Teollisen kapitalismin "maailmankone" yskii parhaillaan pahasti. Toisen maailmansodan jälkeinen teollinen kapitalismi on synnyttänyt viimeksi monta "hirviötä" ja samalla myös "trumpinsa".
Älkää uskoko enää sodan jälkeisiin sopimuksiin, uusliberalismiin ja nationalismiin. Kohta saattaa myös jyrähtää.
*
Toimet "ihmisen yllättäneen ilmastonmuutoksen" torjumiseksi ja "pysäyttämiseksi" ovat olleet vääriä, koska ne ovat perustuneet kapitalismiin sekä siihen, että ihminen pystyy hallitsemaan mielin määrin luontoa.
Ei pidä kuvitella, että tähänastinen teollinen kapitalismi voi jatkua häiriöttä.
*
Syntyneen kriisin "torjunta" edellyttää kokonaan uudenlaista ajattelua.
Elämä maapallolla ei voi jatkua tähänastisin periaattein ja käytännöin.
Parempi huominen voidaan perustaa ainoastaan uuden monikulttuurisen maailmanvallan pohjalle.
Kansallisvalitoiden valta johtaisi ongelmien korostumiseen entisestään.
Lopputulokseksi tulisi taas maailmansota.
*
Kaikesta havaitsee nyt sen kuinka aikamme on uusliberalismin murros- ja murtumiskautta.
Tähän asti on ollut kaikki kaupan ja rahassa mitattavissa.
Siinä on hämärtynyt samalla myös monien käsitteiden sisältö.
Ihminen riehuu nyt aivan sekopäisesti.
*
Eteläpohjalaisten seinäjokilaisten äskettäin esittämät itsekorostukselliset mielipiteet (Ilkan metropoliuutiset) ovat aiheuttaneet viimeksi jopa kansainvälistä ärtymystä.
Syntyneen ongelman ydin on se, että "lakeuden kansa" ei ymmärrä edes termien kulttuuri ja myytti sisältöä ja merkitystä.
*
Sanalla kulttuuri ei viitata pelkästään taiteeseen ja taideteoksiin kuten lakeudella kuvitellaan vaan yhteiskunnan henkiseen ja aineelliseen kokonaisuuteen.
Ja sanalla "myytti" viitataan uskomukseen ("kukan minä olen" jne.).
"Tietämisellä, todellisuudella ja järkiuskolla" ei ole mitään tekemistä myyttien kohdalla.
*
Nyt tarvitaan uudenlaista poliittista ja taloudellista ajattelua ja käytäntöä.
Nyt tarvitaan hallinnon sekä alueen ja rakentamisen uudenlaista toteuttamista.
Nyt tarvitaan uudenlaisia vallankäyttö- ja suunnitteluperiaatteita.
Mutta ne eivät voi perustua "digiyhteiskuntautopiaan".
*
Rahan tornit (pilvenpiirtäjät) täytyy vaihtaa seuraavaksi ihmisten asumisen torneihin.
Kaiken perustalla täytyy olla maapallon elollisen luonnon hyvinvointi ja ihmiskunnan parempi tulevaisuus osana kaikkea muuta elollista elämää.
Luonto täytyy vapauttaa ihmisen luomasta vankeudesta.
*
Musta kissamme on pitänyt tähän asti "omanaan" koko tätä vuokra-asuntoamme.
Hänen "ajatuksensa" siitä, että "minä määrään täällä" on kuitenkin ollut viimeksi kovalla koituksella.
Uusi härmäläinen pikkukissamme on hyvin energinen eikä halua suostua siihen, että iso musta kauhavalainen kissa määrää häntä.
Kissamme taistelevat nykyisin joka päivä keskenään.
*
Samalla tavalla toimii koko nyky-yhteiskunta. Siihenkin on tullut uusia elementtejä mitä sekoittuvat vanhoihin elementteihin.
Niiden yhteisvaikutus on hyvin hämmentävä.
Kuvittelen, että seuraavaksi maapallolla tapahtuu jokin dramaattinen käänne. Mutta siitä ei voi sanoa nyt mitään tarkemmin.
*
Maatalousvaltaisen Kauhavan ja "maaseutukaupunki Seinäjoen" sekasikiökulttuuri ja -myytistö herättää minussa nyt paljon uusia kysymyksiä.
*
Kriisiytyvien kansallisten valtioiden määrä kasvaa vauhdilla.
Kreikan lainaohjelma (taustalla iso kansainvälinen valtionvelka) päättyi äskettäin (elokuussa 2018).
Vuosia sitten kreikka salasi unionilta taloustietojaan, otti kansainvälistä lainaa holtittomasti, eli yli varojensa eikä tuntenut murhetta huomisesta.
Kreikan ongelmat kuitenkin jatkuvat (yle.fi 20.8.2018). Velan takaisinmaksuratkaisujakin on siirretty 2070 saakka.
Seuraavana valtionvelan ja valtiorakenteen takia kriisiytyvä kansallisvaltio voi olla Suomi.
*
Suomen kansan "alkukoti" on liitetty nationalismissa Volgan mutakaan.
Eteläpohjalaisten "alkukotina" pidetään Kyröä. Kyron "mutkassa" syntyi myös nationalistisen keskustapuolueen pääideologi "Santeri Alkio (alku)".
Koska keskustaa ei ole enää olemassa, myös keskustapuolue on tarpeeton valtaorganisaatio.
'
Lakeuden kansa saapui etelästä Tampereen seudulta pohjoiseen kauppapaikalle Merenkurkun kohdalle luultavasti ristiretkiarmeijan ja novgorodilaisten välisten sotien takia.
Noita "Kyrön pakolaisia" ennen alueelle oli luultavasti saapunut etelästä "kainuulaisia".
Lakeuden myytistö on sekava ja ristiriitainen.
Eteläpohjalaisen kansan identiteetti ei ole konkreettisesti vahva vähääkään.
*
Nationalistisen valtion vallankäyttö pohjautuu koko valtiota koskevaan valtionhallintoon (A, kansakunnan" yhtenäisyys ja yhdenmukaisuus) sekä kuntien itsehallintoon (B).
Äärioikeistolais-porvarillisessa korostuksessa kyseisiä elementtejä (A ja B) lähennetään ja samalla tapahtuu nationalismin korostamista.
Päinvastaisessa tapauksessa elementtejä A ja B vedetään eri suuntiin. Elementtiä A ylös kohti universaalia ja globaalia ajattelua ja toimintaa sekä elementtiä B alaspäin kohti yksilövapautta (eksistentialismi) ja "vähemmistökulttuurien" vapautta ja oikeutta.
Liberaali uussosialistinen politiikka, talous ja yhteiskunta (valtio) tulee perustaa jälkimmäisen mallin mukaan.
Samalla syntyy ylhäällä uusi "uussosialistinen maailmanvalta" sekä alhaalla "liberaali vapausvalta" (vapaat yksilöt ja vapaat ns. vähemmistöt).
*
Kapitalistisen talouden 1800-luvun nousu ajoittui nationalismin, teollistumisen ja kaupungistumisen yleistymiseen.
Tuo muutos liittyi samalla palkkatyöläisyyden yleistymiseen. Työnteko ja työn arvo nousivat tuolloin yleiseksi puheenaiheeksi.
Tältä pohjalta syntyi punainen työväenliike.
*
Eräs aikamme suuri kysymys koskee työn ja omaisuuden verotusta. Yksilön äkkirikastumista suositaan nyt ja ison omaisuuden verotusta haluta lisätä.
Uusi liberaali uussosialistinen yhteiskunta toimisi tässäkin kohtaa eri periaatteella. Siinä rajoitetaan yksilöllistä "suurrikastumista" ja yhteiskunnallisesta perusrakenteista (maailmanvalta jne.) irtaantumista "suuromistajana".
*
Maatalousvaltainen yhteiskunta on Kauhavallakin monella eri tasolla iso ongelma. Ensimmäiseksi se on ongelma nationalistisen valtion kannalta.
Tämä selittää myös sen miksi nationalisti Snellmania vihataan tänä päivänäkin Suur-Kauhavan Alahärmässä.
Maatalousyhteiskunnassa ei osata ajatella abstraktisti.
Näköiskuvan suosiminen johtaa henkiseen pysähtyneisyyteen (siihen, että kulttuuriset myytit pysyvät aina samana).
*
Maatalousvaltaista yhteiskuntaa (valtiosta puhumattakaan) ei pidä perustaa koskaan koska siitä tuleen aina "riistoyhteiskunta".
"Syrjäkyläkartanoiden pihoilla on 2-4 uutta autoa, mutta syrjäkylien köyhimmillä ei ole ensimmäistäkään autoa käytössä.
*
Suomen maatalousvaltaisin kunta Suur-Kauhava on neljän "erillisen kuntakartanon liitoskunta".
Suur-Kauhavan kulttuuria ja myytistöä alueella (paikan päällä) tarkkailemalla pääsee parhaiten selville siitä, että maatalousyhteiskunta ja kansallisvaltio eivät sovi yhteen.
