Jouko Jokisalon blogi.

Ilmastopolitiikka ja työväestö

Kysymykseen, miten hän arvioi ilmastoliikkeen merkitystä, vastasi Saksan metalliliittoon (IG- Metall) kuuluva työläinen ja luottamusmies: ”Vaarallinen!” Hänen mielestään se uhkaa omaa mielikuvaa hyvästä elämästä. On selvää, että ilman kunnollista keskustelua ilmasto-oikeudenmukaisuudesta – ja siitä miten se olisi mahdollinen – ei ole mahdollista torjua ilmastokriisiä.

Yhteisen turvallisuuden välttämättömyys

Maailmanpolitiikka on luisumassa sotien ja konfliktien kierteeseen. Ukrainan sota on edelleen käynnissä, Lähi-idässä pelätään konfliktin laajentumista ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen taistelu maailman hegemoniasta on kiihtymässä. ”Sodat ja kriisit eivät ole väistämättömiä. Ne ovat seurausta ihmisten toimista”, totesi edesmennyt presidentti Martti Ahtisaari vastaanottaessaan Nobelin rauhanpalkintoa vuonna 2008. Vuonna 2018 hän kirjoitti: ”Uskon edelleen, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. Jos vain on poliittista tahtoa.” Maailmasta näyttää kadonneen poliittinen tahto rauhaan ja kyky diplomatiaan. Luottamus on säilynyt ainoastaan aseiden voimaan. Kuitenkin aikamme vaatimus on yhteisen turvallisuuden nostaminen kategoriseksi imperatiiviksi.

Ilmastokriisi, superrikkaiden ”saastuttajaeliitti” ja ympäristöliike

Apartheidin aikainen Etelä-Afrikka oli tasa-arvoisempi paikka taloudellisesti kuin koko maailma on tänään, toteaa Irene Khan teoksessaan Kohtalona köyhyys? Miten oikeuksien puute syventää köyhyyttä? (2008). Hän toimi Amnesty Internationalin pääsihteerinä vuosina 2001–2009. Tämän jälkeen globaali eriarvoisuus on jatkanut kasvuaan nykyisen finanssikapitalismin oloissa. Oxfamin mukaan vuodesta 2020 lähtien 42 miljardin dollarin kokonaiskasvusta on mennyt 63 prosenttia rikkaimmalle prosentille maailman väestöstä. Yksi prosentti maailman väestöstä omistaa 46 prosenttia olemassa olevista resursseista ja rikkain 10 prosenttia omistaa 86 prosenttia. Puolestaan 50 prosenttia maapallon köyhistä ei omista mitään. Globaalia eriarvoisuutta kuvaa hyvin se, että 62 multimiljardööriä omistaa yhdessä enemmän kuin puolet maapallon kaikista ihmisistä.

Vihreä siirtymä, kriittiset raaka-aineet ja globaali geopolitiikka

Ukrainan sodan varjossa on menossa totaalisen muutoksen aikakausi, joka koskettaa kokonaisvaltaisesti nykyistä yhteiskuntaa, sen tuotantoa, kulutusta ja elämäntapaa. Ihmiskunta on kuilun reunalla. IPCC:n viimeisin raportti varoittaa, että ilman merkittäviä toimia maapallon ilmasto on lämpenemässä 2,2–3,5 astetta. Tuoreen eurooppalaisen ilmastohavaintopalvelu Copernicus-raportin mukaan Eurooppa kuumenee paljon nopeammin kuin muut maanosat. Keskimäärin viimeisten viiden vuoden aikana lämpötilat Euroopassa ovat nyt 2,2 astetta korkeammat kuin esiteollisella aikakaudella. Nyt syntyneille ihmisille se, mikä meille on kuuma kesä, on viileä kesä.

Ukrainan sota – uusi maailmanjärjestys? Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maiden ”kauna kansainvälistä järjestystä kohtaan”

Münchenin turvallisuuskonferenssin järjestäjä Christoph Heusgen syytti Münchenin turvallisuusraportissa 2023 Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maita ”kaunasta” ”kansainvälistä järjestystä kohtaan”. Lännen poliitikot ja valtamedia ovat usein neuvottomia sen suhteen, miksi globaalin Etelän maat eivät tuomitse samalla tavalla Venäjän hyökkäystä Ukrainaan eivätkä osallistu lännen boikottitoimenpiteisiin Venäjään vastaan. Yksi yleinen selitys asialle on se, että Venäjä on onnistunut levittämään omaa narratiiviaan Ukrainan sodasta huolestuttavan tehokkaasti.

Yhteiskunnallinen ilmapiiri historian valossa

Nykyistä yhteiskunnallista ilmapiiriä määrittävät kokonainen kriisien rypäs. Jos etsii vastausta suomenkielisiltä sivuilta googlaamalla, jää kokonaiskuva hyvin vajaaksi. Siellä on puhetta henkisen ilmapiirin ja asenteiden kovenemisesta, koronan haasteellisesta ilmapiiristä ihmisoikeuksien kannalta, sosiaalisen median lietsomasta vihapuheesta ja maalittamisesta.

Globaali Etelä, länsi ja Ukrainan sota – kohti uutta maailmanjärjestystä?

"Maailma on yhdistynyt Venäjää vastaan". Tämä on läntisen lehdistön tarjoama tosiasia Ukrainan sotaan ja Venäjän eristämiseen muusta maailmasta. Mutta vastaako se todellisuutta?

