Blogi: Kaspar Hauser
Jouko Jokisalon blogi.
Miksi meidän tulisi muistaa toisen maailmansodan päättymistä ja voiton päivää?
- Kirjoittanut Jouko Jokisalo Jouko Jokisalo
- Kategoria: Kaspar Hauser Kaspar Hauser
- Julkaistu: 09.05.2021 09.05.2021
Toinen maailmansota päättyi toukokuun 9. päivänä vuonna 1945. Sota oli ihmiskunnan verisin. Sodan uhrien kokonaismäärän arvioidaan olevan 60–80 miljoonaa. Kyseistä vuosipäivää Helsingin Sanomat ja muu media eivät pitäneet tänä vuonna muistamisen arvoisena asiana. Ajankohta tarjoaa mahdollisuuden pohtia toisen maailmansodan ja voiton päivän merkitystä sekä sen perintöä ihmiskunnalle. Erityisen merkitykselliseksi asian tekee nykyinen kärjistyvä kansainvälinen tilanne, kärjistyvä vastakkainasettelu Yhdysvaltojen, Naton, Venäjän ja Kiinan välillä ja kiihtyvä asevarustelu.
Aikakauden militarismin tabut
- Kirjoittanut Jouko Jokisalo Jouko Jokisalo
- Kategoria: Kaspar Hauser Kaspar Hauser
- Julkaistu: 26.04.2021 26.04.2021
Elämme ihmiskunnan hulluuden aikaa. Pandemia ja ilmastokriisi ovat todellisuutta, samoin ydinaseet ja niiden uhka maapallolle kaikille eläville olioille ja luonnolle. Koko taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on vaarassa romuttua. Britannian ilmastotutkimuksen entinen johtaja Kevin Anderson varoittaa, että neljän asteen lämpeneminen sulkee pois järjestäytyneen, tasa-arvoisen ja sivistyneen ihmiskunnan mahdollisuuden.
Yhdysvaltojen imperiumin asemahti
- Kirjoittanut Jouko Jokisalo Jouko Jokisalo
- Kategoria: Kaspar Hauser Kaspar Hauser
- Julkaistu: 21.03.2021 21.03.2021
John F. Kennedy totesi: "Ihmiskunnan on kyettävä lopettamaan sodat, tai sota lopettaa ihmiskunnan olemassaolon." Tämä on ydinasekauden ja ilmastokriisin kategorinen imperatiivi. Nykyisin varastoissa on noin 14 000 ydinasetta, joista Yhdysvalloilla ja Venäjällä on kummallakin arvioilta 6 000. Sen lisäksi tulevat Ranskan, Kiinan, Iso-Britannian, Pakistanin, Intian, Israelin ja Pohjois-Korean ydinaseet. Ihmiskunta kykenee siis tuhoamaan itsensä moneen kertaan.
Hanaun rasistisesta joukkomurhasta vuosi
- Kirjoittanut Jouko Jokisalo Jouko Jokisalo
- Kategoria: Kaspar Hauser Kaspar Hauser
- Julkaistu: 22.02.2021 22.02.2021
Vuosi sitten 43-vuotias äärioikeistolainen Tobias Rathjen (TR) ampui kymmenen ihmistä Hanaussa kolmessa maahanmuuttajien suosimassa baarissa, niiden edustalla ja yhdessä kioskissa. Uhreista yhdeksän oli maahanmuuttajataustaisia. He olivat Gökhan Gültekin (37), Sedat Gürbüz (30), Said Nesar Hashemi (21), Mercedes Kierpacz (35), Hamza Kurtović (22), Vili Viorel Păun (23), Fatih Saraçoğlu (34), Ferhat Unvar (22), Kaloyan Velkov (33) ja Gabriele Rathjen (72). Heidän lisäkseen viisi muuta haavoittui, osittain vakavasti, TR:n tulituksessa. Kaikkiaan ampuminen kesti kahdessa eri tekopaikassa yli 12 minuuttia. Tekijä oli ampunut poliisin mukaan 52 kertaa. Tekonsa jälkeen TR ampui vanhempiensa talossa äitinsä ja lopuksi itsensä. Tekijän isä löydettiin asunnosta vahingoittumattomana. Hänet vapautettiin kuulustelujen jälkeen.
Demokratian iltahämärä, autoritaarisuus ja äärioikeisto
- Kirjoittanut Jouko Jokisalo Jouko Jokisalo
- Kategoria: Kaspar Hauser Kaspar Hauser
- Julkaistu: 08.01.2021 08.01.2021
”Elämme todellakin poliittisten vihojen älyllisen järjestäytymisen hetkiä”, kirjoitti ranskalainen Julien Benda vuonna 1927 julkaistussa teoksessa La trahison des clers ("kirjurien" tai "älymystön petos"). Teos on Pulitzer-palkitun historioitsijan Anne Applebaumin lähtökohta hänen analysoidessa autoritaarisuuden ja äärioikeistolaisuuden kasvavaa suosiota Manner-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Tämän lisäksi hänen teoksensa perustuu omakohtaisiin kokemuksiin siitä, miten monet hänen puolalaisesta ystäväpiiristä ovat siirtyneet oikeistolaisesta liberalismista äärioikealle.