(Vertaa tätä sosiologi Erik Allardtin kirjoitukseen "Maatalousyhteiskunta ja kansallisvaltio eivät sovi yhteen" kirjassa Suomi muutosten yhteiskunta, 1989, toimittanut Pertti Suhonen.)
Erik Allardt on lähestynyt tätä kysymystä toisenlaisen ajattelun pohjalta mutta lopputulos on näissä molemmissa "filosofioissa" sama: maatalousyhteiskunta on iso ongelma kansallisvaltionkin suhteen.
*
1700-luvun puolivälissä maatalouden tehostamista toteutettiin myös Etelä-Pohjanmaalla isojako "kokoamalla pienet viljelypalstat suuriksi yksiköiksi) ja siihen liittyi samaan aikaan "komean fooninkiarkkitehtuurin" yleistyminen (siinä oli kyse Ruotsin kuningaskunnan kautta tänne kulkeutuneesta klassismista).
Tuolloin keskeiseksi arvoksi tuli rikastuminen ja omistaminen osana itseellistä, muista väestöryhmistä riippumatonta porvarillis-kapitalistista elämäntapaa.
*
Eteläpohjalaisten maatalouskartanoiden perustaminen synnytti kokonaan uudenlaisen yhteiskunta- ja aluerakenteen. Nyt syntyi Suomeen "harvojen ja valittujen" omaisuutta korostanut "minä määrään täällä - kartano-osavaltio" (lakeus).
*
Turun ja Helsingin seudulle syntyi sen sijaan keskiajalta lähtien kuningas- ja keisarivaltaan liittyneitä eurooppalaisia aateliskartanoita (organisoituminen ja kulttuuri).
*
"Omiin" keskittyviin "talon väen maatalouskulttuurikartanoihin" liittyy pyrkimys elää kaukana irrallaan "ulkopuolisista" (syrjäkylissä) ja elää oma elämä keskellä tavaroita, joita on vuosikymmenien aikana kerännyt maan tasoon "ikiomalle kartanolle".
Siinä kuvitellaan, että subjekti ("oma talonväki") hallitsee kaikkea ja pärjää kaikessa kunhan vain sulkeutuu omaan porukkaan.
Sama ilmiö näkyy "valtiollisessa puoluenationalismissa" ja perussuomalaisuudessa.
Tähän kysymykseen voi perehtyä lukemalla Liisa Saariluoman tutkimusta Postindividualistinen romaani (1992).
*
Elämän aikana hankittujen tavaroiden säilyttäminen "kartanolla" paljastaa sen, että eteläpohjalaiset ovat vieraantuneet itsestään ja myös nationalistisesta valtiosta.
*
Maan tasolla eläminen ja toimiminen on kuitenkin muun elollisen luonnon kannalta ongelmallista.
Viisainta on nyt muuttaa 100 m korkealle kerrostaloon sillä se auttaa "luonnon vapauttamista".
*
"Maatilakartanoista" muodostuva seuturakenne muistuttaa "rikkaiden erillisvaltiota" keskellä "yhteistä nationalistista valtiota".
Kun runsaslukuisten kaupunkiteollisten tehdastyöläisten ja maaseudun kartano-omistajaluokan intressit törmäsivät toisiinsa sitä seurasi punaisten ja valkoisten välisiä erimielisyyksiä yhteiskunnan ja valtion organisoimisesta.
*
Tuota yhteentörmäystä seurasi punaisen vallan väkivaltainen murskaaminen.
*
Kartanoiden Kauhavalla ollaan kaiken amerikkalaisuuden sokeita ihailijoita. Hyvinä esimerkkeinä tästä käy esimerkiksi halloween ja "pottuilu-roastin" (pottu = maalla peruna)" suosio keskellä salmiakkikaramellien muotoisia punaisia lakeuskoristeita.
Suur-Kauhava muodostettiin yhdistämällä neljä maatalousvaltaista kuntaa. Kukin kunta haluttiin säilyvän "omina kartanokuntina".
Kuntahallinto paloiteltiin neljään osaan ja kullekin "kuntakartanolle" annettiin oma hallintosektori hoidettavaksi. Neljää vanhaa kuntakartanokeskustaa luvattiin kehittää yhtä vahvoina (viimeksi samanaikaisesti neljä osayleiskaavaa).
Tuo järjestely on Suomen nationalistisen valtion lainsäädännön vastainen koska koko kuntaorgaanin hallinto tulee olla kokonaisuus.
*
Toiseksi tämä "Suur-Kauhavan malli" johtaa kunnan osa-alueiden väliseen kilpailuun ja valtariitoihin. Näin on jo tapahtunut.
"Kauhava-malli" on "tuomittu epäonnistumaan".
*
Kanta-Kauhava otti tuossa liitoskuntien vallanjaossa "johtavat keskusvirastotoiminnot".
Entiseen kirkonkylään rakennetaan kartanoperiaatteella "monitoimitaloa" (uusi koulukeskus). Sillä halutaan korostaa kauhavalaisten yksituumaisuutta mikä tarkoittaa valtapolitiikassa entisen maalaisliiton puoluevaltaa.
Kauhavan suurkuntayleiskaavaa (MRL mukaisesti) ei laadita ehkä koskaan. Suurvaltuuston hyväksymä "strateginen yleiskaava" oli pelkkä "heitto", se ei sido ketään eikä missään mitään.
*
Moderni aluesuunnittelu (yleiskaavoitus) on perustunut tähän asti jatkuvan (edistykseksi kutsutun) talouskasvun varmistamiseen.
Esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana on arvioitu pientalorakentamisen vaativan noin 10x10 km alueen. Siihen on laskettu tonttimaan (entistä "raakamaata", kts. maapolitiikka ja maanomistus) lisäksi esimerkiksi katuverkon ja puistojen pinta-alat.
Tämän ajattelutavan taustalla on matematiikka (kaavoituksen ns. "matemaattinen mitoitus").
*
Yleiskaavoissa on korostettu aina uusia omakotialueita "kasvun laajentumisalueina". Pientalorakentamisessa suositaan keskiluokkaisen ydinperheen asemaa kapitalistisina kuluttajina.
Tämän ajattelutavan taustalla on uusliberalistinen kapitalismi.
Siinä on kyse jatkuvan kapitalistisen tavaratuotantokasvun varmistamiseksi tapahtuvasta jatkuvasta kuluttamisesta sekä tämän prosessin katkeamatta jatkuvasta uusintamisesta.
Epäeksistentialistinen ydinperhe on samalla teknologisen elämäntavan toteuttajana yksi pääsyyllinen nyt käynnissä olevaan ilmastokatastrofiin.
Ydinperhettä täytyy nyt kritisoida samalla tavalla kuin Marx arvosteli porvarillista perhettä.
*
Tärkein seikka tukea muutosta kohti parempia aikoja on "luonnon vapauttaminen". Sen tulee perustua samalla aivan toisenlaiseen arvomaailmaan.
Siinä pysäytetään mm. yksityisautoilun kasvu ja ydinperhearvomaailma.
*
"Historian loppu ja viimeinen ihminen" (Francis Fukuyama, 1992). Fukuyaman johtopäätökset juontavat kommunistisen Neuvostoliiton romahtamiseen ja Berliinin muurin purkamiseen.
Fukuyaman mukaan länsimainen liberaalinen demokratia saattaa olla ihmiskunnan ideologisen kehityksen loppupiste.
Sitä hän ei kuitenkaan osannut aavistaa, että maapallo ylirasittuu uusliberalistisen kapitalismin aiheuttaman ongelmavyyhdin takia,
*
Nyt on liberalistisen uussosialismin tilaisuus "Historian uusi alku ja ensimmäinen uusi ihminen".
Mutta sitä ennen tapahtuu kansallisuusaatteen voimistumisen aiheuttamaa "olosuhteiden kiristymistä". Se merkitsee nationalistisen äärioikeiston kannatuksen jyrkkää kasvua (esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa).
Sitä ennen saatetaan nähdä USA:n ja Kiinan välinen taloussotavoimamittelö.
Yle-uutisen mukaan (17.8.20189 ydinasearmeijaansa modernisoinut Kiina todennäköisesti harjoittelee jo iskuja Yhdysvaltoihin.
*
Tähänastinen teollis-kapitalistinen "maailmakone" (samoin kuin "moderni kaupunkikone", aluesuunnittelu) täytyy hävittää koska se johtaa hirviönä riehuvaan ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden supistumiseen ja jatkuvaan pakolaisaaltoiluun.
*
Olen korjannut viime aikoina vuonna 1980 rakennetun omakotitalomme rakennusvirheitä "millimetriperiaatteella" ja samalla olen pohdiskellut uusia rakennuksen suunnittelun suunnitteluperiaatteita.
Illalla istun kauhavalaisen pubin pöydän ääressä.
Pöytälevyn ja paksun pöydän kokoisen lasin välissä on "humanistisoitu ilmasotasarjakuva".
Minulle ilmasota ei merkitse sankaruutta vähääkään.
*
Kauhavan kunnan vaakunassa oli puukko. Kyseinen puukkomyytti liittyi Härmän häjyjen puukkoväkivaltaan Iisakki Järvenpään hevosenpääpuukkotuotantoon.
