Elias Krohn (s. 1977) on tekstityöläinen, jolle myös elävä kuva ja ääni ovat läheisiä ilmaisumuotoja. Hän kirjoittaa blogiinsa tästä hullusta maailmasta, kun ärsytyskynnys ylittyy. Joskus myös juttelee mukavia. Seuraa Eliasta Twitterissä: @EliasKrohn.

Presidentinvaalien toisella kierroksella äänestämme ydinaseista

Kaksivaiheisella presidentin kansanvaalilla on taipumus tuottaa tarpeetontakin, keinotekoista vastakkainasettelua, kun toisella kierroksella on valittava kahden ehdokkaan välillä. Itse kannattaisin mieluummin vaalitapaa, jossa on vain yksi kierros, mutta äänestäjä saa valita useamman kuin yhden ehdokkaan ja asettaa heidät keskinäiseen mieluisuusjärjestykseen.

Positiivisena puolena nykyisessä järjestelmässä on kuitenkin se, että toisen kierroksen keskusteluissa on mahdollisuus päästä kahden ehdokkaan kesken pureutumaan asioihin syvemmälle kuin isolla ehdokasjoukolla. Ehdokkaiden väliset linjaerot saadaan pengottua huolellisemmin esiin.

Pekka Haaviston (valitsijayhdistys / vihr.) ja Alexander Stubbin (kok.) välisessä kamppailussa näin on todella käynyt.

Amerikanpuudeli Alexander Stubb olisi epäisänmaallinen valinta presidentiksi

Presidentinvaalien toiselle kierrokselle päässeen Alexander Stubbin (kok.) ulkopoliittinen suuntautuminen ei ole koskaan jäänyt epäselväksi. Jo ulkoministeriaikanaan hän totesi avoimesti olevansa ”hyvin USA-mielinen”. Presidentinvaalikampanjansa aikana hän on linjauksissaan sitonut Suomen vähäisetkin ulkopoliittiset ratkaisut täysin Yhdysvaltoihin.

”Keskusteluyhteys Venäjän presidenttiin riippuu siitä, mitä meidän läntiset liittolaisemme toivovat. Tämä on sellainen kysymys, jossa ei voida missään nimessä sooloilla”, Stubb sanoi Suomen Yrittäjien presidenttitentissä lokakuussa (Helsingin Sanomat 7.10.2023).

Timo Hännikäisen esseen julkaisu johti painostukseen

Kulttuurilehti Särön päätoimittaja Mark Mallon kertoo saaneensa toisten kulttuurilehtien päätoimittajilta ja toimittajilta painostavia viestejä lehden julkaistua kirjailija Timo Hännikäisen laatiman kirjaesseen sekä Jani Saxellin kirja-arvion Hännikäisen omasta kirjasta.

Perussuomalaista solidaarisuutta: duunari maksaa!

”Tässä on hyvin perinteinen sosiaalidemokraattinen ajatelma siitä, että yrittäjä ja työntekijä ovat toistensa vihollisia. Me taas näemme asioita sillä tavalla, että he ovat samassa veneessä. Emme kannata kiky-maksujen siirtoa.”

Näin on ilmoittanut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (sitaatti Ylen uutisista). Juha Sipilän (kesk.) hallituksen johdolla solmitussa kilpailukykysopimuksessa siirrettiin työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja työnantajilta työntekijöiden kontolle. Perussuomalaisetkin oli tuolloin hallituspuolue. Nyt palkansaajakeskusjärjestö SAK vaatii näiden maksujen siirtoa takaisin työnantajille.

Leikataan suurituloisten turhakkeista ja haitakkeista!

Eduskuntavaalikeskusteluissa talous on pääosassa ja keskustelua ohjaavat valtiovarainministeriön budjettikurivaatimukset ja leikkauslistat. Ehdotan säästämisen ja leikkaamisen tarkastelua uudesta näkökulmasta. Lähdetään liikkeelle konkretiasta: katsokaa ympärillenne ja miettikää, mikä tässä maailmassa on välttämätöntä, mikä tarpeellista ja mikä vähemmän tarpeellista, turhaa tai jopa vahingollista.