"Elämme kuplassa täällä Yhdysvalloissa ja Euroopassa, jossa uskomme, että se, mistä on kyse, on moraalisesti ja geopoliittisesti yleismaailmallinen asia", totesi New York Timesin (NYT) toimittaja Ian Prasad Philbrick. Hän siteeraa yhdysvaltalaisen ajatushautomon Atlantic Councilin varapuheenjohtaja Barry Pavelin toteamusta: "Itse asiassa suurin osa maailman hallituksista ei ole meidän puolellamme."

Ydinasekilpailu ei ole ratkaisu – Ukrainan sota ja ydinaseet

"Valmistaudutaan ydinsotaan”, julisti Wiener Zeitungin otsikko jo 4.1.2022. Professori Heikki Patomäen miestä ”aito ydinsodan riski” on olemassa ja Suomen jäsenhakemus voisi olla yksi askel kohti Naton ja Venäjän ydinsotaa.1 Ukrainan sodan myötä maailma on ajautunut ydinsodan partaalle. Putinin uhkaukset ja Donald Trumpin kommentti, jonka mukaan hän olisi käyttänyt ydinaseita Venäjää vastaan jo kauan sitten, jos hän olisi yhä presidentti, osoittavat, kuinka todellinen uhka globaalille selviytymiselle on.

Ukrainan kriisi ja maailman voimasuhteiden muutokset

Blokkien paluu -teoksessaan (2016) Marko Juutinen ja Jyrki Käkönen kuvaavat, kuinka uudelleen blokkiutuneessa maailmassa ovat vastakkain Yhdysvallat eurooppalaisine ja entiseen brittiläiseen imperiumiin kuuluvine vasallivaltioineen sekä muotoutumassa oleva BRICS-blokki, jonka kärkimaita ovat Kiina ja Intia. Heidän teesinsä oli, että Yhdysvallat on menettämässä asemaansa yksiselitteisenä johtajavaltiona maailmassa.

Sotahysteria, media ja tikittävät aikapommit

Tällä viikolla käydään neuvotteluja Venäjän, Yhdysvaltojen, Naton ja ETYKin välillä Ukrainan kriisin ja mahdollisen Naton itälaajennuksen ratkaisemiseksi.

Nykytilannetta on verrattu ensimmäistä maailmansotaa edeltävään aikaan. Silloin oli paljon puhetta sodasta, mutta harva uskoi sen todelliseen mahdollisuuteen. Saksalainen Der Spiegel (18/2014) kysyi: "Sota Euroopassa?" ja vastasi: ”Se olisi mielipuolista, mutta se on tullut viime viikkoina mahdolliseksi. Suuri sota Euroopassa on jälleen mahdollisuus, kun se näytti 20 vuoden ajan poissuljetulta. Tuskin yksikään ajatteli, että Venäjä ja Nato voisivat ampua toisiaan." Suomessa Iltalehden lööppi kirkui "Suomi valmistautuu sota-aikaan” (28.4.2015).

Capitolin valtaus - Yhdysvaltojen demokratian kriisi

Yhdysvaltojen presidentinvaalit kärjistyivät Yhdysvaltain kongressitalon eli Capitolin valtaukseen. Tapahtumasta tulee 6. tammikuuta kuluneeksi vuosi. Tuolloin Yhdysvaltain istuvan presidentin Donald Trumpin tukijat järjestivät Washington DC:ssä ”Save America” -mielenosoituksen, jonka yhteydessä he tunkeutuivat kongressitaloon. Tavoitteena oli estää vuoden 2020 presidentinvaalien valitsijamieskokouksen tulosten vahvistaminen.

Glasgow'n ilmastokokous ja ihmiskunnan kuoleman enkelit

Ihmiskunnalta on aika loppumassa. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n elokuussa 2021 julkaisema raportti osoitti, että aikaa maapallon keskilämpötilan nousun rajaamiseksi 1,5 asteeseen on niukalti. Nykyisillä päästötavoitteilla maapallon lämpötila on nousemassa 2,7 astetta. Financial Timesin Martin Wolfin mukaan Glasgow´n kokous "saattaa olla viimeinen mahdollisuus asettaa ihmiskunta tielle kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä".

Hävittäjähankinta – "Suomen valtion historian suurin kauppa"

Suomen hävittäjähankinnasta on tulossa valtiontalouden painajainen tulevaisuudessa. Silti sitä ei ole juuri kyseenalaistettu, ja siitä käytävä julkinen keskustelu on ollut vähäistä.

Hallitus ja eduskunta ovat tekemässä päätöstä vuoden 2021 lopulla 64 monitoimintahävittäjän hankinnasta. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) totesi joulukuussa 2019 Washingtonissa pitämässä puheessaan, että ”kyseessä on Suomen valtion historian suurin kauppa”. Se on ”globaalisti suurin käynnissä oleva hävittäjähanke”, toteaa Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Viholliskuvan vaarallisuus – AKS, venäläisvastaisuus ja nykyisyys

Ukrainan kriisin ja hävittäjähankinnan myötä venäläisvastaisuus, ryssäviha ja ”Venäjän pelon” propagoiminen mediassa on kasvanut. Iltapäivälehdet ovat julistaneet jatkuvaa Venäjä-aggression uhkaa ja jopa tulevan sodan mahdollisuutta. R-kioskeissa ja kaupan kassojen vieressä on ollut luettavissa muun muassa seuraavia iltapäivälehtien lööppejä:

Lisää artikkeleita...

ILMOITUS