Tuon myytin korvasi teolliseen konehulluuteen liittyvä "LSK-ilmasotahulluus".
Tuolloin (1910-luku) Kauhavan agraarisen lakeuden yllä paistava taivas alkoi symbolisoida (lapuanliikkeen ihanteiden mukaisesti) isänmaallisuutta.
Kauhavalaisetkin omaksuivat tuolloin nationalistis-jumalallisen päämäärän elämälleen.
Tästä syystä johtuen he huudahtavat LSK:n pakolaisille "EI".
Suomen valtio valitsi Kauhavan LSK:n yhdeksi Suomen pakolaiskeskukseksi koska paikalla on lentokenttä, josta voi lennättää pakolaisia takaisin "kotimaahansa".
*
Menen IBA-alueeksi kaavaillun Kauhavan Kangas-Annalan maantien keskellä olevalle betonisillalle. Alueen läpi saa ajaa nyt autolla 80 km/t. kohta 100 tai 120.
Lintuja ei alueella näy nykyisin ollenkaan.
*
Kangas-Annala maantien keskellä pitkä betonisilta johtaa Lapuanjoen yli. Tuhat vuotta sitten Lapuanjoki levittäytyi pääuomastaan kilometrien päähän molemmille sivuille.
Siitä syntyi täällä taivaisiin asti palvottu lakeusmaisema.
Lapuanjoki on ikivanha rajalinja.
Suur-Kauhavankaan ei olisi pitänyt ylittää tuota rajaa koska Lapuanjoen ylitystä seuraa aina ylittäjälle jotakin ikävää.
Valtio ei ota ikinä tuota rahareikää (maantietä) harteilleen.
*
Näen tuolta kalliilta betonisillalta, että tämän aukean julistama vapaus ei ole eksistentialistista vapautta.
Lakeuden vapaus on sekoitus alkiolais-itseellisen rikastumisen ja vallankäytön vapautta, johon sisältyy peltojen ylle kohoavaa kannetonta avaruutta, körttiläisyyttä ja mystiikkaa.
Sekasikiökulttuuria.
Kauhavan maatalousvaltaisen yhteiskunnan myyttiset kuvitelmat ja myytit sekä yhteiskunnalliset epäkohdat ovat saaneet alkunsa tästä "avaruusarvomaailmasta".
*
Seurasin Kauhavalla kesällä vuosi sitten erään ladon harjan alla olleen tuulihaukan pesän vaiheita.
Tuon ladon vieressä kulkee vilkas autoliikenne.
Eräänä päivänä toinen haukkaemoista kuoli, koska se jäi auton alle. Toinen lintuvanhemmista ruokki sen jälkeen yksin poikasia niin, että poikaset kasvoivat aikuisiksi.
Nyt kesällä 2018 tuulihaukan poikanen makasi kuolleena samalla kohtaa tietä kuin viime vuonna kuollut tuulihaukka.
Pari päivää tuon jälkeen tien penkereellä makasi taas auton ylittämä kuollut tuulihaukka.
Joku oli tappanut taas autollaan monta tuulihaukkaa. Tuulihaukka on kauhavalaisille petolintu.
*
Tänä kesänä kissoja on myös jäänyt täällä vähän väliä moottoreilla toimivan autoliikenteen alle.
Lakeuden kansan suurin erehdys on "paha ja sairas utilistinen luontosuhde". Se on samalla keskeinen osa "lakeuden riistamieltä ja kartanoromantiikkaa".
*
Eniten lakeudella vihataan susia ja karhuja. Niitä pidetään pahimpina petoeläiminä. Tämä johtuu mm. kettutarhaelinkeinon harjoittamisesta.
Ketun turkin hinta on 20 e.
Lakeudella istutetaan saaliseläimille riistapeltoja. Siksi, että metsästäjät pääsisivät tapaamaan jonain päivänä kiväärillä riistaa.
Eräkulttuurilla samoin kuin suunnistus on läheinen suhde nationalistiseen militarismiin (ns. "isänmaalliseen maanpuolustukseen").
Myös yhden miehen monitoimikoneet ja avohakkuut ovat täällä jokapäiväinen näky.
Kansallisvaltiossa juridisesti oikein toteutettu lainhuuto, kiinnitys ja panttaus eivät sisälly "villiin maatalouskartanokulttuuriin". Siinä on vallinnut usein "kirjoittamaton laki" mikä on antanut usein pelkällä suullisella lupauksella vanhimmalle pojalle oikeuden periä maatilakartano.
*
Olen nähnyt tänä vuonna Kauhavalla vain harvoin maakotkia. Kauhavalla maakotkille on syntynyt tänä vuonna ilmeisesti vain yksi poikanen. Samoin kurjille.
Seuraava vaihe voi olla se, ettei maakotkilla ja kurjilla ole yhtään poikasta yhtään (vrt. merikotkat vuosikymmeniä sitten Turun saaristossa).
Nyt täytyy ryhtyä antamaan luonnolle elintilaa luonnollisiin elinolosuhteiden parantamiseen ennen kuin se on myöhäistä (luonnon vapauttaminen).
*
Kanta-Kauhavan keskustassa koulua käyvä, kohta 12 vuotta täyttävä tyttäremme sai äskettäin ensimmäisen kerran "teini-iän raivarin".
Sanoin hänelle seuraavana päivänä, että sinä olet "hyvä tyttö".
Ja että ristiriidat ovat rikastuttamassa yksilön elämää.
Ilman repiviä sisäisiä ristiriitoja ei voi kasvaa ihmisenä.
Kristittyjen orjamoraalinen itsensä tukahduttaminen ja ihmisen hyvään ja harmoniaan yksipuolisesti uskominen on pahuutta.
*
Viimeksi olen ihmetellyt Kauhavalla sitä mitä kaikkea yrittäjäopisto- ja Y-kinotilan ja Santeri Alkion perustaman maalisliitto(puolue)taustaisen Kauhavan epäeksistentialistisen nationalistis-orjamoraalisen NS-talon kohdalla tapahtuu.
Noiden paikkojen välissä on "Kauhavan pyhin" eli Iisakki Järvenäään kotitalo (nyt suljettu ja pystyyn mätänevä museorakennus, sivurakennukset on jo purettu yksitellen).
Orjamoraalisen NS-talon pihaa nuoret käyttävät parkkipaikkanaan.
*
Kauhava markkinoi itseään (outoa) "elokuvakaupunkina". Täällä on suosituin elokuva "Tuntematon sotilas".
*
Kanta-Kauhava on eniten lentosotakoulukunta. Kun kasarmi lakkautettiin 2014, sen jälkeen perustettiin kasarmille pakolaiskeskus. Mutta se kohtasi kovaa vastarintaa paikan väestön keskuudessa.
Pakolaiskeskuksen johtajana toimi Ilkka Peura. Hän on entinen LSK:n sotilaslentäjä.
Hän riitaantui pakolaisten ruokahuollosta lentokentän uusien omistajien, kunnan sekä eräiden muiden tahojen kanssa (kasarmin aikainen ruokahuolto jne.) ja Peura erotettiin johtajatehtävästä.
Tuon jälkeen hän jatkoi Y-kinossa kunnalta aikaisemmin (vuosia sitten) saamaansa työsuhdetta.
Samanlaista erikoista seikkaa ei voisia tapahtua Etelä-Suomen kunnissa.
*
Kauhavan nuorisotilat ja yläaste toimivat Y-talossa. Lisäksi Y-talossa toimii kunnan virastoja.
Tässä on hyvä esimerkki siitä kuinka pienelläkin alueella voi vallita aivan outo "kulttuurin ja myytistön kokonaisuus".
Yhtenä mahdollisena selityksenä tuohon ilmiöön ja prosessiin voisi olla se, että Peuran laatima suunnitelma siitä, että pakolaiset saisivat valmistaa itse ruokansa aiheutti konfliktin. Kauhavan kovin poliittinen puoluevalta tapahtuu nykyisin keskustan ja perussuomalaisten välisessä kädenväännössä.
Siinä ei haluta, että Kauhava leimautuu pakolaisten suhteen vapaamieliseksi kunnaksi.
*
Italian hallitus muodostuu nykyisin kahdesta oikeistopopulistisesta jyrkän maahanmuuttajavastaisesta puolueesta. Ne ovat toteuttaneet viimeksi äärimmäisen tiukkaa linjaa pakolaisten suhteen eivätkä ole tahtoneet päästää pakolaisia Italiaan vaan ovat vaatineet muita Euroopan maita ottamaan heidät vastaan.
Tuo pakolaisvaltaisuus muistuttaa Kauhavalla vallitsevaa tilannetta. Kauhavan halutaan näyttäytyvän isänmaallisena ja militaristisena paikkana, johon ei mahdu "ulkopuoliset".
*
Kartanokulttuurissa vihataan myös "entisiä omia" eli niitä jotka ovat eläneet "talon väkenä" mutta jotka ovat muuttaneet muualle ja viettäneet vuosia muualla ennen paluuta kartanolle.