Yltiöoptimismi aiheuttaa ja pitkittää sotia

Kun jatkosota alkoi kesäkuussa 1941, Suomessa yleisesti uskottiin sen olevan ohi syksyyn mennessä. Joissain arvioissa taidettiin puhua vain muutamista viikoista. Saksan uskottiin voittavan nopeasti Neuvostoliiton ja Suomelle Saksan aseveljenä käyvän hyvin. Nyt tiedämme, että ennusteet menivät pahasti pieleen.

Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, Venäjän johdossa tiettävästi uskottiin, että Ukrainan johdon vaihtaminen Venäjä-mieliseksi voisi onnistua muutamassa päivässä. Päätökset perustuivat syvästi virheellisiin tietoihin ja toiveajatteluun.

Vuorovaikutusta vai piikkilankoja?

Kylmän sodan aikana muureja, piikkilankoja ja rautaesirippuja rakennettiin idässä. Neuvostoliitto ja itäblokin maat rajoittivat moninaisin keinoin kansalaistensa pääsyä länteen. Uudessa kiristyneessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa asetelma näyttää kääntyneen toisinpäin: nyt länsileirin maat, Suomi mukaan lukien, puuhaavat raja-aitoja ja muita esteitä venäläisten pääsylle länteen. Eivätkä ne suosittele omillekaan kansalaisilleen Venäjälle matkustamista.

Vanheniko rokotuslaki jo tullessaan voimaan?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek toteaa Aamulehden mukaan (31.1.), että hoitohenkilöstön koronarokotusvelvoitetta ei voida enää perustella yksinomaan potilaiden suojelemisella, koska omikronmuunnoksen aikana suoja jää vaillinaiseksi.

Kuuban kriisistä Ukrainan kriisiin

Ensi lokakuussa tulee kuluneeksi 60 vuotta Kuuban ohjuskriisistä, jonka aikana Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välisen avoimen yhteenoton ja sitä myötä mahdollisesti jopa ydinsodan syattyminen oli erittäin lähellä. Välittömänä syynä kriisiin olivat Neuvostoliiton ohjuskuljetukset Kuubaan. Kuubaan tuodut ydinohjukset olisivat yltäneet 20 minuutissa Washingtoniin ja Yhdysvaltojen strategisiin kohteisiin. Neuvostoliiton toiminnan taustalla olivat puolestaan Yhdysvaltojen Turkkiin sijoittamat keskimatkan ydinohjukset, jotka Neuvostoliitto koki vastaavaksi uhaksi itselleen.

Perusoikeuksia on puolustettava korona-aikanakin

Suomessa ilmestyy laatulehti nimeltä Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta (tuttavallisemmin Diplo): yhdistelmä ensin mainitun juttuja ranskasta suomennettuna, jälkimmäisen venäjästä suomennettuna ja lisäksi suomalaisen toimituskunnan omaa sisältöä. Novaja Gazetan päätoimittaja Dimitri Muratov sai juuri Nobelin rauhanpalkinnon.

Voiko rajallinen Helsinki kasvaa rajattomasti?

“Rajallisessa tilassa ei voi olla rajatonta kasvua.” Tämä totuudellisuudessaan suorastaan tautologinen slogan jäi vahvasti mieleeni jo lapsuuteni ja nuoruuteni 1980–90-luvun ympäristöliikkeen puheenparresta. Silloin vastustettiin loputtoman aineellisen talouskasvun ideologiaa muistuttamalla maapallon rajallisuudesta. Tämä on noussut mieleen uudessa merkityksessä seuratessani Helsingin rakentamissuunnitelmia.

Lisää artikkeleita...

ILMOITUS