Jouko Toiviainen: Unohdusten kirja
Kuvanveistäjä Jouko Toiviaisen runoissa ja piirroksissa ihminen ihmettelee tätä merkillistä maailmaa ja aikaamme.
Kuvanveistäjä Jouko Toiviaisen runoissa ja piirroksissa ihminen ihmettelee tätä merkillistä maailmaa ja aikaamme.
Arvoituksellinen rakkausrunoelma ja dystopian sävyttämä scifi-sinfonia.
"on reunoja, joista maailma näyttää erityisen kauniilta / ja reunoja, joista ei saa missään nimessä keikahtaa"
Susanna Poikelan runot kertovat aistivoimaisin kuvin ihmisyydestä, rakkaudesta ja toivosta, mutta myös kohtaamattomuudesta, ahdistuksesta ja kuolemasta. Mukana on aimo annos ironiaa, ilkikurisuuttakin.
Mitä kerrot vuodenkorento käsittelee parisuhdeväkivallasta vapautumista, sen jättämiä jälkiä ja identiteetin uudelleenkokoamista.
Mammutti ja Ikaros kertoo ajasta, jolloin outoudet nousevat pintaan. Ihmisen, luonnon ja teknologian kolmiyhteys on kaikkea muuta kuin kitkatonta. Eikä ihmisen omakuvakaan ole särötön.
on paljon meteliä johon piiloutua / on taloja niin kirkkaita että näkyvät läpi
Runoissa liikutaan kalustetuissa huoneissa, pihakeinussa, hautausmaalla, rannalla. Mutta tavalliset paikat ja asiat saavat uusia merkityksiä.
"nämä taitavat olla lopun aikoja tämä taitaa olla kalenteri / minä taidan olla tuossa / vedän viivan"
Runokokoelman aiheet vaihtelevat hylkäämisen ja suoranaisen kadotukseen joutumisen kosmisista kokemuksista fantasioiviin juoksutuksiin ja kokeiluihin, jotka etsivät vapautta, koska sitä ei ollut missään muualla, ’mielellään syvältä**.