Mainitsemani kolmen rakennuksen yhdistelmä tulisi tutkia funktioineen tarkemmin koska siihen sisältyy erikoisia valtapeliyhdistelmiä ja niiden taustalla on hyvin omituisia kulttuurisia myyttejä.
*
Esimerkiksi siirtomaaherruus sekä maailmansodat alkoivat kun itsekkäät nationalistiset kansakunnat pyrkivät johtoon vallankäyttäjinä.
Samaan aikaan muita kulttuureja pyrittiin alistamaan kristinuskon orjamoraaliin.
Vanhan maapallon historia on siksi täynnä raakuutta ja vapaudenriistoa.
Uuden maapallon täytyy olla koko ihmiskunnan yhteinen ponnistus yhteisen universaalin ja globaalin maailmanvallan perustamiseksi. Se perusta täytyy olla liberalistisessa uussosialismissa.
Sitä ennen täytyy hävittää nationalististen valtioiden valta maapallolta.
*
1700-luvun puoliväliin isojakoon juontava "maatalousvaltainen talonpoikakartanokulttuuri" (jota poliittinen puolue nimeltä Suomen keskusta suosii vieläkin) on johtanut Suomessakin moniin vakaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Nykyaika on kuitenkin kaupunkikulttuurin valtaa.
Kartanokulttuurin merkit ei rajoitu maatalousvaltaisella Kauhavalla ainoastaan taajamapuiden "kaatamiseen metsuriperiaatteella" vaan esimerkiksi myös taajaman nurmikoiden parkkipaikkana käyttämiseen sekä vanhojen rakennusten mätänemään jättämiseen keskellä kunnan päätaajama.
*
Suomen maatalousvaltaisimmalla alueella Suur-Kauhavalla purettiin pari vuotta sitten Kanta-Kauhavan "muistorikas kunnantalo". Tuoreiden muutosten mukaan seuraavaksi puretaan (home- ja ilmastointiongelmiin vedoten) entinen yrittäjäopiston talo (osa Y-talosta) johon kunnan keskushallinto muutti ennen purkutöitä entisestä "homekaupungintalosta".
Kauhavalla mätänee koko ajan pystyyn kymmeniä "arvorakennuksia".
Kanta-Kauhavan syrjäkylien kaikki entiset koulut päätettiin purkaa pari vuotta sitten "homevaurioisina" yhdellä kertaa.
Kouluratkaisu tapahtui virkavallan ja poliittisen vallan yksinvaltana koska koulujen lakkauttamisesta ei käyty ensin avointa ja asiallista keskustelua kuntalaisten kanssa. Toisaalta "kauhavalaaset" eivät uskalla lausua mielipidettä juuri missään asiassa "koston pelossa".
Kartanokulttuuriin kuuluu se, että kuntalaiset eivät tee kunnallisaloitteita koska ylin valta perustuu maaseutuvaltaisessa kunnassa isännälle, eli entisen maalaisliiton puoluepampulle.
Maatalousvaltaisen Suur-Kauhavan isoimmat päätökset tehdään keskustan ryhmähuoneessa.
*
Kauhavalaiset eivät tunne edes HALLINTOMENETTELYLAKIA.
Heitä kehotetaan siksi Kanta-Kauhavan virastossa ajamaan omalla autolla esimerkiksi Ylihärmän virastoon ja jättämään siellä jokin asia kunnan virkailijoiden hoidettavaksi.
Kauhavalaiset eivät tiedä että hallintomenettelylaki velvoittaa kuntaorgaania viemään itse asiakirja oikeaan paikkaan.
*
Kartanokulttuuriin kuuluu myös ERÄ-UTILISMI. Siinä kissat, siilit ja fasaanit ajetaan yli omalla autolla
Ja KETTUTARHOJA pidetään täällä aivan luonnollisena osana lakeuden taloutta. Sitä ei täällä ymmärretä, että ihmisen suhde eläimeen on muuttunut viimeksi radikaalisti.
Nykyisin ajatellaan, että eläimellä on myös "omanlainen olemistajunta".
*
Suurkunnan liitoskuntien pääkeskuksissa (kuten Kanta-Kauhavan keskustassa) pitää kieltää maatalouden harjoittaminen koska se aiheuttaa asukkaille vaaroja ja terveysuhkia (viljelmien myrkyttäminen jne.).
Talonpoikaisen lapuanliikkeen pääkeskuksen (Lapuan taajaman) ensimmäinen kunnanarkkitehti kielsi heti aluksi lehmien pitämisen Lapuan pääkeskustan pelloilla.
Kanta-Kauhavalla toimitaan nyt 2018 täysin päinvastoin.
Viimeksi keskustan Lidl-ruokakaupan vieressä seisovaa vanhaa hirsirakenteista maatalousrakennusta peruskorjattiin.
Sen takana näkyvät pellot ovat vieläkin maatalouskäytössä, vaikka pellot sijaitsevat keskellä Kauhavan vanhaa päätaajamaa.
*
Olen kuvannut MAATALOUSVALTAISEN KAUHAVAN kohdalla esimerkiksi luontosuhteeseen sekä yhteiskunnallisiin suhteisiin liittyviä piirteitä.
Tuosta kuvauksesta tulee helposti paikkaa ja sen väestöä kuvaava kaavoittunut ja sen leimaava teksti. Stereotyyppiselle ilmaisulle löytyy kuitenkin myös Suur-Kauhavan kohdalla vastakohtaisuuksia.
*
Suur-Kauhavalta löytyy muutamia liikemiehiä, jotka ovat onnistuneet uudistamaan maataloisvaltaisen Suur-Kauhavan kulttuuria ja myytistöä.
Itse havaitsin 1970-luvulla omista liikemiesveljistäni, että he osaavat olla monessa seikassa hyvin luovia. Luovuus on keskeinen osa myös bisneksenteossa.
*
Viipurista Kauhavalle evakkona saapuneiden henkilöiden mukana tuli aikoinaan myös 1946 syntynyt teollisuusneuvos Jorma Lillbacka. Tuota kautta Kauhavan seudulle kulkeutui huippulahjakasta liikemiesosaamista.
Alahärmään asettunut Jorma Lillbacka omaksui jo 1969 (23-vuotiaana) maatalousvaltaisen yrittäjyyden vastaisen liikemieselämän. Hän oli kiinnostunut metalliteollisuudesta.
Minä tulin 1969 ylioppilaaksi (myös vasta 23-vuotiaana), menin kesällä avioliitoon ja syksyllä meille syntyi tyttövauva ja tuon jälkeen aloin suuntautua taiteen kautta kohti arkkitehtuurin maailmaa.
Loppusyksyllä 1971 oli jo opiskelemassa arkkitehtuuria länsisaksalaisessa yliopistossa.
Niin saattavat maailmat loksahtaa luovassa olemisessa eri suuntiin.
*
Kauhavalta "moni-ilmeisempään Alahärmään" suuntautunut Lillbacka ALKOI AVAUTUA muutamista alkuideoista moniin uusiin ideoihin sen sijaan että olisi sulkeutunut alahärmäläiseen "maatilakartanon umpimaailmaan".
Keksiminen, ideat ja luova hulluus (tai hullu luovuus) alkoi ottaa hänessä aina vain tiukemman otteen. Se alkoi leimata koko hänen maailmassaoloaan.
Kansainvälisesti suuntautuneella Jorma Lillbackalla on matkalaukku aina valmiiksi pakattuna.
Jorma Lillbackan "graffititaide" ei kätkeydy oman tontin takanurkkaan vaan haastaa uudistamaan avoimesti vallitsevaa kulttuuria ja myytistöä.
Lillbackan elämään voi tutustua mm. Kauhavan historiassa (osa I, Timo Pietiläinen) sivulla 173 sekä Nordean Private Banking -asiakaslehdessä 3/2012 (kirjoittajana Kirsti Manninen).
*
Suurkauhavalaisille tulisi opettaa nyt 2000-luvulla AVAUTUMISTA vanhaan SULKEUTUMISEN sijasta. Ilman sitä paikan kulttuuri ja myytistö alkaa jankuttaa seuraavatkin vuosikymmenet yhtä ja vanhaa aikansa elänyttä kertomusta.
*
Olen kirjoittanut Kauhavalla fiktiivisiä kertomuksia Kanta-Kauhavan keskustassa kokemastani "pakkomielteisestä taajamaelämästä".
Kauhavan keskustan arkielämään sisältyy runsaasti kummallisia "jankuttavia ja pakkomielteisiä piirteitä".
Tavoitteeni on ravistella maatalousvaltainen Suur-Kauhava rikastumaan henkisesti ja uudistumaan.
*
Toinen iso ihmettelyn kohde on ollut kohdallani eteläpohjalainen "maaseutukaupunki Seinäjoki". Tuo paikka on minusta aivan outo.
Seinäjokilaisten itsensä mielestä Seinäjoki on koko "avaruuden pääkaupunki".
*
Seinäjoki on sekoitus monia eri kulttuurivaikutteita. Seinäjoen salaisuuden (Ilkkaan kesällä 2018 lähettämäni julkaisematon kirjoitus) taustalla on eniten ilmajokitaustainen maatalouskulttuuri. Eksistentialismista he eivät ymmärrä mitään.
