiheista Ukrainan sotaan asti osoittavat keskustelun ja demokraattisen päätöksenteon heikkoudet akuutin kriisin uhatessa. Oppositiolle ja väittelylle ei jää aikaa, koska riskeihin on reagoitava heti. Tarvittaessa lakiakin voidaan tulkita mutkikkaasti ja suomettuneesti (vaikkapa Turkin suuntaan), mutta samanlainen toimintalogiikka Neuvostoliittoa kohtaan ei saa synninpäästöä, vaikka uhkaa voi pitää täsmälleen samana, kokonaisasetelma vain on ideologisesti eri tavoin painottunut. Koska päätöksiä ohjaava moraalilogiikka on jätetty tarkoituksellisen epäselväksi, sillä sellaista historiallista vaihetta ilmeisesti yhä elämme, valintoja ohjaa kunakin ajanhetkenä suoritetun pikaisen riskianalyysin epäsystemaattinen lopputulos.

Lue lisää: Kriisitietoisuus ja kritiikin vaientaminen


ILMOITUS