Pandemia, ilmastokriisi ja kulutusyhteiskunta
- Kirjoittanut Jouko Jokisalo Jouko Jokisalo
- Kategoria: Kaspar Hauser Kaspar Hauser
- Julkaistu: 17.12.2020 17.12.2020
Korona on muuttanut kaiken kuin taikaiskusta. Toimet, joita aikaisemmin on pidetty taloudellisesti ja poliittisesti mahdottomina, on toteutettu lyhyessä ajassa. Maailmanlaajuisesti on otettu käyttöön ”lockdown”-käsite. Kansalaisten perusoikeuksia on rajoitettu radikaalisti. Julkiset kokoontumiset, mielenosoitukset ja poliittiset tapahtumat ovat monissa maissa kiellettyjä. Ravintoloita, teattereita, hotelleja ja uimahalleja on suljettu. Ihmiset ovat siirtyneet etätyöhin ja sosiaaliset kontaktit pyritään supistamaan minimiin.
Orjuus, rasismi ja Yhdysvaltojen presidentinvaalit
- Kirjoittanut Jouko Jokisalo Jouko Jokisalo
- Kategoria: Kaspar Hauser Kaspar Hauser
- Julkaistu: 29.10.2020 29.10.2020
Tulevaisuudella on pitkä menneisyys. Näin on myös Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. USA:n yli 200-vuotinen demokraattinen traditio on yksi maailman vanhimmista, painottaa saksalainen Der Sozialismus -lehden kirjoittaja pohtiessaan Yhdysvaltojen demokratian nykyistä kriisiä.1 New York Times -lehden toimittaja Nikole Hannah-Jones vaati puolestaan ottamaan huomioon orjuuden historian puhuttaessa Yhdysvaltojen demokratiasta. Hänen mukaansa demokratian sijasta sitä voisi kutsua orjakratiaksi (HS 10.10. 2020).
Yhdysvaltojen vaalit: politiikka sodankäyntinä
- Kirjoittanut Jouko Jokisalo Jouko Jokisalo
- Kategoria: Kaspar Hauser Kaspar Hauser
- Julkaistu: 28.10.2020 28.10.2020
"Me olemme menossa kohti diktatuuria”, varoittaa Obaman hallituksen entinen jäsen. ”Tuhoaako Trump amerikkalaisen demokratia?” Näin kysyy Spiegelin US-kirjeenvaihtaja Rene Pflister. Trump on twiitannut unelmavideonsa, jossa tekstinä on: "Trump 2020, Trump 2024, Trump 2028".1 Mikä on amerikkalaisen demokratian tila ja mihin Yhdysvallat ovat menossa? Nämä ovat maailmanpolitiikan keskeisiä kysymyksiä tällä hetkellä presidentinvaalien lähestyessä.
Hiroshiman perintö – onko sivilisaatiomme kykenevä oppimaan?
- Kirjoittanut Jouko Jokisalo Jouko Jokisalo
- Kategoria: Kaspar Hauser Kaspar Hauser
- Julkaistu: 06.08.2020 06.08.2020
Ihmiskunta siirtyi 75 vuotta sitten uutteen historialliseen aikakauteen. Hiroshiman yllä räjähti atomipommi 6.8.1945 kello 8.16.02. Noin 100 000 kaupunkilaista, joista 95 000 oli siviilejä, kuoli silmänräpäyksessä. Nagasaki koki saman kohtalon 9.8.1945. Vuoteen 2020 mennessä atomipommien välittömiin räjähdyksiin ja niiden radioaktiivisiin jälkivaikutuksiin on kuollut kaikkiaan yli 400 000 ihmistä. Hiroshiman ylipormestarin ilmoituksen mukaan joka vuosi Japanissa kuolee edelleen yli 3 000 ihmistä vuoden 1945 atomipommien säteilyvaikutuksiin.1
Tapaus Mäenpää – ”Vieraslajit” ja etnisen puhdistuksen politiikka
- Kirjoittanut Jouko Jokisalo Jouko Jokisalo
- Kategoria: Kaspar Hauser Kaspar Hauser
- Julkaistu: 30.06.2020 30.06.2020
Nyt on torjuttu ”hirviökonetta, missä sanapoliisit tutkivat yksittäisiä sanoja tai sanojen välisiä yhteyksiä” (Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra). Arkadianmäellä on koettu ”vaaran vuosia”, jonka aikana yritettiin murtaa ”parlamentaarisen demokratian perusta” (Risto Volanen). Eduskunnassa oli käynnissä ”Stalinin näennäisoikeudenkäynnit 1936-38” (IS:n toimittaja Timo Haapala), jonka aikana vallitsi ”vihapuhe- ja rasismihysteria” (Jussi Halla-aho). Äänestyksessä torjuttiin ”hiipivä totalitarismi” (Halla-aho), kun eduskunta hylkäsi valtakuntasyyttäjä Raija Toiviaisen pyynnön saada asettaa PS:n kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan äänin 121–54. Luvan antamiseen olisi tarvittu viiden kuudesosan enemmistö.