Nykynuorten "moderni pukeutumistyylikin" on Seinäjoella pelkkää "vapaus-pintakiiltoa". Paikan nuorten "sielunelämässä" asuu järkähtämättä lyijynraskas maaseutukulttuuri ja -myytistö, jota leimaa päällimmäisenä protestanttinen etiikka.
Pääasia Seinäjoen Provinssissakin on nuorten rahastaminen.
*
Älä erehdy muukalainen astumaan Seinäjoella "Härmän häjy"-kapakkaan.
Kun kuuntelin Seinäjoella käväistessäni tangomusiikkia ja tulkitsin epäeksistentialistisia iskelmäsanoituksia, eteeni ilmestyi jostakin nuori nainen, jolla oli mustat repaleiset sukkahousut.
Tiesin heti, että kaikki ennalta revitty on Seinäjoella pelkkää "pintakiiltoa", mutta ei citykulttuuria.
*
Kirjoitin Ilkkaan vuonna 2018 "Seinäjoen salaisuudesta" sen jälkeen kun olin "vakoillut" seinäjokilaisia Seinäjoella eräänä päivänä monta tuntia.
Yksilövapaus ja kaupunkikulttuuri ovat Seinäjoella tuntemattomia käsitteitä.
*
Seinäjokilaisuuteen sisältyyy myytti kapitalistisen valkoisen armeijan talonpoikasotajoukosta, joka tappoi alkuvuonna 1918 punaisia marxisteja Vaasan ja Seinäjoen välissä.
Tuo "lakeuden talonpoikajoukko" tunnetaan parhaiten Ruotsin aatelin vastaisesta 1500-luvun nuijasodasta, jossa talonpoikia kuoli tuhansia.
Tuo talonpoika-armeija tunnetaan myös kaiken yhteiskunnallis-nationalistisen vallan itselleen kaapanneesta 1930-luvun talonpoikais-fasistisesta lapuanliikkeestä.
*
Nuijasota johti Ruotsin kruunun Suomenniemellä sekasortoon ja koko niemen kahtia jakamiseen. Suomalaisuus tuli nyt Ruotsissa huonoon huutoon.
Tästä ja Suomen sisällissodasta 1918 huolimatta Seinäjoen valkoinen suojeluskuntamuseo ja Kortesjärven valkoinen jääkärimuseo toimivat tänä päivänäkin hyvin aktiivisesti ikään kuin joka hetki valmistautuen uusiin haasteisiin "valkoisen vallan hengessä".
Eläköön valkoisen talonpoika-armeijan vastainen uussosialistinen kolhoosimaatalousaate!
Viimeistään ilmastonmuutos tekee sen.
*
Härmän häjyjen puukkoväkivaltaa käytetään nykyisin lakeuden imagonkohotusaseena. Seudun Power Truck Show't, kiihdytysajot ja duutsonit käyvät hyvänä esimerkkinä vanhan kulttuurisen myytistön kääntämisestä kuntien välisen länsimaiskapitalistisen kilpailun ja kansallis-poliittisen imagotaistelun hyväksi.
Lakeudella asuu "konehullu kansa" ruohonleikkurikoneiden yleisyydestä lähtien.
Hanki maatilakartanoon koneita niin pääset irti renki- ja piikatyöläisrasitteista" voisi olla lakeuden iskulause.
*
Teollisen kapitalismin noususuhdanneaika panee pankkien rahan ja rakennusliikkeet sekä paikkojen välisen kilpailun liikkeelle.
Tämäkin ilmiö vaihtuu ilmastonmuutoksen edetessä uusiin muotoihin.
*
Ilkan 17.8.2018 julkaisema uutinen Vaasan ja Seinäjoen muodostamasta "Pohjanmaan metropolista" (väkiluku 240 000 as.) käy "viihdepilana" mutta ei vakavasti otettavana ehdotuksena.
Sana "metropoli" tarkoittaa kuitenkin suurkaupunkia, jota ympäröi pikkukaupunkeja tai lähiöitä.
Lakeuden seudulle ei synny ikinä "teollisen kapitalismin mukaista suurkaupunkimetropolia".
*
Vaasa-Seinäjoki-kaksoiskaupunki jäi jo utopiaksi. Samalla tavalla kävi kärkikolmiolle Helsinki-Tampere-Turku.
Turku putosi tuon kolmion kärjestä. Seuraavassa vaiheessa putoaa Seinäjoki, sillä Vaasa on jo noussut monessa suhteessa merkittävämmäksi kaupunkina ja kulttuurina kuin Seinäjoki.
*
Ilkan kartasta 17.8.2018 "unohtui" kokonaan "Helsinki-Tallinna metropoli".
Pormestari Vapaavuoren (kok.) on onnistunut vetäistä viimeksi keskustapuoluetta täysillä turpaan.
Lakeuden jäyhä ja harvasanainen kansa on kulkeutunut Etelä-Pohjanmaalle eräreittejä pitkin Hämeen seudulta.
*
Mikä maailman ensimmäinen "maaseutumetropoli Seinäjoki-Vaasa".
Siihen kuuluisi pari pikkukaupunkia periaatteella "työkalut löytyvät kansan riveistä". Tässäkään ei pidä kosiskella "kansaa" miten vaan.
"Syrjäkylät eloon", älkää naurattako.
"Syrjäkylien ja pikkukaupunkien renessanssi Suomessa", älkää naurattako.
Maapallo toimii tänä ilmastonmuutoksen aikana aivan multa pohjalta.
*
Lakeudella ollaan "heimo- ja maakuntahulluja".
Mikä ihmeen "maakunta ja heimo ja maakunta"?
Suomessa ei ole nykyisin yhtään konkreettista heimoa ja maakuntajakojakin on muuteltu kartalla vähän väliä.
Puhe "lakeuden heimosta ja maakunnasta" on kulttuurinen myytti ja nykyajan imagopeliä ja propagandaa.
*
Ilkan metropolijutussa mainittiin, että "Heimoidentiteetti voi olla henkinen hidaste. Pohjanmaalla ei ole samanlaista vahvaa heimoidentiteettiä kuin Etelä-Pohjanmaalla".
Etelä-Pohjanmaa (Kauhavasta puhumattakaan) ei ole Katalonia.
"Eikä Pryssel mikkä Turkku ol" (Ville Itälä).
*
Käväisin 29.8.2018 Seinäjoella. Kauhavan vanhalla raitatieasemalla ei toimi mikään muu kuin vessanpytty. Junissa vessat on usein rikki. Junan pistorasiasta ei saanut vähääkään virtaa kännykkään. Melkein koko Seinäjoen asemakeskus oli suljettu tavaransäilytystä myöten. Nyt junalippuja myydään R-kioskeista. VR ei painata enää aikatauluja.
Joku maailma on pysähtymässä. Myydäänkö seuraavaksi Suomen VR?
*
Muistin lukeneeni Seinäjoella Törnävästä kirjoituksen "Pohjolan Pariisi", nyt mielessäni on tarina "maaseutumetropolista".
Epsrista (29.8'2018) luin "avaruuden pääkaupungista".
Lehden valokuvassa roikuttiin vanhan lumenkaatopaikan päällä. Kaupunkien kaduilla valuu ilmajokilaisia spurguja.
Seinäjoen torin kylkeen nousee "myöhäissyntyisesti" matala tornitalo.
*
Alvar Aallon lahja Seinäjoelle, "valkoiseksi maalattu betonitaikina", on tarrautunut historiattoman maaseutukaupungin nurkkiin takiaisina.
Seinäjokea vaivaa 2018 sekopäisyys ja "myöhäissytytys".
"Äkkilähtö" on lakeudella lähes täysin tuntematon käsite.
Kaikkialla haisee nyt raha.
Onkohan tulossa uusi talousromahdus?
*
Lakeuden kulttuurissa roikutaan vanhoissa myyteissä kuin kiristyvässä hirsinarussa.
Eteläpohjalaiset uskovat kuitenkin, että 1500-luvun nuijasodan jälkeisen lakeuden "talonpoikaheimolla" on vieläkin ratkaiseva merkitys Suomen paremmalle huomispäivän valtiolliselle kehitykselle.
"Kyrön käräjillä" (seminaarissa, metropolipaneelissa) Seinäjokea ja Vaasaa yllytettiin uhoon ja hallintorakenteiden ylittämiseen (Ilkka 19.8.2018).
"Mitä kaksi maakuntaa tekisi, jos ne muodostaisivat osavaltion liittovaltiossa" uhoili samassa paneelissa Evan toimitusjohtaja.
*
Jos lakeuden uho ei laannu Helsingissä toimiva valtiovalta lähettää Etelä-Pohjanmaalle uuden "Kauhavan herran" (joukon lakeuden hallintokäytäntöä seuraavia vationationalistisen valtiovallan virkamiehiä).
*
Seinäjokilainen Ilkka julkaisi 21.8.2018 kirjoitukseni "Luonnon vapauttaminen".
