Kulttuurivihkojen kevään 2020 kirjatarjonnasta on julkistettu ennakkotiedot kolmesta runokokoelmasta, yhdestä aforismiteoksesta ja yhdestä esseekirjasta. Joukossa on yksi esikoinen ja useita jo kannuksensa hankkineiden kirjailijoiden teoksia. Kirjat ilmestyvät helmi-maaliskuussa 2020.
Kati Hiltunen: Kotini on tuntematon manner
Nuori ihminen lähtee maailmalle etsimään itseään. Hän kokee seikkailuja ja kipuiluja, etsii rakkautta itsestään ja toisista, ihmettelee. Kati Hiltusen runot käsittelevät ikiaikaisia aiheita tuoreesti ja raikkaasti, virheitä ja elämän kaikkia värejä syleillen.
kosketa minua
kuin puron loppua
käärmeenmuotoista köynnöstä
pudonnutta vaahteran lehteä
Kati Hiltunen (s. 1994) on oululaislähtöinen, nykyään Tampereella vaikuttava kirjailija ja lavarunoilija. Kotini on tuntematon manner on hänen esikoisteoksensa.
Tuula Hämäläinen: Suojelushämärä
Talonpoika Jacob eli perheineen kärryteitten ja karbidilamppujen aikaan. Runoteoksen puhuja haluaa kertoa tälle esi-isälleen joitakin havaintoja ja tiedonmurusia maapallon nykytilasta. Teksti on elävää ja yllätyksellistä, tunnelma kiehtova ja latautunut.
jalkoja siirrellään edestakaisin aran paikan ympäri
sade tulee ylhäältä
kengän alta
nousee pohjavesi
viisi kuusi porrasta maan alta
nimet, otsakkeita joka paikkaan, pakosanoja
Tuula Hämäläinen on lahtelainen kirjailija, joka on tehnyt aiemman työuransa erikoissairaanhoitajana ja sairaanhoidon opettajana. Suojelushämärä on hänen neljäs runokokoelmansa.
Heikki Niska: Frida ja käärmehameinen yö
Meksikolaistaiteilija Frida Kahlon (1907–1954) teoksista ja elämästä innoituksen saanut runokokoelma pursuaa maalauksellista kuvastoa. Riemu ja tuska, leikkisyys ja traagisuus vuorottelevat ja yhtyvät, kuten Kahlon elämässäkin. Teos on poikkeusyksilön selviytymistarina, hullu ja pidättelemätön.
Riisun hansikkaat,
jokaisessa sormenpäässä on peili.
Väistelen metallikäärmeitä ja elohopeapuroja.
Pyrähdän kattoon flyygelin viereen,
roikumme ylösalaisin kuin lepakot.
Heikki Niska (s. 1961) on helsinkiläinen kirjailija. Hänen tähänastiseen kaunokirjalliseen tuotantoonsa vuodesta 1987 alkaen kuuluu 17 teosta.
Hannu Pulkkinen: Pakkosiirtoja
Tämän kirjan sivuilla tapaat ihmisiä, jotka ovat kamppailuissaan joutuneet ahtaisiin olosuhteisiin ja synkkiin päätelmiin. Monet ovat hukanneet itsensä vallan, vääryyksien, pettymysten tai harhaantuneiden ajatusten vuoksi. Sivuilta saattaa kuitenkin löytyä myös elämän edessä leikkivä, ihmettelevä ja rakastava ääni.
Filosofian tohtori Hannu Pulkkinen on kirjoittanut ja kuvittanut aforismeja neljällä vuosikymmenellä. Ajatelmat ovat saaneet sijansa lehdissä ja kirjoissa – raitiovaunuissakin.
”Ihmiselämä on kasvamista.
Ennakkoluuloista päästään jälkiviisauteen.”
”Mikään ei ole niin kestävää
kuin saavuttamaton unelma.”
”Raha ja tavara eivät saa määrätä elämäämme.
Puhumme tästä lisää heti mainoskatkon jälkeen.”
Hannu Pulkkinen on tehnyt päivätyönsä toimittajana, graafisena suunnittelijana ja ulkoasupäällikkönä. Hän on toiminut myös Tampereen yliopiston journalistiikan vierailevana professorina.
Markku Soikkeli: Suomalainen syykirja. Esseitä 2000-luvun suomalaisista myyteistä
Ihminen tarvitsee myyttejä hahmottaakseen maailmaa – enemmän tai vähemmän todenmukaisesti. Kansakunta tarvitsee myyttejä pysyäkseen koossa. Onko suomalaisilla kova viinapää? Mistä juontuu lähiönostalgia? Miten järkiuskosta tuli osa yhteiskuntamme järjestystä? Mitä joulu ja talvi merkitsevät suomalaisessa kulttuurissa? Miten kauppojen bonusjärjestelmät muistuttavat uskonnollista metafysiikkaa? Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohtii Markku Soikkeli 2000-luvun suomalaisia myyttejä käsittelevässä esseekirjassaan.
Markku Soikkeli (s. 1963) on Tampereella asuva kirjallisuudentutkija, kriitikko ja kirjailija. Häneltä on ilmestynyt aiemmin useita esseekokoelmia, kirjallisuusaiheisia tietokirjoja sekä kaunokirjallisia teoksia.
Kulttuurivihkojen kevään kirjalista täydentyy vielä joulukuun aikana ainakin yhdellä teoksella.