Koronakapitalismin tulevaisuudesta
- Kirjoittanut Jouko Jokisalo Jouko Jokisalo
- Kategoria: Kaspar Hauser Kaspar Hauser
- Julkaistu: 09.05.2020 09.05.2020
Koronakriisi on muuttanut perusteellisti yhteiskuntaa, taloutta, poliittista päätöksentekoa ja kansalaisten käyttäytymistä. Globalisaatio, EU:n asema ja kansallisvaltioiden rooli, politiikan ja markkinoiden suhde, uusliberalismi ja kansalaisten perusoikeudet ovat muutostilassa. Tulevaisuuden kysymys kuuluu: onko muutos väliaikainen vai pysyvä? Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Paavo Raution kolumnin otsikko (19.4.2020) ilmaisee politiikan ja talouden toimijoiden suurimman osan toiveen: ”Siitä jatketaan, mihin ennen pandemiaa jäätiin.”
”Ilmasto ja raja suojeluun” - konservatiivien ja vihreiden yhteishallitus Itävallassa
- Kirjoittanut Jouko Jokisalo Jouko Jokisalo
- Kategoria: Kaspar Hauser Kaspar Hauser
- Julkaistu: 20.02.2020 20.02.2020
Euroopan poliittinen kenttä on voimakkaan muutoksen tilassa. Sosiaalidemokraattiset puolueet menettävät lisääntyvässä määrin kannatustaan. Sosiaalidemokraattien ja konservatiivien hallituspohja on murtumassa monissa läntisen Euroopan maissa. Sisäpoliittiset koordinaatit ovat hajoamassa. Konservatiiviset puolueet ovat myös joutumassa kaaoksen tilaan.
Saksassa kristillisdemokraattinen puolue (CDU) on ajautunut sisäiseen hajaanukseen Thüringenin hallituskriisin vuoksi. Ranskassa konservatiivinen puolue (Les Républicains) on lähes hajoamistilassa. Samalla äärioikeiston puolueet ja vihreät voimistavat asemiaan. Perinteiset hallituskoalitiot ovat katoamassa. Konservatiiviset puolueet ovat joutumassa valinnan eteen. Tehdäkö hallitusyhteistyötä vihreiden vai äärioikeiston kanssa?
Fridays for the Past, Present and Future – rodullistettujen ilmastoviesti
- Kirjoittanut Jouko Jokisalo Jouko Jokisalo
- Kategoria: Kaspar Hauser Kaspar Hauser
- Julkaistu: 30.10.2019 30.10.2019
”Meille ilmastokriisin hillitsemiseen tähtäävä mielenosoitus 20.9. ei ollut Fridays for Future. Meille se on Fridays for Past, Present and Future, koska globaali pohjoinen on varastanut meiltä ja meidän perheiltämme menneisyyden ja tulevaisuuden.”
Näin liikkeen yksi kärkihahmo Abena Kennedy-Asante (Abeni) perustelee globaalin pohjoisen rodullistettujen tuntoja. Maahanmuuttajille, värillisille ja pakolaisille näyttäytyvät nykyisen koululaisten ja nuorten liikkeen edustajat usein valkoisina etuoikeutettuina nuorina, jotka kamppailevat tulevaisuuden puolesta näkemättä globaalin maailman menneisyyden vääryyksiä, rikoksia ja kasvavaa eriarvoisuutta.
Ilmastokriisi, ilmastokeskustelun kaksoismoraali ja ajan vaatimus
- Kirjoittanut Jouko Jokisalo Jouko Jokisalo
- Kategoria: Kaspar Hauser Kaspar Hauser
- Julkaistu: 25.09.2019 25.09.2019
Neljä miljoonaa nuorta osoitti perjantaina 20. syyskuuta 2019 mieltään ympäri maailmaa vaatien nopeita toimia ilmastokriisin hallitsemiseksi. YK:n ilmastokokouksessa Greta Thunberg toi esille sen nuoren sukupolven tunnot ilmastokriisin aikakaudella: ”Olette varastaneet unelmani ja lapsuuteni tyhjillä puheillanne.” Kasvava sukupolvi elää tulevaisuutta kuilun partaalla, koska koko ekosysteemiä uhkaa romahdus. ”Me olemme massoittaisen sukupuuton partaalla, ja ainut mistä voitte puhua on raha ja sadut ja ikuinen taloudellinen kasvu”, tiivisti Thunberg nykyisen tilanteen ja kysyi vallassa olevalta sukupolvelta: "Kuinka kehtaatte?”
Lisää artikkeleita...
ILMOITUS