Heti sen jälkeen kirjoitin 22.8.2018 Ilkkaan seuraavan mielipidekirjoituksen:
"MAASEUTUMETROPOLI"?
"Sana metropoli tarkoittaa suurkaupunkia. Sen ympärillä on tavallisesti suuria kerrostalolähiöitä. Ruhrin alue ja Pariisin suuralue käy hyvänä esimerkistä teollisen kapitalismin aikaisesta metropolista.
Maapallolle ei tule ikinä ensimmäistäkään "maaseutumetropolia".
Suomen ainoa metropoli, Helsingin metropoli (huomenna ehkä Helsinki-Tallinna) syntyi ihmislajille ominaisella tavalla ja se poikkeaa vanhasta Helsingistä niin suuresti, että myös alkiolaisen pääministeri Sipilän täytyi muuttaa Oulusta Helsingin seudulle voidakseen hoitaa tehtäväänsä.
Maaseutu-Suomi, syrjäkylä-Suomi ja pikkukaupunki-Suomi oli ja meni jo.
Laajoja luontoalueita kahmiva keskiluokkaisten pientaloalueiden rakentaminen "maanpäällisenä kivimattona" on pakko vaihtaa kerrostalovaltaisen rakentamisen suosimiseen koska se jättää tilaa luonnon vapaalle leviämiselle.
Tämä päivä merkitsee kansallisvaltiosta ulospäin suuntautumista ja kansainvälistymistä. Toisaalta tämä aika merkitsee yksilövapauksien (esim. seksuaalisuus) ja vähemmistökulttuurien (esim. Saamelaiskulttuurin) suosimisen lisääntymistä.
Kaikki ja kaikessa yllättänyt ilmastonmuutos haastaa uudenlaiseen ajatteluun.
Yksilölliset perusvapaudet murskaava kommunismi on myös eilispäivän aatetta."
*
Ilkka julkaisi tämän kirjoitukseni 25.8.2018. Uuteen kohti taivasta kohoavaan rakentamiseen voi tutustua lukemalla omakustannettani "Uusfuturismin manifesti" (2010, ISBN 978-952-67175-4-8).
*
Olen kirjoittanut 2000-luvun alusta lähtien useita Suomen historiaa käsitteleviä kirjoituksia, joista ilmenee Suomenniemellä ja sen "ulkopuolisilla lähialueilla" jatkuvasti tapahtunut yhteiskunnallinen muutos, minkä taustalla on ollut poliittisia ja taloudellisia valtaintressejä.
Tässä eräs noista julkaisemattomista kirjoituksistani (kirjoitin tätä kirjoitusta viimeksi 19.6.2013):
"SUOMEN HISTORIA ON KIRJOITETTAVA KOKONAAN UUDESTAAN
Berliinin muurin puhkaisemisen ja Saksojen yhdistämisen jälkeen Berliini (vrt. Bonn) on toiminut uudestaan yhtenäisen Saksan pääkaupunkina.
On liikuttavaa ajatella, että sodan jälkeen kahtia jaettu Berliini syntyi kohtalonomaisesti kaksoiskaupunkina ("Doppelstadt") Spree-joen molemmin puolin. Kahden eri kaupungin välissä oli yksi ainoa silta.
Alkukaupunkien nimet olivat Cölln ja Berlin.
Esimerkiksi Helsinki ja Tallinna sekä Pietarsaari ja Kokkola eivät muodosta ainakaan vielä todellista kaksoiskaupunkeja.
Monet turistit ovat ajatelleet, että Suomen kartalla lukeva "Turku" ja "Åbo" tarkoittaa kahta eri kaupunkia.
Turistit ovat oikeassa. Ensin oli novgorodilaiskauppiaiden perustama kauppapaikka "turgu" eli Turku, sana on muinaisvenäjää. Venäläisillä oli monissa maissa omia turkuja, meillä on ollut ainakin Suomen Turku.
Turun jälkeen, noin 1300 jKr., perustettiin ruotsalais-paavillisen valtapolitiikan toteuttama siirtomaakaupunki "å-bo" eli Åbo (joki-asukas). Tukholman perustaminen alueen itäsivustalle liittyy Ruotsin laajentumispolitiikkaan, pyrkimykseen laajentaa Ruotsin aluetta kohti itää (ensin Ahvenanmaan kautta Turun seudulle jne.).
Virossa on myös ikioma "turgu" ja "åboland" (Turunmaa). Saksassa on ikioma "Torgau" ja valtava määrä itäisiä mäkilinnoja (vrt. Koroinen, "gorod"). Virossa on arkeologisia jälkiä myös viikinkisiirtokunnista, Suomesta ne puuttuvat kokonaan. Viroon ulottui, toisin kuin Suomeen, myös saksalainen "Drang nach Osten" saksalaisen ritarikunnan ja läntisen kirkon toimesta.
Viron, Venäjän ja Ruotsin sisä- ja ulkopoliittinen historia on vaikuttanut yli tuhat vuotta Suomenniemen vaiheisiin ratkaisevasti. Suomen historiaa ei ole siksi mielekästä tarkastella yksipuolisesti omana "suomalais-kansallisena historiana".
Matti Klingen teoksessa Muinaisuutemme merivallat (1983) tuodaan esiin ennen Åboa vallinnut kansainvälinen varhaishistoriamme. Se oli Itämeren eteläpäähän ulottunutta merivaltiohistoriaa. Merivaltamme keskus (itämerensuomalaisten johto, kuninkaat) oli Viron puolella.
Klingen kirjassa kerrotaan "Kainuun" ja "Suomen" välisestä rajalinjasta Turun seudulla (Aulis Ojan kirjoitus vuodelta 1964). Turun seudulla vaikutti muinoin kaksi eri heimoa, ruotsalais-suomalainen ("Pohjola" eli "Kainuu") ja virolais-suomalainen ("Väinölä" eli "Suomi"). Kalevala on valtaosin tositarina (historia). Uudet paikannimitutkimukset auttaisivat valaisemaan myös Pohjois-Viron ja Varsinais-Suomen välistä vanhaa kulttuuriyhteyttä ja Kalevalatarinoiden alkukoteja (vrt. Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan yhteys)
Turussa, Aurajoen rannalta löytyy tänä päivänäkin kaksi ikivanhaa kurgaania eli muinaisvenäläistä kumpuhautaa (ne sijaitsevat Halisten lähiössä). Vastaavia hautoja on runsaasti Laatokan etelä- ja kaakkoissivustalla. Toiseksi Karjalasta on löytynyt lounaissuomalaisia muinaisesineitä. Eero Mustakallion veriryhmätutkimuksen (1989) mukaan itäinen B-veriryhmä on maassamme yleisintä Varsinais-Suomessa.
Tämä kaikki todistaa muinaisesta tiiviistä ja läheisestä lännen ja idän vuorovaikutuksesta. Turun väkevä länsipainotteinen "tukholmasuhdehistoria" on 1800-luvun nationalistien ja maailmansotien välisten germanistien tekaisema myytti.
Kansalliseepoksemme "KALEVALA" syntyi merellisellä Viron alueella (Väinäjoki-Riianlahti-Saarenmaa), ei Itä-Karjalassa. Kyseinen baltialainen kulttuuri (Viro ja osaksi Latvia) levisi Suomenlahden yli Turun eteläpuolelle asti (Väinön saari, Jurmo, Perniön arkeologiset löydöt jne.).
Aulis Ojan tutkima Turun alueen muinainen rajalinja sijaitsee Nousiaisten piispanistuimen kohdalla 20 kilometriä luoteeseen Turun nykyisestä kaupunkikeskustasta.
Muinaisraja on siirtynyt tuhannen vuoden aikana pohjoiseen, Merenkurkun molemmille sivuille (myös Pohjois-Ruotsiin) ja nykyiseen Kainuuseen asti. Kainuun historiasta on tehty paljon hyviä tutkimuksia.
"Kainuu" (Kvenland) ja Suomi (Turun seutu) elivät aikoineen sotaisessa suhteessa.
Tuo perinne (kahtiajako: etelä ja pohjoinen Suomenmaa) on jatkunut ainakin nuijasotaan asti. Kyseisestä kulttuurista tuntuu olevan Etelä-Pohjanmaan syrjäseuduilla vieläkin jäljellä yhtä ja toista.
Muinainen Länsi-Suomi ja Satakunta, osa Hämeen seutua ja Etelä-Pohjanmaa (hyvin erilaisina alueina) onnistuttiin yhdistämään 1100-luvulla ristiretkivaltapolitiikan avulla.
Jalmari Jaakkolan mukaan maamme ensimmäinen valtaraja kulki Merenkurkusta Lappajärven itäpuolelle ja sieltä Turkuun asti (Suomen suuriruhtinaskunta, Einar W. Juva, 1951, Suomen kartta sivulla 34). Toinen merkittävä asutus tunkeutui myöhemmin tälle asutetulle alueelle Ruotsista merenkurkun kautta Härmään asti.
Unto Salon mukaan Satakunta (sata-kunta, "hundrade") ja Kalanti muodostivat muinoin rannikolla ruotsalaisen "hundarde"-hallintoaluetta vastaavan seudun. Hundrade tunnettiin myös Novgorodissa. Sana Satakunta liittyy sadan sotilaan yksikköön. Muinainen Satakunta oli todennäköisesti sama kuin tarujen alkuperäinen "Pohjola".
Ensimmäisen valtarajan itäpuolella oli idän (Venäjän) ja lännen kulttuurivaikutteissa kasvanut Hämeen seutu. Kyseiseltä seudulta on löydetty sekoittuneena läntisiä ja itäisiä esineitä. Hämeenlinnasta on löytynyt myös muinaiskauppapaikka (Varikonniemi, 800-1200 jKr.).
Armas Luukon mukaan eteläpohjalaisen suomenkielisen asutuksen alkuperä on Hämeen seudulta, sillä seudun vastaavia nimiä on Kyrönjoen-Lapuanjoen seudulla. Kyseinen Hämeen väestö on ollut vuorovaikutuksessa "läntisen Satakunnan" ja "itäisen, osaksi novgorodilaisen Hämeen" kanssa ja Hämeen härkätietä pitkin jopa Turun kanssa.
Jo ennen nuijasotaa (1500-luvun loppu) vallinnut Suomen kehitys sekä viimeksi "valkoisen Vaasan historia" (nuijasodan ja 1918 rintamalinjan osuminen samalle kohtaa) todistaa vieläkin siitä, että muinaisen Kainuun ja Suomen välinen henkinen ja poliittinen ristiriita jatkuu edelleenkin. Herrojen etelä ja Rahvaan pohjoinen elävät vieläkin.
Ruotsi alkoi asuttaa jo keskiajalla Suomenniemen rannikkoalueita. Merenkurkun yli syntyi vilkas kaksisuuntainen muuttovirta. Etelä-Pohjanmaa oli Ruotsin kruunun aikana ruotsalaisen imperialismin kanta-aluetta vuoteen 1674 saakka (Korsholman valtakeskus, valkoinen läntinen Vaasa). Ruotsin hallintovalta hoiti myös Ruotsin Vesterbottenin (Länsipohjan) asiat Suomen puolelta Merenkurkkua. Korsholman valtakeskuskummun ruotsalainen kulttuurimaakerros tuhottiin Venäjän vallan aikana ilmeisesti suomenruotsalaisessa nationalismi-innoituksesta vuonna 1850.
Ensimmäisen ristiretken voimalla vallattu rannikkoalue rajattiin pohjoisessa likimain Korsholman kohdalle. Ruotsalainen käännytystyö kohdistui paljon ennen ensimmäistä ristiretkeä myös Merenkurun kautta Suomenniemelle. Keskiajan tieverkkomme päättyi pohjoisessa Korsholmaan. Korsholmassa sijaitsi pohjoisin linnamme (myöhemmin se sijaitsi Oulussa). Muinainen eränkäynti suuntautui Suomen eteläisestä asutuskeskuksesta Merenkurkun edustalle. Liikenne (esimerkiksi kaupankäynti) jatkui siitä myös Ruotsin puolelle.
Muinaisten kainuulaisten (Kvenland) perilliset pirkkalaiset hallitsivat myös Ruotsin Vesterbottenia. Ruotsin laajentuminen kohti pohjoista johti muun väestön (kuten saamelaisten ja suomalaisten) karkottamiseen Länsipohjasta.
On täysin mahdollista, että ensimmäinen ristiretki tehtiin ensimmäisen kerran Ruotsista Merenkurkun kautta Suomenniemelle, tarkemmin sanoen Korsholmaan ("risti-saareen", risti viittaa kristinuskoon) ja jatkuin siitä Lapuan Simpsiövuoren suuntaan.
Toiseksi Korsholman ruotsalainen valtakeskus saatettiin perustaa alun perin siksi, että ruotsalaisen hallintovallan ja puolustuslinnan avulla estettiin Vesterbottenin valtaaminen Suomenniemen puolelta uudestaan.
Juhana herttuan herttuakunnasta (1500-luvun jälkipuolisko) on säilynyt tarkka rajatieto. Etelä-Pohjanmaan "rajamontun" eteläpuoliset alueet eivät kuuluneet maamme nousevan ruotsinkielisen aatelistoeliitin herttuakuntaan (sen keskus oli Turun linna).
Suomen aatelisto toivoi, että Suomenniemikin sisältyisi Baltian valtapiiriin ja sigismundilais-puolalaiseen imperiumiin (nuijasota). Ruotsin kruunuvallan pelastaja Kaarle herttua teki kuitenkin lopun kyseisestä haaveesta.
Juhanan rajalinja toimi äskettäin perussuomalaisten kannatuksen jyrkän nousun rajana (2011 eduskuntavaalit). Kyseinen "rajamonttu" näkyy myös Suomen läntistä kytömaa-aluetta (suoviljelyä) kuvaavassa kartassa (Harri Turunen, Lakeuden joet, 1985, sivulla 79). "Rajamontun" kohta oli keskiajan lopulla laaja korpialue mikä katkaisi eteläisen suomalaisasutuksen pohjoisesta suomalaisasutuksesta.
Toimiiko "Juhanan rajamonttu" vieläkin vanhana "Kainuun ja Suomen" välisenä kulttuurirajana (Kvenland-Pohjolan raja on siirtynyt Turun alueelta kohti pohjoista)? Nuijasota, "Härmänmaan kansanvaltakapina" (häjyt), sisällissota 1918 ja Lapuan vallankaappaus (jopa presidentin muiluttaminen) herättävät vaikeita kysymyksiä. Valkoinen Suomi puhkesi kukkaan "Korsholmassa" eli ruotsalaisessa Vaasassa (Vasa). Tapahtuvatko suurimmat poliittiset jännitteet tänä päivänäkin kyseisen kulttuurisen ja valtapoliittisen jakolinjan mukaisesti. Onko äärioikeisto nousemassa taas valtaan?
Tuleva veri- sekä geeni- ja DNA-tutkimus tulee täsmentämään Pohjanmaankin historiaa. Samalla selviää lappalaisten, savolaisten ja muiden kuten lappalaisten, ruotsalaisten, venäläisten ja romaanien osuus eteläpohjalaisessa väestössä sen asuinseuduilla.
Esimerkisi Jakobstadiin sisältyneen Lappajärven seudun tiedot saattavat olla hyvin yllättäviä. Jo nyt tiedetään, että Lappajärven ensimmäinen asutus oli ruotsalainen.
Ruotsalaisella väestöllä on ollut myös Härmänmaan varhaishistoriassa merkittävä rooli. Härmänmaan arkeologinen tutkimus on vielä takapajuisella kannalla (viikinkiaika, Simpsiönvuori jne.). Ja rakennusperintöön suhtaudutaan eteläisellä Pohjanmaalla leväperäisesti. Kauhavaa pidetään maamme pahimpana roskaamiskuntana.
Joka tapauksessa "urbaani nopeasti kansainvälistyvä eteläinen city-Suomi" ja konservatiivinen suomalais-nationalistinen "pohjoinen maaseutu-Suomi" elävät kahta hyvin erilaista arkitodellisuutta, kulttuuria ja myyttimaailmaa. Esimerkiksi saamelaisia pidetään nationalistiemme keskuudessa täällä "turhana kansana ja kulttuurina" vaikka saamelaisserkkumme ovat kulkeutuneet tänne Venäjän idästä samaa reittiä kuin suomalaiset.
Annetaan saamelle vapaus omaan valtiolliseen valtapeliin, esimerkiksi samalla tavalla kuin ahvenanmaalaisille."
*
Katalonia-ilmiö on syventymässä. Suomen kansallisvaltion rajalinja on muodostettu monessa suhteessa luonnottomasti ja väkivaltaisesti.
Lakeusmyytti on kasvanut Ruotsin kruunun Korsholman siipien alla. Ja siksi Kaarle-herttua yllytti nuijasotalaisia taistelemaan puuseipäin tykeinkin varustettua etelän suomalais-turkulaista kuningasaatelistoa vastaan.
*
Lakeuden kansa ja maa on ollut aina ulkopuolinen suhteessaan Suomen kansallisvaltioon.
Koska lakeus on "eri maata" kuin muu Suomi lakeuden täytyy muodostaa Suomenniemen sisälle oma valtio.
Myös Saamenmaa täytyy irrottaa nykyisestä' Suomesta. Olen omakustanteessani osoittanut myös saamelaisille oikeuden omaan valtioon.
Tämä kritiikkini murtaa koko tähänastisen nationalismimyytin (hegeliläisen ajattelun ja valtioaatteen).
*
Maapallo kansainvälistyy ja teollinen kapitalismi metropolisoituu.
Nyt (2018) Suomi toimii vielä hetken uusliberalistisen kapitalismin mukaisesti (EU:n jäsenenä jne.).
Jatkossa korostuu suurten metropolien asema (esimerkiksi USA ja Saksa).
Helsingin metropoli yhdistettynä Tallinnan metropoliin tekee tuosta eteläisestä kaupunkiseudusta Suomen ainoan houkuttelevan suurkaupunkiseudun.
Ajatus "Seinäjoki-Vaasa-maaseutumetropolista" on mieletön utopia. Ja jos Seinäjoki ja Vaasa voisivat yhdistyä nyt omaksi valtioksi siitä tulisi Albaniaakin köyhempi.
*
Seinäjoella ilmestyvä lakeuden porvarillinen maakuntalehti Ilkka ei julkaise mielipidettä, jossa arvostellaan ankarasti nationalismia, kapitalismia ja yrittäjyyttä sillä se on alkiolaisen nationalismin vastaista.
Mutta lakeuden Ilkka julkaisi 16.8.2018 mielipidekirjoituksen "Kilpailu on vahingollista", josta puuttuu kokonaan kirjoittajan nimi.
Syy tähän oli se, että kirjoituksessa moitittiin "kapitalisteja". Valtava loukkaus kirjoittajaa kohtaan, tai sitten kirjoittajaa halutaan suojella kostolta.
*
Kirjoitin kartanokulttuurista "maakuntalehti" Ilkkaan 14.8.2018 seuraavan mielipidekirjoituksen (esimerkkinä maatalousvaltaisen maaseutukulttuurin aiheuttamista ilmiöistä).
"ME EMME TARVI MUITA
Kartanokulttuuriin juontava ("ulkopuolisia" syrjivä periaate) "me emme tarvi muita" on Suomen nationalistisen oikeusvaltion (perustuslain) vastainen (maan laki sallii vain pätevät mutta ei sopivia). Vakavain seuraus "kartanokoteloitumisesta" on se, että paikallisen kulttuurin ja myytistön uudistuminen pysähtyy kokonaan."
*
Taloudellisten suhteiden muutokset on kuvattu ennen nykyistä ympäristökriisiä valtaosin nousu- ja laskusuhdanteiden muodossa. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden romahtaminen on tullut uutena talouden suhdanteisiin vaikuttavana tekijänä.
Se ilmenee ketjureaktiona (sarjana), jossa tekijä A vaikuttaa seikkaan B ja uusi ilmiö C vaikuttaa seikkaan D ja niin edelleen.
Yhteiskunta ja sen taloudellinen rakenne on ollut aina jatkuvassa muutostilassa, Nykyinen tilanne vaikuttaa siihen, että bisnesmaailma on saamassa "uudet kasvot". Vanha teollis-kapitalistinen yhteiskunta ja talousjärjestelmä on vaihtumassa kokonaan uusiin yhteiskunta- ja talousmuotoihin.
Ja kun se tapahtuu, mediasta tulee merkittävin vallankäyttösysteemi. Se syöttää tuon jälkeen "tosiuutisten" sijasta kunkin valtaryhmän omaa propagandaa.
Karl Marx teki hyviä havaintoja teollisen kapitalismin aiheuttamasta vieraantumisesta. Luonnon kurjistuminen yhtyneenä nykyisen talouselämän murtumiseen hallitseman kehityksen, "sattumavyöryn". Siinä ihmiset vajoavat olemattomuuden tilaan. Tyhjyys alkaa täyttää arkea ja ihmiset muuttuvat "tikkumaisiksi olennoiksi".
"Mustan neliön siveltimenvedot" (tahto ja suunnitelmallisuus) vaihtuvat "mustan valumiseen" (sattumaan). Ilmaston tämänhetkistä riehumista seuraa "luonnon vapautuminen" uusiin muotoihin. Esineitä ei tarkastella enää estetiikan pohjalta, taideteoksia koitetaan ymmärtää uudella tavalla.
Koin olemattomuuden tunteen katsellessani eräässä paikassa maasta revittyjen puunjuurien läjää. Ajattelin ottaa yhden noista kiemuraisista puupalasista ja ajattelin tehdä siitä dadaistisen teoksen. Mutta laskin palan maahan, koska voimani eivät olisi riittäneet tuon dadateoksen tekemiseen.
Ajattelin sisäistä omaa tyhjyyttäni ja "subjektin kuolemaa".
Mielessäni kävi myös ajatus siitä, kun Sartre kävi 1930-luvun Berliinissä. Tuolloin hän näki usein, kuinka vapaista yksilöistä tehdään yhtä ihmismassaa. Kaikki Hitlerin saksalaiset alkoivat kuvittelemaan olevansa yhtenäinen kansa ja joukko jolla on "kaikille yhteinen todellisuus".
*
Jokainen ihmisyksilö on kuitenkin täydellisesti oma maailmansa. Ja samalla yksilö on vapaa omiin valintoihin ja ratkaisuihin.
Minä ei ole tuossa tietoisuudessa vaan ulkona maailmassa (Sartre, Minän ulkoisuus, 1937,, suomennos 2004).
Tämänkin mukaan ihminen ei ole "tietävä olento". "Minäkokemus" ei liity "tietämiseen".
"Tietäminen ja "kaikille yhteisen todellisuuden" omaksuminen ei sisälly vapaana ihmisyksilönä olemiseen.
Ainoastaan taide mahdollistaa aavistuksen jostakin mitä on tapahtumassa.
*
"Kylät eläviksi - takaisin maaseudulle". Älkää naurattako.
Siihen ei ole edes varaa. Maaseutukulttuurin korostaminen johtaa rikkaiden suosimiseen ja köyhien elinolosuhteiden kurjistamiseen. Kokoomuslaisetkin ovat havainneet sen kuinka Suomen keskusta (entinen Maalaisliitto) on ollut aina rähmällään rikkaiden edessä.
"Konehullujen Kauhava" on hyvä esimerkki siitä mihin tämä kehitys voi johtaa.
*
Ihmiskunnan suurin toivo on ollut aina kaupunkikulttuurissa.
Nyt siksi "ihmiset taajamiin ja torneihin", syrjäkyliin ei saa rakentaa enää yhtään uutta taloa.
Tähän näkökulmaan sisältyy luonnon pelastaminen ja koko ihmiskunnan "valistumisen" toivo.
*
Useimmat "käytännön miehet" (yhteiskuntarutiineja pyörittävät valtapelurit) ovat (valtamedia mukaan lukien) kuitenkin vielä hetken sitä mieltä, ettei yhteiskunnassa ja taloudessa saa muuttaa mitään.
Kuitenkin yhteiskuntaa ja sen poliittista ja taloudellista järjestelmää voi ja pitää uudistaa jatkuvasti.
Puhe "historian lopusta" on satujen sepittelemistä ja vale.
Vanhan kommunismin jälkeinen liberalistis-uussosialistinen yhteiskunta on tarpeen luonnollisen ja köyhimpien ihmisten kannalta oikeudenmukaisemman yhteiskunnan luomiseksi.
*
Viimeksi maailmalla on tapahtunut massiivista kalojen kuolemista ja nousuveden muuttumista punaiseksi (yle.fi 16.8.). Kanadan tulipalot ovat muuttaneet taivaan värin oranssiksi ja kaikkia kansalaisia on kehotettu käyttämään hengityssuojaimia.
Onko ilmastokatastrofi johtamassa ihmiskunnan loppuun?
*
Amerikkalaiset ovat lähettäneet avaruuteen tutkimussatelliitin aivan auringon kylkeen. Se ei tule kuitenkaan ratkaisemaan kysymystä siitä johtuuko viimeksi nähty hellehirviö ihmisen toiminnasta vai esimerkiksi muutoksista auringossa.
*
Uutta matematiikka- ja positivismipohjaista atk-tekniikkaa on sovellettu esimerkiksi liikkumiseen, asumiseen ja sodankäyntiin.
Kun atk- ja tekoälyjärjestelmä "istutetaan" kaikkiin mahdollisiin ihmisyhteisön toimintoihin yhteiskunta etääntyy evoluution mukaisesta luonnosta ja hermeneuttisesta ihmisestä.
Yhteiskunta on muuttumassa totaalisesti "koneyhteiskunnaksi". Ja samalla se on muuttumassa poliisivaltion kaltaiseksi "totaalivalvontayhteiskunnaksi"
*
Maailmansodan loppuvaiheessa keksittiin ydinpommi. Sen jälkeen on keksitty atk-aseet. Uusin villitys on luoda ilmavoimien jatkoksi avaruussotavoimat.
Jos Suomella olisi varaa ja uusinta tekniikkaa, Suomi perustaisi lakkautetun Kauhavan LSK:n paikalle Suomen kansallisvaltion ensimmäisen avaruussota-aseman. Ja unelmaksi tulisi päästä "tähtien sotaan" asti.
*
Mitä enemmän maa- ja metsätaloutta koneellistetaan, sitä tehokkaammin onnistutaan riistämään luonnonvaroja ihmisen tarpeisiin.
Koneellistaminen ei myöskään työllistä paremmin.
Ja mitä militaristisemmaksi maapallo muuttuu, sitä todennäköisemmin jonain päivänä koko tämä planeetta on taas kerran tulessa.
Jottei niin kävisi, pitää kasvattaa ihmiskuntaa konkreettiseen maailmanvaltaan, universaalisuuteen ja militarismin vastaisuuteen.
